Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 14.04.12 - klo:15:06

verottaja verottaa maataloutta harjoittavaa oy:tä mvl:n mukaan.... ainakin aika monessa paikassa näin on käynyt.

Mitä se niinku käytännös meinaa? Siis verottaa kuten hölöyhtiöitä (ay,ky)? Kö?

Osakeyhtiön tuloveroprosentti on 24,5 tulon suuruudesta riippumatta. Kirjanpito on voitu laatia mvl:n tai evl:n mukaan; tapauksesta riippuen. Jos on varaa jakaa osinkoa, niin sitä voi saada siten, ettei itse maksa veroa (kun oy on jo tuloksestaan verot maksanut).

Palkkaa voi maksaa itselleen niin paljon kuin sielu sietää. Se mitä on järkevää ottaa palkkana on jokaisen harkittava itse; siihen vaikuttavat mm. muut palkkatulot ja omat mahdolliset vähennykset.

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 14.04.12 - klo:16:01

Täytyy kyllä ihmetellä kuinka kuumeisesti suunnitellaan miten sais mahdollisimman paljon itelle palkkaa. Poliitikko, virkamies, pankkiiri tai joku muu rikollisuus olisi parempi homma jos tämä on keskeistä.

Sun vuodatus taas kuulostaa selitykseltä miksi et pysty tekeen tulosta omalla tilallasi, surullista..

Tommonen ruokitaan maailma ilmaiseksi voi tuntua ihan kivalta, mutta sillä ei kyllä paljoo pysty mitään ostaan, no ehkä elätkin omavaraistaloudessa tai jotain, mutta hei.. onnea valitsemallesi tielle

Ehei, katsos, minä nyt olen vain pientilaa päättänyt jatkaa ja katson mihin tästä voi päästä. En kuvittelekaan kummoista tulosta tekeväni tällä, mutta en myöskään laajennusta tule tekemään siitä syystä että saisin enemmän palkkaa. En maksaisi itselleni suurta palkkaa vaikka voisinkin, joten vähemmän oletuksia, kiitos. Nyt kun on alkuperäisenä puheenaiheena yhteistilat, niin minä miellän välittömästi sellaisiin visioihin liittyvän jonkinmoisen halun kehittää myös maataloutta sinänsä. Olenkohan ainoa.

Tämä voi olla tietysti keskustelu makuasioista, jos yhdelle laajentaminen/yhteistyö on kiinnostavaa ansionlisän takia, ja toiselle toiminnan kehittäminen on isompi motivaattori. Minä olen vakaasti sillä kannalla, että oman työnsä kasvu/kehittyminen/tehostus/ajanmukaisuus on palkitsevinta, vaikka omakohtaisesti en voikaan sillä ainakaan toistaiseksi kehua. Edelleen olen myös sitä mieltä, että mikä tahansa työ suorittaa yhteiskunnallisen tehtävänsäkin parhaiten, jos harjoittajalla on tämä mentaliteetti. Palkkaa ei ihminen tarvitse kuin sen mitä kohtuullinen eläminen vaatii, alasta riippumatta. Tämäkin euromäärä tosin lienee enimmäkseen makuasia, koska kohtuullinen eläminen on niin harmillisen yksilöllinen käsite.

Se taas ei ole makuasia, että kaikki otot yrityksestä ovat pois kehitysvaroista. Isolla palkalla vieläpä rahan itselle saamisen hyötysuhde on huono. Tässä kai puhutaan jo määräävästä tekijästä sen yhteistoiminnan teknisen järjestelyn osalta, jota alkuperäinen aihe tarkemmin taisi koskea.

Kaipa minä tässä lopulta vain arvuuttelen, miten moni tekee tätä rahan takia, ja toisaalta moniko on kiinnostunut itse asiasta. Joidenkin arvomaailmassa saattaa jopa olla molempia, mutta vaistoan että mustavalkoisiakin tapauksia on. Saisikohan tästä jonkin gallupin tehtyä oikein kuvaajan kanssa...

55 tontusta tosiaan mennee se 30%, veikkaan että vähän yli, mutta marginaali nousee jo 35 tontun kohdalla yli 40%..
Sivistyneen palikkalogiikan mukaan jossain 25 tontun kohdalla rajaveroaste kohtaa alemman pääomaverotason..

