Minkälaisia vitamiinilisiä lehmät saavat vai saavatko mitään? Seleenin ja E-vitamiinin puutoksesta puhutaan paljon, joten annatteko niitä jatkuvasti vai kausiluonteisesti?

Tuli asia mieleen kun meidän vasikat ovat pari päivää syntymästä ihan kunnossa ja sen jälkeen kieli sivussa. Alkaa yskintä ja ripulointi kun juominen ei suju. Olisiko syynä kuitenkin seleeninpuute eikä yhtikäs mikään muu?

Laita umpilaisille laadukas kivennäinen. Ja lypsäville tietysti myös. Seleeni taitaa aika monella firmalla ollakin jo orgaanista.

Mä alotan vita-mellin syötön tunnutus vaihessa ja jatkan sitä vielä reilun 4kk poikimisen jälkeen. iso ja pitkämaitosilla vieläi pitempään. Nuorkarjalle annan ADE vitamiini lisän (melican tain hivenen) ovat eri navetassa niin ei ole suutteita ja muutenkin ruokin kortisemmalla eväällä. Vasikat on kyllä ollu hyväkuntosia ja pysyneet virkeinä.

Seleeni ei varastoidu elukkaan... Ainakaan seleniitti-muotoinen. Sitä pitää siis antaa päivittäin. Orgaanista voi antaa joka toinen päivä ja sitä löytyy silti verestä ja maidosta "jonkin verran".

 Hankimme juuri A-rehun Vahva Vitaniini S  . Jossa sitä orgaanista seleeniä on 40%seleennin kokonaismääräsätä ja myös ADE vitaniinit . 0,5 t säkissä hinta 700 € tonni . Käyttömäärä aikasempia valmisteita pienempi joten  taloudellisempi.
Tottakai annamme niin lypsylehmien kuin hiehojen appeessa myös vitamiinit päivit

E vit  9000 mg/kg Seleeni 40 mg/kg

Hankimme juuri A-rehun Vahva Vitaniini S  . Jossa sitä orgaanista seleeniä ja myös ADE vitaniinit . 0,5 t säkissä hinta 700 € tonni . Käyttömäärä aikasempia valmisteita pienempi joten  taloudellisempi.
Tottakai annamme niin lypsylehmien kuin hiehojen appeessa myös vitamiinit päivittäin.

Paljonko E-vitamiinia onkaan  Ja paljonko seleeniä 

Varmaan jotain 6000 mg/kgka ja 10 mg/kgka 

Hankimme juuri A-rehun Vahva Vitaniini S  . Jossa sitä orgaanista seleeniä ja myös ADE vitaniinit . 0,5 t säkissä hinta 700 € tonni . Käyttömäärä aikasempia valmisteita pienempi joten  taloudellisempi.
Tottakai annamme niin lypsylehmien kuin hiehojen appeessa myös vitamiinit päivittäin.

En vitamiinien määrästä ole niin kovasti tietoinen luotan A-rehun  asiantuntijoihin että ovat sopivan sotkun tehneet. Noudatan vain annosteluohjeita.

Nestemäisenä sais paljon halvemmalla. Miksi apetilat ei käytä nestemäisiä Niitä edullisia "rehuja"

 En osaa sanoa miksi ei nestemäistä.. Olisko niin että nestemäisen sekoittuminen ei niin hyvä kuin rakeistetun tuotteen. Entä jäätyminen. Osaasko joku tähän antaa selvityksen.

Tämä A-rehun vahva Vitamiini  on hinta / laatu suhteeltaan selvästi muita valmisteita edullisempi- melkein puolet halvempi.

