Robottinavetassahan ei ongelma saa olla se että ei yksi ihminen saa hoidettua töitä päivässä. Maatilan työt vaan on niin paljon muuta kuin navetan rutiini askareet.Omalta kohdalta kun miettii viime vuotta niin robonavetta ja koko tilan työt tuli hoidettua kahden hengen voimin. Käytännössä se tarkoitti jonkinlaista venymistä yrittäjän osalta. Helunalta sun muilta tuppaa unohtumaan että niitä hommia on tosiaan muutakin kuin pelkät navettatyöt. Jonkun pitää hoitaa laskutuksen ja laskujenmaksut, veroasiat, koneinvestoinnit ja niiden suunnittelu, korjaus ja ylläpito työt tuotteiden tilaus ja myynti sekä kaikki hälytysten kuittaamiset ym ym.
Nyt omalta kohdalta ollaan tilanteessa että navetaan tulee vakinainen työntekijä joka tekee rutiinit arkena ja isäntäväki hoitaa ilta, viikonloppu ja yötyöt. nykyinen työntekijä siirtyy yhä enemmän urakointiin ja peltoviljelyn sekä metsätalouden puolelle jolloin kokonaisuus toivottavasti saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin. Lisäksi herää kysymys miksi ihmisen pitää tehdä töitä kipeäksi vain sen takia että hommaa kokomatilan ja aseman tilalle robotin joka kokonaisuudessa ei ole edes hirveästi kalliimpi. Robotti on yhä edelleen vaan työkalu lypsyyn eikä mikään navetanhoitaja niin kuin jotkut tuntuu uskovan. 


Suomessa vaan on niin harvassa ne navetat mitkä on rakennettu keskelle ei mitään ja jossa urakoitsijat tuo rehut ja vie lannat. Tällaiseen kun lisää ulkopuoliset huolto ja korjausmiehet niin aika pienellä työmäärällä toki selviää ja voi olla suhteellisen kannattavaakin toimintaa. Normi maatila on yleensä paljon muuta myös.

Sitten viellä tähän isäntäpariin että jos työt suunnittelee niin että emäntä tuuraa isäntää ja toisinpäin niin eikö samalla vois erota kun koskaan ei olla tuvassa samaan aikaan. Meillä emäntä on jättänyt navetan hyvin vähälle mitä en pidä kovin huonona vaihtoehtona. Kirjanpidossa ja muussa paperityössä riittää tekemistä ihan tarpeeksi ja silloin se mahdollistaa yhteisen ajan kun ei tartte olla navetassa. Sen vertaa on kuitenkin hyvä käydä että osaa hoitaa hommat sairastapauksissa. Kaiken lisäksi reilun vuoden ikäinen apumies työllistää myös jonkinverran.

Hyvähän sun on huudella, kun ei tarvitse ruokinnasta huolehtia
Kyllä ruokinta tai kuivitus hoituu yksisteen ihan helposti. Molempien hoitaminen päivästä toiseen on jo aika raskasta, varsinkin jos turpeet levitetään saavilla.

Mutta kyllä se robollinen pitäisi kuitenkin hoitua helposti isäntäparilla.

Niin onkin, johonkin oon rajan vetäny, kaikkee en tee yksin, vaikka varmasti saisinkin, jos haluaisin... Pittäähän noille ukoillekkin joitakin töitä jättää, joten rehuhuolto ja paskan pumppaus olkoot ne.  Eläinpuoleen eivät puutu, kun pyydettäessä. Ja sopii mulle niin. 

Selvittäkääpä miten ropotilllisen tai kahden maitomäärällä miljoona investoinnnit saadaan maksuun. Tälläisenä kauan alalla olleena en sitä ymmärrä.

Riippuu melekosesti meijeriin toimitetusta maitomäärästä. Joku tila vetää yhelllä robotilla 400000 litraa tai 700000 litraa ja joku kahella robotilla 800000 tai 1300000 litraa. Iso ero kun kertoo nuo 50 sentillä....

