Meillä tehtiin viime kesänä ensimmäistä kertaa rehua itselle ja kysymyksiä on rehun säilöntään/säilymiseen liittyen herännyt...

Ensimmäisen rehusadon korjuu venyi urakoijaa odotellessa kuivaheinäastelle - tarkoituksella ei näin vanhaa tehty. Sato on korjattu pyöröpaaleihin biologisella säilöntäaineella ja muovikerroksia on vähintään 6. Urakoijan käärijä jätti paalit ns. kyljelleen. Rehuanalyysissä kuiva-aine% on 47,3, pH 4,14 ja syönti-indeksi 106. Rehun maittavuus eläimille on ok. Silminnähtävänä havaintona rehun säilymisestä on, että suurimmassa osassa paaleja on paalin ylöspäin olleeseen kylkeen tullut hiivatiploja ja homelaikku lähelle reunoja. Home-ja hiivalaikut ulottuvat noin 10-15 cm syvyyteen ja ne voi helposti kuoria pois paalia avatessa - muussa osassa paalia ei homeita tai hiivaa ole ollut.

Sitä tässä on pähkäilty, että miksi paalin yläpintaan on hiivaa/hometta tullut? Onko muovin saumoista päässyt vuotamaan vettä paalin sisälle vai onko paalin alkaessa käydä vettä jotenkin kondensoitunut paalin yläosaan? Vai liittyykö hiiva/home enemmän rehun kortisuuteen? Lisähavaintona on lisäksi se, että ne paalit, joissa lähelle pintaa on sattunut oikein apilainen karho, eivät ole hiivaa/hometta ottaneet ollenkaan. Mitenkäs tämä nyt taas sopii siihen väittämään, että apilan säilöminen on pH:n laskemista vaikeuttavien "puskuriominaisuuksiensa" jne. vuoksi vaativampaa kuin heinäkasvien

Toinen sato tehtiin jo omilla koneilla - paljon nuorempana kuin eka sato, biologisella aineella ja kuudella muovikerroksella. Kuiva-aine hurjat 57,8, pH 4,54 ja syönti-indeksi 120.  Syyssadon paaleissa ei ole ollut hiivaa eikä hometta - homeläntti on ollut vain niissä muutamissa paaleissa, joissa on jostain syystä ollut reikä. Meidän oma käärin jättää paalin pystyyn.  Kuinka iso merkitys (vai onko merkitystä?) paalirehun säilyvyyteen on sillä, että paali säilytetään pystyasennossa?       

Jos paali jää pidemmäksi aikaa makuullen siihen tulee aivan varmasti hometta. Paalin muoto muuttuu vähitellen jolloin se saa muovin saumoista ilmaa/kosteutta. Meillä kombikone nostaa paalit heti pystyyn ja ne ajetaan mahdollisimman pian navetan pihaan suureen kasaan, eikä niihin kosketa ennen syöttöä. Muovia on neljä kerrosta ja säilöntäaineita ei käytetä. Ei ole hometta. Muutenkin tuo paalin käsittely on sikäli tarkkaa että se pitää käsitellä viimeistään viikon kuluttua paalaamisesta tai vasta 2kk kuluttua paalaamisesta. Aikaisen käsittelyn aikaan muovin liima on vielä tuoretta ja liimaantuu käsittelyn jälkeen vielä ilman pitäväksi ja rehun käyminen on vielä siinä vaiheessa että happi kuluu pois. Tuon kahden kuukauden aikana rehu on käymisensä käynyt, pH on laskenut eikä paalin kasittelystä johtuva muovin saumoista otettu happi enää vaikuta rehun säilymiseen.

Meillä tehtiin viime kesänä ensimmäistä kertaa rehua itselle ja kysymyksiä on rehun säilöntään/säilymiseen liittyen herännyt...

Ensimmäisen rehusadon korjuu venyi urakoijaa odotellessa kuivaheinäastelle - tarkoituksella ei näin vanhaa tehty. Sato on korjattu pyöröpaaleihin biologisella säilöntäaineella ja muovikerroksia on vähintään 6. Urakoijan käärijä jätti paalit ns. kyljelleen. Rehuanalyysissä kuiva-aine% on 47,3, pH 4,14 ja syönti-indeksi 106. Rehun maittavuus eläimille on ok. Silminnähtävänä havaintona rehun säilymisestä on, että suurimmassa osassa paaleja on paalin ylöspäin olleeseen kylkeen tullut hiivatiploja ja homelaikku lähelle reunoja. Home-ja hiivalaikut ulottuvat noin 10-15 cm syvyyteen ja ne voi helposti kuoria pois paalia avatessa - muussa osassa paalia ei homeita tai hiivaa ole ollut.