Optimi taitais olla joku 16-18 ansiotuloa ja loppu sitten osakeyhtiön verovapaana osinkona Siinä vaan joutuis jättään puolet tuloksesta yhtiöön, mutta kait sitä yhtiökin vois sitte tehdä vaikka sijoituksia..

Tuolle rajaveroasteelle taisi olla toinen nimi marginaaliveroprosentti. Oikein verottajan nettivuilla oli laskuri, jolla en voi itselleen räknätä.

Eli viimeisen, tai viimeistä seuraavan, verotettavan euron veroprosentti. Jos joku olisi niin katal että harjoittaisi ilman kuittia myyntiä, voisi antaa enintään tuon % verran alennusta hyötyäkseen itse vilpistä. Myös jos on mahdollista lähipiirin kanssa tasailla verotetavaa tuloa,  tuo % pitäisi olla kaikilta selvillä.

Hauska nähdä, että aihe herättää edelleen näin paljon mielenkiintoa. Aloituspostaukseen sen verran, että yhteistyöneuvottelut on aloitettu ja kuluvan vuoden aikana tarkoitus on kartoittaa kaikki mahdollinen, mikä luo maaperää tuotannolliseen yhteistyöhön siirtymiseen. Maakunnassa on yksi ainut yhdessä rakennettu tuotantorakennus, joten keskusteluja tulee asian tiimoilta käytyä varmasti kauempanakin. Kaikki kommentit otetaan edelleen kiitollisuudella vastaan. 

Tarkoitus on minimissään järkeistää peltotyöt. Toisessa ääripäässä on yhteisen tuotantorakennuksen tekeminen ja mahdollisesti toiminnan yhtiöittäminen, mikäli molempien pitkän aikavälin strategiat näyttävät käyvän yksiin.

Itse näen yhteistyölle tärkeänä perusteena vastuunjakamisen mahdollisuuden, sosiaalisen pääoman tuomat mahdollisuudet sekä riskienhallinnan paranemisen. Se, mikä on oma tavoitteellinen tulotaso ja kysymys siitä, onko esimerkiksi tuleva mahdollinen laajentaminen/ rakentaminen välttämätöntä tuon tulotason saavuttamiseksi, ovat sitten tärkeysjärjestyksessä myöhemmin- vaikkakin oleellisena. Tärkeintä on mielestäni miettiä kuinka prosessi palvelee osapuolia pitkällä aikavälillä.

Ajattelin kokeilla elämistä elämää varten, en työtä varten. Olisko tässä sitten yksi ratkaisun avain, jos asiaa miettii vähän nokkaansa pidemmälle..  Sitä sopii pohtia, ennenkuin tehdään päätöksiä.

Hauska nähdä, että aihe herättää edelleen näin paljon mielenkiintoa. Aloituspostaukseen sen verran, että yhteistyöneuvottelut on aloitettu ja kuluvan vuoden aikana tarkoitus on kartoittaa kaikki mahdollinen, mikä luo maaperää tuotannolliseen yhteistyöhön siirtymiseen. Maakunnassa on yksi ainut yhdessä rakennettu tuotantorakennus, joten keskusteluja tulee asian tiimoilta käytyä varmasti kauempanakin. Kaikki kommentit otetaan edelleen kiitollisuudella vastaan. 

Tarkoitus on minimissään järkeistää peltotyöt. Toisessa ääripäässä on yhteisen tuotantorakennuksen tekeminen ja mahdollisesti toiminnan yhtiöittäminen, mikäli molempien pitkän aikavälin strategiat näyttävät käyvän yksiin.

Itse näen yhteistyölle tärkeänä perusteena vastuunjakamisen mahdollisuuden, sosiaalisen pääoman tuomat mahdollisuudet sekä riskienhallinnan paranemisen. Se, mikä on oma tavoitteellinen tulotaso ja kysymys siitä, onko esimerkiksi tuleva mahdollinen laajentaminen/ rakentaminen välttämätöntä tuon tulotason saavuttamiseksi, ovat sitten tärkeysjärjestyksessä myöhemmin- vaikkakin oleellisena. Tärkeintä on mielestäni miettiä kuinka prosessi palvelee osapuolia pitkällä aikavälillä.