Suomessa vaan on niin harvassa ne navetat mitkä on rakennettu keskelle ei mitään ja jossa urakoitsijat tuo rehut ja vie lannat. Tällaiseen kun lisää ulkopuoliset huolto ja korjausmiehet niin aika pienellä työmäärällä toki selviää ja voi olla suhteellisen kannattavaakin toimintaa. Normi maatila on yleensä paljon muuta myös.

On varmaan, koska tuollainen toimintamalli ei ole suomessa kannattavaa. Ja eikö se oo parempi, että navetta on kuitenkin peltojen vieressä, eikä siellä perämetällä?

Mut väitän, että jos ruokinta on automatisoitu, niin yksi henkilö selviää helposti robollisesta pitkän aikaa. Kesällä kyllä yleensä vaaditaan kolmea tekijää, jos rehut tehhään itte.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:17:50

Suomessa vaan on niin harvassa ne navetat mitkä on rakennettu keskelle ei mitään ja jossa urakoitsijat tuo rehut ja vie lannat. Tällaiseen kun lisää ulkopuoliset huolto ja korjausmiehet niin aika pienellä työmäärällä toki selviää ja voi olla suhteellisen kannattavaakin toimintaa. Normi maatila on yleensä paljon muuta myös.

Mut väitän, että jos ruokinta on automatisoitu, niin yksi henkilö selviää helposti robollisesta pitkän aikaa.

niin toki selviää mutta kyse onkin siitä että kuinka kauan yksi henkilö viittii tehdä dsimdrkiksi 5 tuntia töitä keskimäärin päivässä 2 osassa esim niin että 3 h aamulla ja 2 illalla. Lisäksi kaikki  erikoisuudet mitkä navetassa tulee. Jos helpotusta lähdetään hakemaan sillä että puoliso tuuraa lomat niin en ymmärrä mitä elämäniloa ko toiminta tuo. Jos taas laittaa toisenkin robon mitä hoidetaan 5 päivää viikossa työntekijän voimin  ja loput isäntäväen voimin niin voi olla hyvinkin inhimilliset työolot.

Mun mielestä 5h päivässä on kuiteski aika paljon jos ruokinta on automatiosoitu. Mulla menee suunnilleen tuon verran jos yksin yksin teen (lomitan) ja rehut jaetaan varmolla 4x päivässä + kuivitus x2 ja vasikoiden juotto yms. pikkuhommat .

Mutta voihan sen kuivituksenkin tehdä kahdestaan. Toinen kolaa ja toinen levittäää kuivikkeet, jos ei siis ole konetta. Aika vähällä selviää, kun muut työt on koneellista työtä.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 26.02.12 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:17:50

Suomessa vaan on niin harvassa ne navetat mitkä on rakennettu keskelle ei mitään ja jossa urakoitsijat tuo rehut ja vie lannat. Tällaiseen kun lisää ulkopuoliset huolto ja korjausmiehet niin aika pienellä työmäärällä toki selviää ja voi olla suhteellisen kannattavaakin toimintaa. Normi maatila on yleensä paljon muuta myös.

Mut väitän, että jos ruokinta on automatisoitu, niin yksi henkilö selviää helposti robollisesta pitkän aikaa.

niin toki selviää mutta kyse onkin siitä että kuinka kauan yksi henkilö viittii tehdä dsimdrkiksi 5 tuntia töitä keskimäärin päivässä 2 osassa esim niin että 3 h aamulla ja 2 illalla. Lisäksi kaikki  erikoisuudet mitkä navetassa tulee. Jos helpotusta lähdetään hakemaan sillä että puoliso tuuraa lomat niin en ymmärrä mitä elämäniloa ko toiminta tuo. Jos taas laittaa toisenkin robon mitä hoidetaan 5 päivää viikossa työntekijän voimin  ja loput isäntäväen voimin niin voi olla hyvinkin inhimilliset työolot.

Siis käsitinkö oikein, että tuo työmäärä navetassa, 5h päivässä kahdessa osassa on mielestäsi ylitsepääsemättömän suuri? Siis ymmärsinkö oikein vai käsitinkö väärin?