Heip! Ehkä tulee aiheen vierestä, mutta pakko johonkin saada kirjoittaa, ja uutta aihetta en kuitenkaan halunnut laittaa. Eli tässä; ongelmia urean kanssa.
Viime testissä tankkimaidon urea oli TODELLA korkea , ja nyt mietinnän alla toimenpiteet.
Taustaa: viime kesän rehut (pyöröpaali) meni nutulleen ja kunnolla, syötössä ohra/kaura (hapolla) ja M 34 plus kivennäinen ja vitamiini. Ruokkija jakaa 6 krt/vrk, rehua aina pöydällä, huonolaatusta kylläkin. Mikä neuvoksi? Samalla kun urea hypännyt kattoon, valkuainen tietenkin pudonnut roimasti maidossa, ja tiinehtyvyys hyvin huono. Vitamiinia? Millainen suhde väkirehuille?

Heip! Ehkä tulee aiheen vierestä, mutta pakko johonkin saada kirjoittaa, ja uutta aihetta en kuitenkaan halunnut laittaa. Eli tässä; ongelmia urean kanssa.
Viime testissä tankkimaidon urea oli TODELLA korkea , ja nyt mietinnän alla toimenpiteet.
Taustaa: viime kesän rehut (pyöröpaali) meni nutulleen ja kunnolla, syötössä ohra/kaura (hapolla) ja M 34 plus kivennäinen ja vitamiini. Ruokkija jakaa 6 krt/vrk, rehua aina pöydällä, huonolaatusta kylläkin. Mikä neuvoksi? Samalla kun urea hypännyt kattoon, valkuainen tietenkin pudonnut roimasti maidossa, ja tiinehtyvyys hyvin huono. Vitamiinia? Millainen suhde väkirehuille?

Jos säilörehu on "mädäntynyttä" niin se nostaa ureaa. Energiavaje nostaa ureaa... Hapan pötsi aiheuttaa samaa. Ruokinnan vaihtelu sekoittaa myös urealuvun, joka siis kertoo siitä mitä lehmä söi eilen.

Eli... jos pitää taas leikkiä meediota niin: Suunnitelmassasi tiivisteen määrä on hyvin pieni. Laskelmalla on todistettu, että eläimet eivät tarvitse lisävalkuaista koska sitä on säilörehussa paljon. Viljamäärä on kasvanut ja sillä on täydennetty myös säilörehun aiheuttamaa energiavajetta -> väkirehuprosentti on korkea, tärkkelystä on ruokinnassa liikaa -> elukoilla on happamia pötsejä -> ne syövät epäsäännöllisesti -> urea nousee.

Jos palaat kohti lehmän luonnollista ruokavaliota ongelma poistuu. Samalla joudut hylkäämään normiruokinnan yksinkertaiset kaavat ja mallit, lehmät lypsävät enemmän ja voivat paremmin 

Vitamiineilla ei ole tässä asiassa mitään tekemistä. Paitsi että jos säilörehu on mädäntynyttä, niin sen vitamiinipitoisuus on 0 tai lähellä nollaa -> eli joudut täydentämään ne jostakin joka tapauksessa.

Urea on lähtenyt täälläkln tasaisen vahvaan nousuun kevättä kohti mennessä.
Säilörehun syönti vähän tökkii rehun laatu kylläkin hyvä ei hometta eikä haise. Löytyiskö syy sieltä?

Urea on lähtenyt täälläkln tasaisen vahvaan nousuun kevättä kohti mennessä.
Säilörehun syönti vähän tökkii rehun laatu kylläkin hyvä ei hometta eikä haise. Löytyiskö syy sieltä?

Tuota on niin paljon liikkeellä että voisi jo epäillä ureamittauksen taas vähän muuttuneen.

Paljon ureoita välillä 40-45 

auts!   sattu!   kiitti johara!    kattelin tosa just urea-arvoa, yli 30 ja syönti vähän heikkoa.... virtanen kai hyvää, ei tulosta vielä.   mutta jauhona ohraa kun valssi levis just eikä kauraa sekaan saatavissa ja opti 28 lisänä.....         kuivaa heinää saavat enenmmän kuin arkiporo suostuu antamaan ja pehkut häviää alta mutta sonta ihan normia!               asetonia ei haise mutta syönti sellasta nälvimistä!

         kuin paljon kärsii asetomelliä enerkiaksi antaa päivässä?    olisko muuta?