Ajattelin kokeilla elämistä elämää varten, en työtä varten. Olisko tässä sitten yksi ratkaisun avain, jos asiaa miettii vähän nokkaansa pidemmälle..  Sitä sopii pohtia, ennenkuin tehdään päätöksiä.

Noi on ihan hyviä tavoitteita, mutta älä katso asiaa liian kapealta sektorilta, uudet innovaatiot ja toimintamallit voivat tuoda paremman tuloksen, mieti sellaista vaihtoehtoa että jos kaikki on tavallaan yhteistyökumppaneilla valmiina, niin voiko kaiken tuon saavuttaa pelkästään sopimusteitse.

Noi on ihan hyviä tavoitteita, mutta älä katso asiaa liian kapealta sektorilta, uudet innovaatiot ja toimintamallit voivat tuoda paremman tuloksen, mieti sellaista vaihtoehtoa että jos kaikki on tavallaan yhteistyökumppaneilla valmiina, niin voiko kaiken tuon saavuttaa pelkästään sopimusteitse.

Hyvä pointti. Mutta jos maitoa meinaa vääntää niin tuotantorakennuksen tekeminen on edessä, tällä toisella oikeastaan akuutisti ja mullakin muutaman vuoden sisällä. Onhan tässä toki aikaa suunnitella.

Tällainen ajattelu on tosiaan mielenkiintoinen

Tällekkin alueelle olisi mielenkiintoista perustaa perjaatteessa joku OY luomumaatila AB. Mun toteutuksessa otettais mukaan vaikka kymmenkunta tilaa että peltoa olis se 400-1000 ha ja tehtäis vaikka kaks tuotantorakennusta eli vaikka yks possula ja toinen nautapalatsi. Koko systeemi perustuisi siihen että tilallisille jaettais työt hieman olemassaolevan kaluston ja innostuksen mukaan ja loput teetätettäisi työntekijöiden tai urakoitsijoiden mukaan.

Koko toiminnan ytimenä olisi kuitenkin ulkopuolinen hallitus joka määrittäisi rahankulun sen mukaan miten töitä on tehty ja kuinka suuri osa maista on kultakin osakeyhtiön hallussa. Perjaatteessahan osakeyhtiöhän voisi kai vuokrata maat.

Samalla pitäisi olla selkeät säännöt miten yhtiöstä pääsee erkaantumaan ja miten siihen liitytään.

Peltohehtaaria ja eläintä kohden päästäis hyvin todennäköisesti huomattavasti parempaan tuottoon jo tämän luomu ja kotieläinstatuksen ansiosta.

No siinä alkaa ainakin kokoluokka olla järkevä.

Mitähän tuo 'hallitus' kustantaisi.

Minäkin pohjaisin tilan kotieläintuotantoon, mutta pitäisi olla myös pitkän ajan visioita sisältävä toimintasuunnitelma. Silloin potentiaaliset osakkaat tietävät heti alussa mihin ovat ryhtymässä.

Omissa visioissani ajan myötä tilasta olisi tultava jokseenkin kaikkea mitä maatila voi olla, eli ainakin energiantuotanto tulisi mukaan jossain vaiheessa. Tarkoittaa mm. biokaasua, hakelaitosta, biodieseliä/etanolia, ehkä pyrolyysiäkin.

Omissa visioissani ajan myötä tilasta olisi tultava jokseenkin kaikkea mitä maatila voi olla, eli ainakin energiantuotanto tulisi mukaan jossain vaiheessa. Tarkoittaa mm. biokaasua, hakelaitosta, biodieseliä/etanolia, ehkä pyrolyysiäkin.

Energia-asiat kyllä ovat mullakin olleet kiinnostuksen kohteena pitkän aikaa. Pitäisi vaivautua tutkimaan, saisko maatilan energiaomavaraisuutta vietyä kuinka pitkälle ja järkevästi. Energiaa on toki mahdollista myydäkin, pitäis perustaa paikalliset markkinat biokaasulle.. 

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 15.04.12 - klo:17:09

Omissa visioissani ajan myötä tilasta olisi tultava jokseenkin kaikkea mitä maatila voi olla, eli ainakin energiantuotanto tulisi mukaan jossain vaiheessa. Tarkoittaa mm. biokaasua, hakelaitosta, biodieseliä/etanolia, ehkä pyrolyysiäkin.

