Ainaskin tavarantoimittajat ovat pärjänneet tässä pihattohuumassa,paljonkohan samankokonen pihatto on kallistunut 10vuodessa.Kerran oli defatallin huoltomiehen kanssa puhetta robottilypsykoneesta ja hän meinasi että kymmenen vuotta vanhalla koneella ei sais enää lysää.Vanhat putkikoneet kestävät yllättävän vähällä huololla kymmeniä vuosia 

joo ja lajinmukasuuteen kuulus ilimanmuuta oekea sonni

lajinmukaisuuteen kuuluu vapaa liikunta.

Lainaus käyttäjältä: Suki - 25.02.12 - klo:16:28

Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.

Erinomainen strategia!! Näin olisin itse edennyt, jos ns. vanhalle paikalle olisi voinut rakentaa. Kannattaa selvittää myös omalta kohdalta, miten paljon eläimiä siihen "sopii", ennenkuin lupa-asioissa alkaa tulla kahinaa. Ettei mene rahat hukkaan

Yhden asian sanon kuitenkin poikkipäin: unohda ne huippuyksilöt. Enemmän kuin 50 lehmää on karja ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun opetellaan karjanhallintaa yksilöiden sijaan, et todellakaan kaipaa yhtäkään herranterttua Touhun vakiintuessa voi panostaa sitten niihin huippuyksilöihin ja kloonailla lisää eläinmateriaalia niistä...

juu tällaast on kans toteutettu ja ollaan sukia edellä silti täältä kaiken maailman p-reiät huutaa managementin puutteesta

parsinavetta .. ei jaksais enää..
parsipihatto.. ei sekään ole paras mahdollinen
onko muita vaihtoehtoja?
-saattaisi olla.

Mua henk.koht korpee parsipihatossa muutama asia miksi en sellaista huoli. Ensinnäkin jos siellä on jopa satakin partta jotka pitää kolata noin 2-4 krt päivässä 339 päivää vuodessa (vähennetty siis 26 vuosiloma päivää) niin kyllä meikäläisen olkapäät huutais hoosiannaa jo puolessä välissä vuotta. Se on nin kuluttavaa työtä. Onko kukaan miettinyt että myös uudessa parsipihatossa saattaisi olla paljon niveliä yksipuolisesti kuluttavia tuötehtäviä jotka vielä toistuvat, kuten parsien kolaus? - Toinen mikä parsipihatoissa todellakin tekee vastenmielisen niin se betoniympäristö (onneksi jotkut ovat ottaneet verhoseinät omakseen). Pesubetoni seinät ja betonilattia joko kiinteänä tai rakolattiana (kumpipäällysteet ovat yleistyneet mutta mahtaako olla kovinkaan pitkäikäisiä?). Ja sitten ne parret - ne on ensinnäkin kalliita ja usien niihin on asennettu 200 €/parsipaikka kalliit parsipedit (joidenka käyttöikä on enintään 10 vuotta)- kyllä on kallis maitolitra! Ja sitten huomataan että lehmät ei halua mennä makaamaan uusiin parsiin kun niissä on joku haju tai muoto mistä ne ei tykkää.

Jos nyt ajateltais mikä olisi lehmälle luonnollisin ympäristö niin kun neljän seinän sisällä - meikälle tulee ekaks mieleen esim. iso vinokuivikemakuualue. Laitumellakin lehmät kerääntyvät makaamaan aina loivaan rinteeseen jos sellainen laitumella on. Lisäksi paksulti kuivitettu makuualue muistuttaa pellon pintaa eikä esteenä ole parsilaitteita, jos takajalkaa tekee mieli pitää taaempana niin kintereeseen ei tule ikävää jälkeä parren reunasta.

Sitten jos ajateltaisi että mikä olisi eläinten hoitajalle mukava navetta, mulle tulis ainakin mieleen se että ei olisi jatkuvaa parsien kolausta ja kuivituksenkin pystyisi paremmin koneellistaa ja myös halvimmalla, myös puuhapeten hinnan ja sen huoltokulut voisi säästää johonkin muuhun.

Sitten tärkeimpään eli rakentamisen kustannus  ja ylläpidon kustannus. Jos laskisi että kuinka paljon säästäisi parsilaitteiden ja parsipetien hinnassa vinokuivikepohjaratkaisussa? Se voi olla aika iso summa. Se olisi heti kannattavampi maitolitra. Suomessa laitetaan liikaa rahaa seiniin, laitteisiin ja kaikkeen härpäkkään, monessa muussa maassa ei ole sellaiseen varaa. Miksi lypsykarjarakennuksen täytyy olla high-tech laitos joka on hienosäädettyjen laitteiden varassa? Monesti on niin että "keep it simple" on paras.

Vinopohoja emohallit syö kymmenen kertaa sen määrän kuiviketta ku vastaavan kokonen  makuuparrellinen emohalli.
Sama taitas olla lypsävilä.
Miksi pitäs kolata käsin makkuuparret, jos niitä on toistasattaa? Oha bobman keksitty, tai mitäneny on ne harijakonneet jotka myös jakkaa kuivikkeet.
 Mieluummin semmonen karhittava navetta. Seki vie purua /turvetta pirusti. Mutta tuntuu vielä yksinkertasemmalta ku vinopohoja.

