En tiedä onko se demarien virallinen linjaus, mutta ainakin jossain yleisöosastokirjoituksissa on kyseistä asiaa käsitelty. Eli sitä että maatalouslomitus pitäisi lopettaa.

Mutta itse Maa- ja metsätalousministeriön menoja kyseinen toimenpide ei vähennä, koska Maatalouslomitus kuuluu Sosiaali- ja Terveyministeriön piiriin.

Olisko miten naiivi ajatus että maataloudessa tuettaisiin vaikka välillisesti tulostavoitteellisia yksiköitä. Kannattavaa toimintaa ei sinänsä tarvitse tukea, mutta jos olisi jonkinlainen porkkana lähteä kehittämään tilansa taloutta niin luulis tuolla jonkinlainen massavaikutuskin olevan. Keppiä tulee sitten toissijaisesti, ne jotka ei osaa tai halua, tippuu leikistä ajan kanssa.

Jotenkin vaan vaikea puhua alan kannattavuudesta, maidon hinnasta tai yrittäjän toimeentulosta kun keskimääräisellä suomalaisella tilalla toiminnassa on keskitytty pääasiallisesti poistojen haalimiseen. Mikäli tällainen tilan kehittäminen lyhyellä aikavälillä näyttäytyisi todella houkuttelevalta, ylittäisi se ehkä kynnyksen suunnitella talouttaan pelkästään verojen välttämisen muodossa.

>Kannattavaa toimintaa ei sinänsä tarvitse tukea, mutta jos olisi jonkinlainen porkkana lähteä kehittämään tilansa taloutta niin luulis tuolla jonkinlainen massavaikutuskin olevan. Keppiä tulee sitten toissijaisesti, ne

Et ole sitten sikoja pidellyt kun tuollaisia puhelet

Et ole sitten sikoja pidellyt kun tuollaisia puhelet

Kunhan päästin aivopierun. Saattoi siinä olla vähän provoakin.

Ei oikeastaantarvitse osallistua niin paljon jo leikattu aiemmin mutta tuo 135 miljoonaa saadaan poistamalla lomitustuki. Ei vaikuta toimeentuloon, päinvastoin säästöä kun ei tarvitse sinne Pattayalle lähteä monta kertaa vuodessa.

Lomitus menee eri momentilta, joten 5% juustohöyläidean mukaan toi ei kävis. Lomitus saattaa joutua leikkuriin jo sosiaalibudjetin puolella ja maatalousbudjetti on vielä höyläämättä.

Olisko miten naiivi ajatus että maataloudessa tuettaisiin vaikka välillisesti tulostavoitteellisia yksiköitä. Kannattavaa toimintaa ei sinänsä tarvitse tukea, mutta jos olisi jonkinlainen porkkana lähteä kehittämään tilansa taloutta niin luulis tuolla jonkinlainen massavaikutuskin olevan. Keppiä tulee sitten toissijaisesti, ne jotka ei osaa tai halua, tippuu leikistä ajan kanssa.

Jotenkin vaan vaikea puhua alan kannattavuudesta, maidon hinnasta tai yrittäjän toimeentulosta kun keskimääräisellä suomalaisella tilalla toiminnassa on keskitytty pääasiallisesti poistojen haalimiseen. Mikäli tällainen tilan kehittäminen lyhyellä aikavälillä näyttäytyisi todella houkuttelevalta, ylittäisi se ehkä kynnyksen suunnitella talouttaan pelkästään verojen välttämisen muodossa.

Yritin kollata agwebista juttua, joka liittyi sun ehdotukseen. Jenkkien Farm Bill 2012 suunnitelmissa tukeminen perustuu jotenkin saavutettuun katteeseen eli tuloksentekoon aiemmin kyenneitä tuetaan kriittisessä tilanteessa ja heikommin osaavat saavat kaatua. Äkkiseltään kuulostaa kohtuullisen reilulta.