Energia-asiat kyllä ovat mullakin olleet kiinnostuksen kohteena pitkän aikaa. Pitäisi vaivautua tutkimaan, saisko maatilan energiaomavaraisuutta vietyä kuinka pitkälle ja järkevästi. Energiaa on toki mahdollista myydäkin, pitäis perustaa paikalliset markkinat biokaasulle.. 

No minun idea on yhdistää biokaasun, pyrolyysin eli puukaasun ja biodieselin tuotanto. Biokaasulla ja puukaasulla voidaan pyörittää sähkögeneraattoria tai tohottaa lämmitypolttimia. Puhdistettuna niistä ilmeisesti olisi koneiden polttoaineeksi. Öljykasvien viljelystä saa oman valkuaisrehun ja biodieselin raaka-aineen. Etanolista en tiedä enää mitä ajatella, kun se on ollut sellaisessa ryöpytyksessä elinkaarihyötysuhteensa puolesta.

Biokaasureaktorin ja pyrolyysivoimalan etuja on tietysti lisäksi lannoitearvon parantuminen ja maanparannusaineen tuotanto(biohiili). Hiiltä tietysti voi polttaa edelleen, jos haluaa. Se on todellista monikäyttöihmeainetta. Öljykasvien viljelyllä on vielä viljelykiertoa monipuolistava vaikutuksensa.

Energiantuotannosta pitäisi tosiaan tulla kunnolla sitä ylijäämää myytäväksi, vaikka omavaraisuus itsessäänkin on jo melko hienoa.

Näin teoretisoiden, tällaisten prosessien luominen vaatii todella isoa maatilaa ja omistautunutta porukkaa, josta löytyy osaaminen näihin kaikkiin, perustuotannon lisäksi tietenkin. Vaan sanoisin silti, että melko moni olisi hiukkasen ylpeä olleessaan töissä tai osakkaana tällaisessa maatalousyrityksessä. Tällainen monitoimisuurtila olisi paikallisesti melkoisen dominoiva toimija.

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 15.04.12 - klo:17:09

Omissa visioissani ajan myötä tilasta olisi tultava jokseenkin kaikkea mitä maatila voi olla, eli ainakin energiantuotanto tulisi mukaan jossain vaiheessa. Tarkoittaa mm. biokaasua, hakelaitosta, biodieseliä/etanolia, ehkä pyrolyysiäkin.

Energia-asiat kyllä ovat mullakin olleet kiinnostuksen kohteena pitkän aikaa. Pitäisi vaivautua tutkimaan, saisko maatilan energiaomavaraisuutta vietyä kuinka pitkälle ja järkevästi. Energiaa on toki mahdollista myydäkin, pitäis perustaa paikalliset markkinat biokaasulle.. 

Energiakuvioita mietittäessä pitää olla energian käyttöä lähellä, lämpöä tahtoo tulla runsaasti eikä tankkauspaikkakaan voi missään syrjässä olla. Kotieläintuotantoa ja biokaasulaitoksia helposti työnnetään kauas kaikesta.

Luomutuotantokin toimii parhaalla tavalla vms1 -malliin, kun rehuntuotannon kanssa samassa kierrossa on ruokakasveja: leipäviljaa ja vihanneksia, energiaroipetta tahtoo myös tulla sivutuotteena.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 15.04.12 - klo:17:32

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 15.04.12 - klo:17:09

Omissa visioissani ajan myötä tilasta olisi tultava jokseenkin kaikkea mitä maatila voi olla, eli ainakin energiantuotanto tulisi mukaan jossain vaiheessa. Tarkoittaa mm. biokaasua, hakelaitosta, biodieseliä/etanolia, ehkä pyrolyysiäkin.

Energia-asiat kyllä ovat mullakin olleet kiinnostuksen kohteena pitkän aikaa. Pitäisi vaivautua tutkimaan, saisko maatilan energiaomavaraisuutta vietyä kuinka pitkälle ja järkevästi. Energiaa on toki mahdollista myydäkin, pitäis perustaa paikalliset markkinat biokaasulle.. 