Vinopohja taitaa käytännössä viedä enemmän neliöitä parsipihattoon verrattuna, tai ainakin kuivikkeen menekki on moninkertainen.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 24.02.12 - klo:13:05

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.02.12 - klo:11:31

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.02.12 - klo:08:12

Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:

-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-


tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...

Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.

Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa 

Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..

Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.

Asia on mielestäni juurikin näin. Missä muussa Euroopan maassa (pl. Sveitsi ja Norja) olette nähneet alle 100-lehmän 2000-luvulla rakennettuja pihattoja kuin Suomessa? Ehkä pihattojen tulon ja ihannoin myötä on Suomessa unohdettu tietynlaiset taloudelliset realiteetit. Mikä kannattaa tänään, ei välttämättä kannata enää huomenna...

Usein näitä tuotannon laajennuksia miettiessä monelta puuttuu kokonaisvaltainen pitkän aikavälin suunnitelma, sitä kutsutaan strategiaksi. Siinä pitäisi olla mukana ainakin rehuntuotanto, eläinaines, konekanta ja työvoima. Nykyään on pop, kun mahdollisimman nopeasti laitetaan komeasti isolleen. Navettainvestoinnin kerrannaisvaikutukset tilan kokonaisuuteen ovat merkittävät.

Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.

Tähän kun vielä lisää sen että laajennukset ja uudet rakennukset piirrettäis ilmakuvalle niin ei käy niinkuin monella tilalla on käynyt että tontti on ihan tukossa vaikka näennäisesti tilaa olisikin. Vaatii vaan vähän hahmotuskykyä ja viitseliäisyyttä mutta helpottaa elämää pitkällä tähtäimellä.

Tuo kuivike asia on kyllä suomalaisille aika kipeä paikka, rahaa löytyy kyllä kalliisiin laitteisiin ja robotteihin ja koneisiin. Kun on kyse kuivikkeista niin se on sellainen että siinä suomalaisen maajussin pelkokerroin nousee. Niitä tarvitaan jokatapauksessa on navettatyyppi mikä tahansa. Kun tehdään lietenavettaa niin terveydenhuoltokäynnillä voidaan vedota lietejärjestelmään kun eläinlääkäri sanoo että kuivikkeita pitäisi olla enemmän. Ja se on aivan hyväksyttävää. On lukuisia artikeleja olut ammattilehdissä ulkomaisista karjoista missä kuiviketta on käytetty reilusti ja se tuntuu olevan siellä itsestään selvyys. Jos eläinten terveys, kestävyys ja jopa tuotos on 50 % parempi hyvin kuivitetussa navetassa niin eikö se ole jo kannattavaakin? Minua henk.koht. korpee se kun parsissa se kuivike ei pysy - yleensä kuivitetaan vaan sujuvasti sitä paskakuilua tai pihatossa kulkukäytävää - ei siitä kuivikkeesta siellä ole mitään apua.

Neliöitä varmasti vinokuivikepohja tarvii enemmän kuin parsipihatto- se on varma mutta sitten kun voi säästää taas muussa.

Kuivikkeesta puhuttaessa on hyvä tietää resoluutio. On totta, että monesti siinä nuukaillaan - tarpeesta riippumatta. Joku sanoo että kuivikekulu on suuri jos se on 5000e 60 lehmän navetassa. Tiedän 35 lehmän turvekuivitetun (kestokuivike) navetan, jonne omistajat syytävät turvetta 15 tonnin edestä joka vuosi. Kymmenen vuoden aikana tuolla rahalla saa kunnon parret ja kunnolla kuiviketta niihin parsiin.. 

Itselläni on kylmäpihatto ja kuiviketta menee ainakin 3 rekallista vuodessa. Kyllä noissakin määrissä puhutaan jo ihan oikeista euroista, päivittäin kuiviketta on kuitenkin lisättävä ihan jollakin muulla pelillä kuin sangolla.

Pääasia että suunnitellessa tietää, paljonko se todellinen kuivikemenekki tulisi olemaan mittasuhteiltaan.

Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?

3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.

Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?

3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.