Edellisellä viikolla kävi poroagrian talousneuvoja karjantarkkailijan kanssa.Siinä meikäläisen velkojen lyhennystahtia ihmetellessä heitti kommentin,jotta aika useasti alkaa tuottaa vaikeuksia,jos lyhennystahti on viidentoista prosentin luokkaa liikevaihdosta.

Vaikeuksia, että liian vähä lyhennetty vai? Mä oon nyt kahtena vuotena lyhentänyt yli 22 % liikevaihdosta, toki sitäkin prorahastuksen henkilö ihmetteli.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 26.02.12 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:17:50

Suomessa vaan on niin harvassa ne navetat mitkä on rakennettu keskelle ei mitään ja jossa urakoitsijat tuo rehut ja vie lannat. Tällaiseen kun lisää ulkopuoliset huolto ja korjausmiehet niin aika pienellä työmäärällä toki selviää ja voi olla suhteellisen kannattavaakin toimintaa. Normi maatila on yleensä paljon muuta myös.

Mut väitän, että jos ruokinta on automatisoitu, niin yksi henkilö selviää helposti robollisesta pitkän aikaa.

niin toki selviää mutta kyse onkin siitä että kuinka kauan yksi henkilö viittii tehdä dsimdrkiksi 5 tuntia töitä keskimäärin päivässä 2 osassa esim niin että 3 h aamulla ja 2 illalla. Lisäksi kaikki  erikoisuudet mitkä navetassa tulee. Jos helpotusta lähdetään hakemaan sillä että puoliso tuuraa lomat niin en ymmärrä mitä elämäniloa ko toiminta tuo. Jos taas laittaa toisenkin robon mitä hoidetaan 5 päivää viikossa työntekijän voimin  ja loput isäntäväen voimin niin voi olla hyvinkin inhimilliset työolot.

Siis käsitinkö oikein, että tuo työmäärä navetassa, 5h päivässä kahdessa osassa on mielestäsi ylitsepääsemättömän suuri? Siis ymmärsinkö oikein vai käsitinkö väärin?

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:21:45

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Eikö hän olekkaa mennyt opiskelemaan viälä?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:21:45

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Kyllä työntekijällä on oikeus tietää koska on seuraava vapaapäivä kysymättäkin. Kyllä se motivaatiota laskee jos on luvassa työtä vuorotta, ja jokainen vapaapäivä pitää isännältä kerjätä... 

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 27.02.12 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:21:45

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Kyllä työntekijällä on oikeus tietää koska on seuraava vapaapäivä kysymättäkin. Kyllä se motivaatiota laskee jos on luvassa työtä vuorotta, ja jokainen vapaapäivä pitää isännältä kerjätä... 

niin joo kaikki on kiinni henkilökemioista. Kun olen tätä edellistä tapausta seurannut niin luulen että olisi kaikkien kannalta parempi jos työntekijä irtisanoutuis ja sen jälkeen kaikki katsois peiliin että mikä meni vikaan. Sitten yritettäisi uudestaanuuden työntekijän turvin. 

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 27.02.12 - klo:14:24

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 27.02.12 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:21:45

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Kyllä työntekijällä on oikeus tietää koska on seuraava vapaapäivä kysymättäkin. Kyllä se motivaatiota laskee jos on luvassa työtä vuorotta, ja jokainen vapaapäivä pitää isännältä kerjätä... 

niin joo kaikki on kiinni henkilökemioista. Kun olen tätä edellistä tapausta seurannut niin luulen että olisi kaikkien kannalta parempi jos työntekijä irtisanoutuis ja sen jälkeen kaikki katsois peiliin että mikä meni vikaan. Sitten yritettäisi uudestaanuuden työntekijän turvin.

Ei ole kyllä mistään orjatyöstä ollut pelkoa, kun työntekijä ei ole suostunut tekemään edes viikkoa putkeen. Lomittajatkin ovat sentään tehneet 10 päivää työtä ja 4 vapaata. Tuo henkilökemia siinä eniten on tökkinytkin, kun sanallista kommunikointia ei vain synny. Siksi edellä annettu neuvo olisikin hyvä, mutta on eri asia, onnistuuko se. Varsinkin, kun nyt on "siunatussa" tilassa.