Energiakuvioita mietittäessä pitää olla energian käyttöä lähellä, lämpöä tahtoo tulla runsaasti eikä tankkauspaikkakaan voi missään syrjässä olla. Kotieläintuotantoa ja biokaasulaitoksia helposti työnnetään kauas kaikesta.

Luomutuotantokin toimii parhaalla tavalla vms1 -malliin, kun rehuntuotannon kanssa samassa kierrossa on ruokakasveja: leipäviljaa ja vihanneksia, energiaroipetta tahtoo myös tulla sivutuotteena.

Valtatien varrella tankkausasema vois olla paikallaan, suht lähellä kaupunkia. Korpeen sitä ei tosiaan kannata työntää.

 

Kaalepilla ja peurajussilla on visioita, erinomaista. Niitä tarvitaan Huomaan myös paljon yhteneväisyyksiä omiin ajatuksiini.

Muutama asia on jalostunut tässä eteenpäin:

1) jos suunnittelee energiantuotantoa, kannattaa ensin miettiä työkoneiden polttoaineiden tuottamista. Kaasu tai diesel, ehkä yhdistelmänä, on parempi jalostaa työkoneiden polttoaineeksi kuin yrittää käryttää sähköksi tai lämmöksi. Niitä kun tulee sivutuotteenakin monesta paikasta. Maitotila on yliomavarainen lämmön suhteen ilman haketta tai biokaasuakin

Tuohon 15 kilsan päähän oli suunnittelilla pieni teurastamo, mutta valitettavasti taisi mennä puihin- olisko jäänyt kannattamattomaksi. Sieltä olis saanut aika mielekästä jaetta jalostettavaksi.. 

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 15.04.12 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 15.04.12 - klo:17:32

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 15.04.12 - klo:17:09

Omissa visioissani ajan myötä tilasta olisi tultava jokseenkin kaikkea mitä maatila voi olla, eli ainakin energiantuotanto tulisi mukaan jossain vaiheessa. Tarkoittaa mm. biokaasua, hakelaitosta, biodieseliä/etanolia, ehkä pyrolyysiäkin.

Energia-asiat kyllä ovat mullakin olleet kiinnostuksen kohteena pitkän aikaa. Pitäisi vaivautua tutkimaan, saisko maatilan energiaomavaraisuutta vietyä kuinka pitkälle ja järkevästi. Energiaa on toki mahdollista myydäkin, pitäis perustaa paikalliset markkinat biokaasulle.. 

Energiakuvioita mietittäessä pitää olla energian käyttöä lähellä, lämpöä tahtoo tulla runsaasti eikä tankkauspaikkakaan voi missään syrjässä olla. Kotieläintuotantoa ja biokaasulaitoksia helposti työnnetään kauas kaikesta.

Luomutuotantokin toimii parhaalla tavalla vms1 -malliin, kun rehuntuotannon kanssa samassa kierrossa on ruokakasveja: leipäviljaa ja vihanneksia, energiaroipetta tahtoo myös tulla sivutuotteena.

Valtatien varrella tankkausasema vois olla paikallaan, suht lähellä kaupunkia. Korpeen sitä ei tosiaan kannata työntää.

Kyllä tämäntyyppinen maatila tulee järjestää sen verran fiksun oloiseksi paikaksi, että sen kehtaa ja saa sijoittaa lähemmäs asutusta. Jos asiaa lähtee oikein suunnittelemaan, niin tietysti tästä konseptista tulisi pitää hyvissä ajoin jonkinmoinen seminaari mm. alueen asukkaille, yrityksille ja kuntapäättäjille. Voisi teettää kunnon kasan jaettavaksi jotain lehtisiä, missä olisi kuvin ja tekstein, moderneja trendejä kosiskellen mainostettuna mistä on kyse. Tehden siis selväksi ettei tässä mitään paskaista rumiluskompleksia olla suunnittelemassa, vaan ajanmukaista ja siistiä laitosta.

Samalla tulee mainostettua vielä ennen mihinkään rakentamiseen ryhtymistä potentiaalisille osakkaille ja kumppaneille, jolloin saa niistä valita parhaat päältä eri toimintoja toteuttamaan.

Tämmöiseen projektiin voisi kai saada jotain EU, T&K sun muita rahojakin...