Sitä tässä on pähkäilty, että miksi paalin yläpintaan on hiivaa/hometta tullut? Onko muovin saumoista päässyt vuotamaan vettä paalin sisälle vai onko paalin alkaessa käydä vettä jotenkin kondensoitunut paalin yläosaan? Vai liittyykö hiiva/home enemmän rehun kortisuuteen? Lisähavaintona on lisäksi se, että ne paalit, joissa lähelle pintaa on sattunut oikein apilainen karho, eivät ole hiivaa/hometta ottaneet ollenkaan. Mitenkäs tämä nyt taas sopii siihen väittämään, että apilan säilöminen on pH:n laskemista vaikeuttavien "puskuriominaisuuksiensa" jne. vuoksi vaativampaa kuin heinäkasvien

 

Täysin heittona, mutta voisiko yläpinnan home johtua siitä, että siellä on ollut happea käytössä viimeiseksi. Hiilidioksidi taitaa olla pohjimmaisena.

Meilla urakkamiehen kone (kombi) jättää paalit myös kyljelleen. Kun ekaa vuotta näin paalattiin, niin osa paaleista ajettiin koemielessa pellon laitaan pystyyn ja osa kyljelleen. Näin oli myös helppo erottaa eri satojen paalit, kun keskellä jonoa oli aina 1. sadon tavarat.

Ainuttakaan syöttökelvotonta paalia ei ole vielä ollut. Huonoimpia ovat virnapaalit, jotka jäivät naakkojen armoille pellolle hajalleen noin viideksi päiväksi. Reikien takia hometta noin 5 cm kerroksessa paalin päällä niissä, jotka pahiten saivat nokasta. Ehjät ovat täysin priimoja. Nurmirehusta tehdyissä kämmentä isompia homelaikkuja on ollut ehkä 1/100 paalia. Vaikuttaisi siis siltä, että kummallakin asennolla säilyy. Jos paalin pudotuksessa (kylkiasento) tulee reikiä, voisi olla eduksi, että paali myös jää samaan asentoon. Siis reiät alas päin. Lintujen iskuja vastustaa taas pystyasento parhaiten.

Itse varastoin jatkossa paalit todennäköisesti pystyssä pellon reunassa juuri naakkariesan takia. Pystyasento myös mahdollistaa paalien ottamisen paalipihdillä parhaiten eri suunnista. Helpottaa lumisessa maastossa. Ei ole oikeaa vastausta tähänkään. Käytettävä paalinsiirtolaitekin asettaa omia vaatimuksiaan.

mulla on kanssa ennen ollu noita homeläikkiä paaleissa edellisinä vuosina. Itse olen pitänyt syynä muunmuassa sitä että rehu on ollut liian kuivaa säilöntäaineelle jolloin käyminen ei ole alkanut lainkaan. Tänä kesänä käytettiin koemielessä oikein kuivalle tarkoitettua ainetta ja silloin tätä hometta ei esintynyt. Ainut vaan että aine on tarkoitettu hevosen heinille ja hintakin on sen mukaista.

Noin yleisesti asiaan on helppo ratkaisu. Rehu pitäisi tehdä huomattavasti kosteampana.

Eikö ne säilöntäaineet ole vähä sitä varten ettei niitä virhekäymisiä rehussa synny?
Onhan nuo paalit käteviä käyttää etenkin kesällä lämpenemisen suhteen. Sitten kun on kosteaa tavaraa, onko sekään
hyvä jos joka paalissa on ne mehut pohjalla ja homeet päällä tai jotain muuta mukavaa
Talvella jääpalloja... verkko helppo irroittaa jne. 

Kyllä rehuun tulee hometta jos siihen pääsee ilmaa - Käytti säilöntäainetta tai ei. Se on kyllä tullut huomattua että vaikka hometta sitten tulisikin, niin ei niin pahasti kun on käyttänyt aineita Mun mielestä parempi että paalit on pysty asennossa. Ei tarvi ajaa poikittain pellolla normaaliin ajosuuntaan nähden ja varsinkin jos paalit pitää ajaa pellolta pois kasvukaudella niin painumia tulee peltoon varmasti, jos ei sitten ole kivikovaa savimaata.

Ja niin kuin edellä mainittu. Paalit heti pois pellolta tai sitten pitää odottaa käymisvaiheen yli ja ajaa sitten vasta. Säilöntäaineen käyttäminen nopeuttaa kyllä käymistä jonkin verran. Lisäksi paalit pitää olla tiukkoja ja verkkoa riittävästi niin pysyy paalit paremmin muodossaan. Mulla on säilispaaleissakin 2,5 - 3 kiekkaa verkkoa. Ei se verkko niin älyttömän iso kustannus ole että siitä tinkisin.

Silppupaaliin pitää laittaa2,5kierrosta alkaen verkkoa, joskus eneekin Näihin paalin kulmiin tekee pikkulinnut yms, kynsillään sellaisia näkymättömiä reikiä, jotka kertautuu mitä kuivee rehu sisällä... hiivapilkkuina?? Kuivassa ei nii aineet enää vaikuta.