Arvioin että kansallisten tukien leikkaukset saattavat olla n. 10 % suuruusluokkaa.
Paljon suuremmat leikkaukset tulevat kuitenkin siitä että tukien ehtoja, vaatimuksia, valvontaa j.n.e kiristetään. Joitakin tukia saatetaan muutaa kokonaan toisenlaisiksi jolloin tuki saattaa parhaassa tapauksessa säilyä mutta yleensä merkittävästi pienenee. Asetetaan velvotteita, ehtoja ja tavoitteita korkealle ja kun niitä ei saavuteta tukea ei makseta tai se peritään takaisin.
Oletan että leikkausten ja toimenpiteiden yhteisvaikutus saattaisi olla  1/5 - 1/3  eli 20 - 33 %. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan sanota leikkauksiksi koska "viljelijä voi itse omilla toimenpiteillään vaikuttaa tukien suuruuteen".

Hyvin laskettu.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 14.03.12 - klo:10:46

Olisko miten naiivi ajatus että maataloudessa tuettaisiin vaikka välillisesti tulostavoitteellisia yksiköitä. Kannattavaa toimintaa ei sinänsä tarvitse tukea, mutta jos olisi jonkinlainen porkkana lähteä kehittämään tilansa taloutta niin luulis tuolla jonkinlainen massavaikutuskin olevan. Keppiä tulee sitten toissijaisesti, ne jotka ei osaa tai halua, tippuu leikistä ajan kanssa.

Jotenkin vaan vaikea puhua alan kannattavuudesta, maidon hinnasta tai yrittäjän toimeentulosta kun keskimääräisellä suomalaisella tilalla toiminnassa on keskitytty pääasiallisesti poistojen haalimiseen. Mikäli tällainen tilan kehittäminen lyhyellä aikavälillä näyttäytyisi todella houkuttelevalta, ylittäisi se ehkä kynnyksen suunnitella talouttaan pelkästään verojen välttämisen muodossa.

Yritin kollata agwebista juttua, joka liittyi sun ehdotukseen. Jenkkien Farm Bill 2012 suunnitelmissa tukeminen perustuu jotenkin saavutettuun katteeseen eli tuloksentekoon aiemmin kyenneitä tuetaan kriittisessä tilanteessa ja heikommin osaavat saavat kaatua. Äkkiseltään kuulostaa kohtuullisen reilulta.

Nykyiset investointituen ehdotkin tätä ajatusta tukee. Eli kun kassajäämää saadaan tarpeeksi voi tukeakin tulla. Ei jaeta tukea kaikille pelkän tasapuolisuuden nimissä.

Toivottvasti ne tekee nämä mahdolliset leikkaukset, kuuntelematta maajusseja ?
Ei ole siasta vahtimaan kaalimaata ?

Toivottvasti ne tekee nämä mahdolliset leikkaukset, kuuntelematta maajusseja ?
Ei ole siasta vahtimaan kaalimaata ?

Ei siasta eikä pukista. Tai norsusta. Aikoinaan oli kiertävä sirkus saapunut kaupunkiin ja sieltä oli norsu karannut mummon kaalimaalle. Hätääntynyt mummo ei ollut ikinä norsua aiemmin nähnyt ja soitti oudosta otuksesta poliisille "Täällä on oudon näköinen iso otus takapihalla ja irroittelee hännällään kaalinpäitä!" Poliisi kysyi tarkentavia kysymyksiä; "No mitä se tekee niille kaalinpäille?" Mummo vastasi; "Työ ette kyllä usko vaikka sanoisinkin...."

Varsin erikoista tämä uikutus luonnonhoitopelloista ym. Mites mennään metsäpuolella? Yleisesti hyväksytty toimintamalli siirtää talousmetsää suojeluihin ymppeihim yms. eikä se haittaa ketään, päin vastoin kiitellään tuottamattomuudesta.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 14.03.12 - klo:10:46

Olisko miten naiivi ajatus että maataloudessa tuettaisiin vaikka välillisesti tulostavoitteellisia yksiköitä..
 
..Jotenkin vaan vaikea puhua alan kannattavuudesta, maidon hinnasta tai yrittäjän toimeentulosta kun keskimääräisellä suomalaisella tilalla toiminnassa on keskitytty pääasiallisesti poistojen haalimiseen...

