Kuinka tuon virnan niitto onnistuu? Naapurilla tukki niittokonetta aika huolella ko. tavara. Pitääkö murskainkampaa/peltiä säätää väljemmälle vrt normaali sr-nurmi?

Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.

Lainaus käyttäjältä: Ropsoni - 19.02.12 - klo:10:28

Kuinka tuon virnan niitto onnistuu? Naapurilla tukki niittokonetta aika huolella ko. tavara. Pitääkö murskainkampaa/peltiä säätää väljemmälle vrt normaali sr-nurmi?

Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.

Sama ilmiö ku niittää jotain paskalla kasvatettua raiheinä vilja seosta:/

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.02.12 - klo:13:09

Mites tällainen virnan siemen kustantaa. tarvetta vois olla yks 30 ha. Aattelin jos puolet ajais vähän varhaisemmassa kehitysvaiheessa pois lehmien vara rehuksi ja toinen puoli vähän vanhempana hiehoille. Jotenkin ei pelkkä vilja riitä hiehoille vaan mielummin ajaa jotain vihreetä sekaan. Kaverina virnalle vois olla ohra, kaura, vehnä ja jos jostain sais niin miksi ei hernekin. Meniskö homma näin. yt vaan täytyy ruveta ettiskelee viljelijää joka haluaisi luovuttaa 30 ha viljelykseen. Perjaatteessa sais hiukan maksaa apulantojakin kun saa tuetkin.

Loppuu lehmät sillä virnalla talosta... ja rehu riiiiiiiiitttäääääääääääääääääää 

Mitäköhän edellinen kommentti tarkoittaa suomeksi.

Epävirallisten tietojen mukaan siemen lienee köyhälle aika arvokasta. noin 90€ hehtaarille eli sille 30 hehtaarille vaivaset 2700 plus alv. (laskinkohan oikein) no onhan aika paljon rehuakin.

Raiheinää. 

Onko sulla ollu ikinä ennen sitä virnaa, että tiedätkö syökö sun lehmät sitä paalista?

Aika kalliiksi tulee varmaan tuollaisen puskuri varaston tekeminen. Ja voi olla vaikea löytää sitä viljelijää joka sulle antaa 30Ha viljelykseen ja maksaisi vielä lantoja..

Maan voi jauholakeilta saada, mutta ei ne sun lannoitukseen ota osaa

Ei ole ikinä ittellä ollut tota virnaa. Viime kesänä paalasin urakkana sitä muutaman hehtaarin ja se meni kuulemma hiehoille. Kait ne lehmätkin söis jos muuta ei olisi ja se ei olisi niin kauhean vanhana tehty. Täysrehulla saisi sitten maitomäärää säädeltyä.

Käytännössähän homma menis niin että nämäkin paalit syötettäis jossainvaiheessa ensimmäisen puolentoistavuoden sisällä pois. Tarkoitus olisi vaan saada rehun käyttö muutettua niin että paaleilla sato syötettäisi joulusta jouluun eikä kesäkuusta kesäkuuhun. Tällöin selviäisi katovuonna seuraavaan kesään pienellä sadolla ilman kallista ostorehua.

Ton viljelijän löytämiseen niin suomessa löytyy varmasti viljelijöitä jotka olisi halukkaita luovuttamaan maansa vuodeksi viljelyyn niin että he saisi tuet ja viellä viljelykiertoa. Näistä muutama osaisi laskea niin paljon että suostuisivat jopa maksamaan tuista puolet pois apulantoihin. Harvalla kuitenkin jää varmuudella vuoden jälkeen esimerkiksi 300 euroa hehtaarilta niin että koneet ei ole kuluneet lainkaan viljasta. 30 hehtaarilla se tarkoittais 9000 euroa käteen tekemättä mitään. Mistä tällainen viljelijä vaan löytyisi.

Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.

Tuo johtuu siitä, että kasvusto ei katkea, vaan nyhtäytyy irti juurineen. Siis puimuripöydällä. Niittokoneessa pitää lisätä kevennystä kevätkylvetyllä, muuten rikkoutuu pinta...

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.02.12 - klo:22:12

Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.

Tuo johtuu siitä, että kasvusto ei katkea, vaan nyhtäytyy irti juurineen. Siis puimuripöydällä. Niittokoneessa pitää lisätä kevennystä kevätkylvetyllä, muuten rikkoutuu pinta...

Sänki ei sit ookkaa mitää valokuvaus kelpoista

Hyvä että kerroitte, että on vaikea niittää. Muuten en tuotakaan olisi tiennyt.

Nimimerkki: jo parina kesänä virnaa

Hyvä että kerroitte, että on vaikea niittää. Muuten en tuotakaan olisi tiennyt.

Nimimerkki: jo parina kesänä virnaa

Mun mielestäni virnan niittojälki oli parempi kuin nurmiheinillä. Kasvusto on tyvestään paljon kuivempi eikä se tahmannut palkin alle yhtään.. Meillä, hyvin kevyillä kivennäismailla, on nääs se ongelma että niittokone repii heinän maasta juurineen ja työntää maan kasoihin päisteeseen.

Virnarehu maistuu hyvin happamalta ja ainakin demolehmät syövät sen viimeiseksi. Mitään analyysiä ei tietenkään ole otettu. Korjuuaste oli kukinnan loppu.

Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.

Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.

Hajakylvöllä ongelma ainakin meillä pieneni, ei ole kylvörivejä haittaamassa 

Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.

suurin syy keräys juttuihin on niittokoneen väärin säädetty kevennys. ainakaan jf:n koneet ei ole misään säädöissä tehtaalta tullessa.

Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.

Ja eloperäisillä....

Mut vaikeastakin maalajista selviää, kunhan malttaa säätää kevennyksen riittäväksi ja sovittaa ajonopeuden oikein...