Ei nyt vesimärkää tartte tehdä vaikka ei ole kuivuudesta johtuvia homepilkkuja. Sopiva karho on silloin kun käsin koettamalla kädet ei enää kastu ja rehua rutisteettaessa vesi ei enää tule pintaan.

Tohon paalin käsittelyyn niin pidän näitä paalin ympäri painavia pihtejä huonona koska niillä on todella helppo painaa paali epämuotoiseksi. Parempi käsiteltävyyden kannalta vois olla sivuista ainava tai jopa rukkipiikit alla jos ne olisi sopivasti muotoiltu. Tói paalin kääntäminen ei kyllä sitten onnistu.

Teet kyllä löysiä paaleja, jos onnistut ne pihdeillä puristamaan läjään.. Onnistuu toki jos polkee kaasun pohjaan ja puristaa niin tiukkaan kuin pumppu jaksaa
Ei paalien nostelemiseen ole normaaleja pihtejä pätevämpää laitetta.

Lisätietona vielä meidän tapaukseen, että sekä kesä- että syysteossa paalit käärittiin varastointipaikalla eli paalit kipattiin käärijältä suoraan pellon reunaan ja siinä ne ovat olleet syöttöön asti. Säilöntäaineena on ollut Josilac ja Agrosil. Molempien tekojen paalit ovat pitäneet muotonsa hyvin ja ovat jämäköitä, vaikka urakoijan paalit ovat ehken jonkin verran tiukempia. 

Teet kyllä löysiä paaleja, jos onnistut ne pihdeillä puristamaan läjään.. Onnistuu toki jos polkee kaasun pohjaan ja puristaa niin tiukkaan kuin pumppu jaksaa
Ei paalien nostelemiseen ole normaaleja pihtejä pätevämpää laitetta.

Vain ihan vesimärkiin saa muotovaihtelua puristelemalla. Normaalipaalien muoto ei juuri muutu.

Päivitystä paalien säilymistilanteeseen...

Pystyssä säilytetyt paalit ovat edelleen hyviä, ei mitään muutosta rehun laadussa kevään edetessä. ..

Mutta pitkällään köllötelleissä paaleissa homehtuminen etenee yläpinnassa jatkuvasti kohden paalin keskustaa, mitä pidemmälle kevättä eletään. Nyt homeessa on jo lähes koko ylöspäin ollut osa paalin pinnasta ja home ulottuu noin 35 sentin syvyyteen eli paalin keskusta lähenee hyvää vauhtia... Homeista rehua on ehken jotain 1/6 paalista. Paalit ovat lisäksi ihan vesimärkiä joka puolelta noin 20 sentin syvyyteen asti. Eli johtopäätös kai täytyy olla, että muovin saumat vuotaa Muovi on muuten Ranin ja se on samaa ja samaan aikaan ostettu (eli lienee samaa erää) molemmilla tavoilla säilytetyissä paaleissa. Onkohan muovin liimassa vikaa ja jos niin, niin antaako pystyssä säilyttäminen anteeksi huonon liiman vaikutukset? Vai olisiko muovin esikiristyksessä tms. ollut jotain häikkää? Vai onko tämä nyt ihan normaalia paalirehun säilymisen kehitystä kevään edetessä?

Ei tuo nyt kyllä normaalia ole mitenkään. Meillä on paaleja ollut milloin mitenkin päin ja aina kun muovi on ollut ehjä eikä paalatessa ole mennyt mitään sontaa, on paalit olleet erinomaisia. Aineina meillä käytetään kärki sil-all ja aikaisemmin aiv2+, kummallakin säilynyt yhtä hyvin.

Kyllä se on päässyt käymään niin että muovin saumat vuotaa. Mullakin kävi noin kun urakoitsija paalasi märkää rehua ja paalit oli niin löysiä että meni ihan soikeiksi kun paalipihdillä puristi. Kaikki homeessa... Paalin tiukkuus A ja O säilymisen kannalta ja se että ilmaa ei enää pääse paalin sisään muovituksen jälkeen.

Kyllä se on päässyt käymään niin että muovin saumat vuotaa. Mullakin kävi noin kun urakoitsija paalasi märkää rehua ja paalit oli niin löysiä että meni ihan soikeiksi kun paalipihdillä puristi. Kaikki homeessa... Paalin tiukkuus A ja O säilymisen kannalta ja se että ilmaa ei enää pääse paalin sisään muovituksen jälkeen.

Todella, paali on aina suunnilleen saman kokoinen ja jos siinä on heinää vähempi niin sitten on ilmaa enempi.   Käymisen edetessä happi kuluu loppuun mutta jos sitä happea vaan on paljon ja varsinkin jos sitä tulee liikaa lisää niin suoraan tuo vaikuttaa säilymiseen.   Normaalisti kyllä paalin asento ei vaikuta