Heip! Ehkä tulee aiheen vierestä, mutta pakko johonkin saada kirjoittaa, ja uutta aihetta en kuitenkaan halunnut laittaa. Eli tässä; ongelmia urean kanssa.
Viime testissä tankkimaidon urea oli TODELLA korkea , ja nyt mietinnän alla toimenpiteet.
Taustaa: viime kesän rehut (pyöröpaali) meni nutulleen ja kunnolla, syötössä ohra/kaura (hapolla) ja M 34 plus kivennäinen ja vitamiini. Ruokkija jakaa 6 krt/vrk, rehua aina pöydällä, huonolaatusta kylläkin. Mikä neuvoksi? Samalla kun urea hypännyt kattoon, valkuainen tietenkin pudonnut roimasti maidossa, ja tiinehtyvyys hyvin huono. Vitamiinia? Millainen suhde väkirehuille?

***Virheellisesti käyneessä säilörehussa on runsaasti liukoista valkuaista, joten urea kiipii ylös väkisin. Eikä siihen näin ollen kannata kiinnittää liikaa huomiota. Tässä tilanteessa on tärkeää hoitaa väkirehuosuus monipuoliseksi,  koska väkirehu% täytyy nostaa, jos maitoa halutaan ja lehmät tiineeksi. Ehdotan vaihtamaan tiivisteen väkevään puolitiivisteeseen esim. A-rehun Vahvapuolitiiviste eh tai vastaava. Näin saadaan väkirehun osuutta kasvatettua ilman että viljan osuus kasvaa liian suureksi. Kun pötsi saadaan toimimaan optimaalisesti ja energiaväkevyys kohdilleen, lehmä kestää korkean urean ilman tiinehtyvyysongelmia

^kylä niinkuin Apemies neuvoo niin väkirehuruokinnnan monipuolistaminen voisi auttaa, meillä loppu monta ongelmaa kun lakatttiin viljan kanssa pelaaminen ja siirryttiin täysrehuun. Viljaruokinnassa oli se aina sama ongelma, se lajittui eli välillä lehmien eteen osui pelkkää kauran kuorta ja välillä oli hienoksi mennyttä ohran sisustaa ja tästä oli paljon terveysongelmia ja tuotostappioita. Täysrehu on siitä paras että se on aina tasalaatuista ja lehmien pötsit ja sorkat kiittää. Vaikka meillä olikin kotiseos missä oli rypsin lisäksi vielä leikettäkin ja tämän lisäksi jaettiin erikseen energiapitoinen puolitiiviste ja vaikka viljan määrä oli rajattu 7 kiloon niin ongelmia oli. Puimuri myytiin - pellot siirtyi nurmialaksi ja hommat helpottui.

Kysyjällä oli siis säilikset huonoa, onko sulla mitään rehuerä mikä olis vähän parempaa? Meitä neuvottiin tekemään syksyllä niin että sen huonon rehun kanssa syöttää edes kohtalaista (siis d-arvo vähintään 65, rv ja oiv kutakuinkin ok ja käymisladultaan hyvää) niin lehmien terveys pysyisi jollain tolalla sillä sehän on vaarassa jos rehu on väärin käynyttä, energia- ja/tai valkuaisköyhää sekä  muutenkin kivennäistasapainoltaan väärää tai vitamiiniköyhää. Me päästiin tukalasta tilanteesta eroon kun oltiin syksyllä peltokierroksella ja yhtäkkiä huomattiin että viime vuoden satoa oli vielä 80 paalia pellolla mikä oli ihan hyvän tasoista, sen kanssa syötettiin kaikki energiaköyhemmät.