Onko pihattonavettaihmisillä selkeästi vähemmän työperäisiä vaivoja kuin koneistetussa parsinavetassa?

sekä parsinavetassa että laidunnuksessa on yksi ongelma. Niiden hyödyistä ja haitoista on hyvin vaikea selittää kuluttajalle. Jos ei muuten löydy argumentti niin sieltä tulee se ässä että tykkäisitkö itte olla päästä kiinni tai etkö itte haluais päästä kesällä ulos. Lehmällä tilanne voi vaan olla toinen mutta miten selität sen uskottavasti kuluttajalle.

kumpihan se loppujen lopuksi on kuluttajan mielestä sympaattisempi, viijjentoesta lehemän parsinavetta, jossa lehemät laijjuntaa. Vaeko kahensaan lehemän ropottinavetta?

kumpihan se loppujen lopuksi on kuluttajan mielestä sympaattisempi, viijjentoesta lehemän parsinavetta, jossa lehemät laijjuntaa. Vaeko kahensaan lehemän ropottinavetta?

Suppean joulunaluskyselyni mukaan jälkimmäinen on tätä päivää kuluttajan mielestä

Muutenkin kannattaisi välttää tuota nippelitiedon määrää kuluttajiinpäin viestiessä. Paitsi jos on tarkoitus pitkästyttää hengiltä.

Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:

-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-


tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...

Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.

Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa 

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 24.02.12 - klo:09:53

kumpihan se loppujen lopuksi on kuluttajan mielestä sympaattisempi, viijjentoesta lehemän parsinavetta, jossa lehemät laijjuntaa. Vaeko kahensaan lehemän ropottinavetta?

Suppean joulunaluskyselyni mukaan jälkimmäinen on tätä päivää kuluttajan mielestä

Muutenkin kannattaisi välttää tuota nippelitiedon määrää kuluttajiinpäin viestiessä. Paitsi jos on tarkoitus pitkästyttää hengiltä.

meikäläesen kalluppi tuotti justiisa päenvastasen tuloksen

muutoen oon sitä mieltä, että ei kannattasi pihatto-/ropottiväjen olla kauhean aktiivinen parsinavettakiellon akitoinnissa

Minusta tuntuu että parsinavetoissa poikimakertoja on enemän kuin pihatoissa.Meillä on parsinavetta ja poikima keskiarvo on 5,1 kertaa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.02.12 - klo:08:12

Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:

-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-


tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...

Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.

Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa 

Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..

Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.

Pienikin pihatto voi olla nopea, ja helppohoitonen. Näisä pienisä pihatoisa pullonkaula on ussein se vieläkin pienempi lypsyasema. Se vie aikaa, kun yksiköijjen lisäys ei aina oo niin heleppoa.

Minusta tuntuu että parsinavetoissa poikimakertoja on enemän kuin pihatoissa.Meillä on parsinavetta ja poikima keskiarvo on 5,1 kertaa.

Mut jos pihatto on otettu käyttöön 2-3 vuotta sitten, niin mistä sinne olisi löytynyt useamman kerran poikineita heti valmiiksi? Meillä on 2.5 keskipoikimakerta, mutta uudistus% on alle 20 ja tarkoitus pitääkin siellä. Katotaan 2-3 vuoden päästä uudelleen.
 

meikäläesen kalluppi tuotti justiisa päenvastasen tuloksen

muutoen oon sitä mieltä, että ei kannattasi pihatto-/ropottiväjen olla kauhean aktiivinen parsinavettakiellon akitoinnissa

Riippuu vähän missä gallupin suorittaa. Mä tein sen Espoossa, siel on kuluttajat

Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..

Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.