Yritin kollata agwebista juttua, joka liittyi sun ehdotukseen. Jenkkien Farm Bill 2012 suunnitelmissa tukeminen perustuu jotenkin saavutettuun katteeseen eli tuloksentekoon aiemmin kyenneitä tuetaan kriittisessä tilanteessa ja heikommin osaavat saavat kaatua. Äkkiseltään kuulostaa kohtuullisen reilulta.

Tukikeskusteluissa kompastutaan usein viljelyn intensiteettiin ja kasvintuotannollisiin tavoitteisiin. Ikään kuin toiminnan taloudellinen mielekkyys olisi sivuseikka, ja vain raju hehtaarisato tavoiteltavan arvoista. Takavuosien reilusti alle 100 €/tn viljanhintoja pohtiessa, taloudellisesti mielekkäintä ainakin omalla tilalla olisi varmasti ollut laittaa 50 % alasta viherlannoitusnurmeksi. Ja on edelleenkin heikoimmilla lohkoilla...

Kylmästi liiketalouden ehdoilla ajatellen, taloudellinen optimi olisi kansantalouden mittakaavassa fiksumpi tapa määrittää tuen tarvetta. Panos-tuotos suhdehan lopulta määrittää mikä on taloudellisesti tarkastellen mielekkäin tapa hoitaa tuotantoyksikköä. Joskin tässä päästään siihen, että kuinka tätä mitataan pitkällä aikavälillä vaikkapa pellon kasvukunnon kehitystä. Puhtaaksi viljelty kvartaalitalous kun ei oikein kanna viljelyssä pitkällä tähtäimellä...

No nyt näyttää olevan listalla ainakin energiaveropalautus "helppona" leikkauskohteena ja luopumistukijärjestelmä, kun kerran muutenkin eläkeikiä nostetaan.. Sori nuoriso meille kalkkiksille tuli muutama vuosi kakkua lisää, lisämaat saa odottaa..

Ps. Toi energiaveropautus mulla liki 5 tonnia

Siinä sitä hymy hyytyy moneen kertaan jatkajalla, kun edellinen sukupolvi vain jatkaa, jatkaa, jatkaa vain. Itse olen suositellut omille kersoille jonkun muun ammatin hankkimista. Katsotaan sitten joskus, kunhan perilliset ovat 50- kymppisiä, sitä sukupolvenvaihdosta.

Lainaus käyttäjältä: 1960 - 18.02.12 - klo:19:54

Arvioin että kansallisten tukien leikkaukset saattavat olla n. 10 % suuruusluokkaa.
Paljon suuremmat leikkaukset tulevat kuitenkin siitä että tukien ehtoja, vaatimuksia, valvontaa j.n.e kiristetään. Joitakin tukia saatetaan muutaa kokonaan toisenlaisiksi jolloin tuki saattaa parhaassa tapauksessa säilyä mutta yleensä merkittävästi pienenee. Asetetaan velvotteita, ehtoja ja tavoitteita korkealle ja kun niitä ei saavuteta tukea ei makseta tai se peritään takaisin.
Oletan että leikkausten ja toimenpiteiden yhteisvaikutus saattaisi olla  1/5 - 1/3  eli 20 - 33 %. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan sanota leikkauksiksi koska "viljelijä voi itse omilla toimenpiteillään vaikuttaa tukien suuruuteen".

Hyvin laskettu.

Voisikos tähän laskea sen, kuinka "uudelleen digitoinneilla" on jo nyt käyty napsimassa aari sieltä, toinen täältä. Tätä kautta kadonnut 1-2% alasta so. tuesta parissa vuodessa, näin vaikka maastossa mikään ei ole muuttunut.

Kaiken kaikkiaan maatalous on jo suhteessa "säästänyt" aika merkittävästi valtion rahaa: vuosien 1995 ja 2012 välillä maatalouspääluokan osuus valtion budjetista on laskenut 8 % tasolta, 5 % tasolle.

>tähän laskea sen, kuinka "uudelleen digitoinneilla" on jo nyt käyty napsimassa aari sieltä, toinen täältä.

Mistäs luinkaan,että tulevissa uusissa kartoissa on noita "korjauksia" odotettavissa melko mukavastikin...?