Meillä on mennyt kylmäpihatos kirjanpidon mukaan 10 vuodes yli  60000€ kuiviketurpeisiin . Nuppikuorma ei kestä kuukauttakaan . Lehmiä on reilu 30 ja hiehot

Eiköhän se ole vähän niin, että kuivikepohja on suosittu niissä maissa, joissa kuivikkeen (oljen) saa edullisesti. Esimerkiksi Tanska tai Britannia, jossa olkisato hehtaarilta on jo tuplat Suomeen verrattuna. Tossa kuivikepohjaisuudessa täytyy ottaa huomioon utareterveys ja menetelmän sopivuus Suomeen. Käsittääkseni ei kovin huolettomasti sillä saralla menisi kotomaassa. Umpilehmille ja nuorkarjalle varmaan ihan kilpailukykyinen ratkaisu, kunhan itse umpeutus tehdään "kiinteämmällä alustalla". Onhan kuivikepohja alustana varmaan paras mahdollinen ja onhan seuraavaan lypsykauteen kuntoutuminen lehmälle varmaan tärkeintä mahdollista aikaa. Toisaalta hiehot olisi hyvä totuttaa parsiin hyvissä ajoin.
Jokuhan täällä laski, kuinka robotillisen vinokuivikeosaston tulisi olla noin 100 metriä pitkä. Neliöt kumminkin maksavat, niiden päälle tarvitsee katon ja pohjalle betonia + pohjatyöt. Yhtäkkiä 300 €/parsi kalusteisiin ja petiin on mielestäni todella halpa huolettomuuteen ja säästyineisiin neliöihin nähden. Nostaa muuten navetan neliökustannusta vaan muutamalla kympillä. Hiekkaparsi olisi varmaan tietysti paras, mutta lannankäsittely on hiukka ongelmallista..

Eiköhän se ole vähän niin, että kuivikepohja on suosittu niissä maissa, joissa kuivikkeen (oljen) saa edullisesti. Esimerkiksi Tanska tai Britannia, jossa olkisato hehtaarilta on jo tuplat Suomeen verrattuna. Tossa kuivikepohjaisuudessa täytyy ottaa huomioon utareterveys ja menetelmän sopivuus Suomeen. Käsittääkseni ei kovin huolettomasti sillä saralla menisi kotomaassa. Umpilehmille ja nuorkarjalle varmaan ihan kilpailukykyinen ratkaisu, kunhan itse umpeutus tehdään "kiinteämmällä alustalla". Onhan kuivikepohja alustana varmaan paras mahdollinen ja onhan seuraavaan lypsykauteen kuntoutuminen lehmälle varmaan tärkeintä mahdollista aikaa. Toisaalta hiehot olisi hyvä totuttaa parsiin hyvissä ajoin.
Jokuhan täällä laski, kuinka robotillisen vinokuivikeosaston tulisi olla noin 100 metriä pitkä. Neliöt kumminkin maksavat, niiden päälle tarvitsee katon ja pohjalle betonia + pohjatyöt. Yhtäkkiä 300 €/parsi kalusteisiin ja petiin on mielestäni todella halpa huolettomuuteen ja säästyineisiin neliöihin nähden. Nostaa muuten navetan neliökustannusta vaan muutamalla kympillä. Hiekkaparsi olisi varmaan tietysti paras, mutta lannankäsittely on hiukka ongelmallista..

Ei taatusti tarvita 100 metriä pitkää, tälläkin hetkellä pidetään 65-70 lehmän karjaa vinokuivikepohjalla mikä on 40 metriä pitkä - saattaa olla vähän nafti. Olen itse laskenut että pituus  sais olla yhtä monta metriä pitkä on kun lehmiä eli jos robotilliseen menee 70 lehmää niin maakuualueen pituus olisi 70 metriä ja syvyys 10 metriä, näin tulisi jokaiselle lehmälle 10 neliötä.

Kestokuivikepohja oljella sekä kylmäpihatto on ihan toinen juttu, ne vaatii paljon enemmän kuivikkeita ja kestokuivike on taatusti utareterveysriski. Vinokuivike on siitä parempi että siinä kuivikkeen tarve on perinteistä kuivikepohjaratkaisua pienempi ja varsinkin jos kuivikkeena on turve niin se ei ole samalla lailla pöpöpesä.

Toinen muualla maailmassa yleistynyt kompostipohja on myös erittäin mielenkiintoinen mutta on  työlään oloinen - sitä pitää kaksi kertaa päivässä muokata ja kuivikkeen tarve on jonnin verran pienempi. Lisäksi sen perustaminen vaatisi maapohjan ja se voi olla ettei se mene Suomen ympäristölainsäädännöstä läpi.

mitenköhän toi vinokuivike toimii robotilla kun laumassa on jatkuva tohina päällä. muutenhan ne on kaikki syömässä ja kaikki levolla jne.

Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?

3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.

Tarkoitin tonneilla euroja, en massoja. Anteeksi epämääräisyyteni.

Siis mitä lähempänä totuutta? Mistä edes tiedät mille eläinmäärälle? Juu, tavara tulee aina irtona ja aina kokonaisina rekkoina. Nuppi ei moneksi viikoksi riitä.

Sitäpaitsi olisi hyvä tietää ensin lannankäsittelyjärjestelmä ennenkuin alkaa arvioimaan kuivikkeen riittävyyttä. Jos kaikki neste imeytetään, on kuivikkeen menekki hiukan eri mittasuhteissa.

p.s. ennekuin syyttää satuilusta, kannattaa ne omatkin kaneetit tarkistaa. Mulle ainakin rekassa on tullut joka kerta yli 140 kuutiota tavaraa ja se todellakin silloin maksaa enemmän kuin 1000 euroa.