Ehkä jossain osunut sitte oikein Mutta toi pitää pitkälle paikkansa, kun sitä lehmäpaikan hintaa ja pääomasidonnaisuutta ei oikein saa alennettua muuten kuin tekemällä suurempaa. 80-luvulla uudet parsinavetat maksoi suhteessa maidonhintaan ihan saman minkä nykyisetkin yksiköt, mutta inflaatio helppasi maksussa.....

no kuluttajalle parsi on aika ehdoton nou nou. se että iso vai pieni ei kuulu tähän kun mikä tahan navettatyyppi voi olla kummin vain.

työaikaa tuskin saan pihatossa menemään enempää kuin ihmiset vastaavan kokoisessa parressa, tosin kun tietää mitä on lypsää miljoonalla yksikolla. nyssitä vaan nakkelee lypsimiä ja kiroilee koiralle ja nojailee portaisiin. ja en kylla parren TURVALLISUUDESTA puhuisi mitaan. kylla sais moni pipopääpotkuri parresta nopean lähdön. mikäs niitä asemalla on lypsäessä.

parsinavetoissahan on kaikenlaisia keskipoikimakertoja.

Minusta tuntuu että parsinavetoissa poikimakertoja on enemän kuin pihatoissa.Meillä on parsinavetta ja poikima keskiarvo on 5,1 kertaa.

Tuo on todella hyvä, luultavasti Suomen parhaimmistoa  Ja vielä parempi jos teuraat vielä kävelevät itse autoon, jonka uskon kyllä tapahtuvan. Rotu lienee joku kotimainen 

Laajentaneilla poikimakertojen määrä ei ole mikään järkevä mittari. Siellä pitäisi seurata enemmän vaikka sitä montako prosenttia ensikoista poikii vielä toisen kerran. Pahimmillaan tämä luku on ollut 20% ja parhaimmillaan 100% 
 

Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.


Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.


Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä

Tottakai pihatto on tehokkaampi kuin parsi. Meillä on parsinavetta, joka on järkevästi koneistettu ja todella toimiva. 40 lypsypaikkaa ja nuoriso joka kasvaa osa samojen seinien sisällä ja osa pihalla.
Työaika ilman poikkeustapauksia kahden henkilön voimin rauhassa tehden on hieman alle 5h päivä eli siis n. 9-10h työtuntia.

Työ on mielestäni helppoa, elukat terveitä ja puhtaita. Kesällä ne laiduntaa ja olishan se mukavaa kun kehtais tehdä sellaisen jaloittelurytmin itselle että viittis talvellakkin ulkoiluttaa..Se lisäis päivän töitä varmaan puolisen tuntia eli ei paljon. Laidunnus lisää töitä hetkellisesti kun aidat pitää kiertää kuntoon ja opettaa hiehot lankaan, sitten kolme kuukautta se helpottaa jo paljon navettatöitä, ja tässä kokoluokassa on vielä voittoisaa että ne hakoo itte oman ruokansa. Kyllä meillä ainakin tehdään kovin kate kesäisin.

Toki oltais tehty pihatto, jos se olis ollu saman hintaista kun tehdä parsinavetta. Vaan ei ollut. Kyllä, jokainen tekee työpaikkaa itselleen, mutta mä halusin tehdä sen 10 vuodeksi en 20 vuodeks. Ihan vain siksi että mistäs sen tietää, koska lakkaa kiinnostamasta, niin eipä ole pakko tehdä vaan voi vaihtaa alaa .

Keskipoikima on meilläkin hyvä, paljon keskiarvoa suurempi. Nyt hieman tippunut kun lypsäviä on tullut noista nuorista lisää, mutta vain yksi kerran poikinut sai lähtöpassit, joten kyllä se siitä taas alkaa nousta omalle tasolleen.

Ainoa mitä mä parressa inhoan, niin lehmän häntää. Se pitäis typistää vasikkana niin loppuis se silmille huitominen Kyykkiminen on kuulkaas liikuntaa, pysyy perse oikeassa muodossa, jotkut tekee sitä vain salilla Pitää vaan alkaa jalostaa mustia takas pienemmiks, kun ei tartte pian enää kyykkiä kun mahtuu käveleen alta..