Elikkäs olis tarkotus investoida nyt opintojen jälkeen enemmän maatalouteen. On semmonen n.100 hehtaarin tila joka on ollu kokonaan viljaviljelyssä. Kuinka paljon kannattais laittaa heinälle jos hevosheinää aikois? Ja mimmosia koneita teillä on mimmosille pinta-aloille? Myös viljatilojen koneita.

Opintojen jälkeen ?

Jos opiskelit maataloutta niin eikö siellä kerrottu mitään tällaisista asioista 

Opintojen jälkeen ?

Jos opiskelit maataloutta niin eikö siellä kerrottu mitään tällaisista asioista 

+1


Koulun jälkeen kannattaa uhrata vuosi unohtamiseen

Sen jälkeen on hyvä aloittaa alusta tiennäyttäjän luovuudella.

Elikkäs olis tarkotus investoida nyt opintojen jälkeen enemmän maatalouteen. On semmonen n.100 hehtaarin tila joka on ollu kokonaan viljaviljelyssä. Kuinka paljon kannattais laittaa heinälle jos hevosheinää aikois? Ja mimmosia koneita teillä on mimmosille pinta-aloille? Myös viljatilojen koneita.

Laita kaikki heinälle ja paalaa pikkupaaleihin ja sitte kun on paaleissa niin rupee soitteleen sukulaisia talkoisiin

Hauskoja jätkiä ootte. Ihan tässä kyselen muitten mielipiteitä kun ei itsellä kokemusta ole.

Hauskoja jätkiä ootte. Ihan tässä kyselen muitten mielipiteitä kun ei itsellä kokemusta ole.

Tuu sesonkiapulaiseks niin näät

Ite laittaisin vain sen verran kuin hömppätukien piiriin saa ja viljelykierto vaatii. Jos koneita ois pakko hankkia, niin Itä-Euroopan anti ois varmaan mielenkiintoisinta. Niitto urakoitsijalta, itelle pieni pöyhin, karhotin ja perinteinen kovapaalain taikka pienkokoinen pyöröpaalain.

Jos oikein paljon laittaa niin sit osuus suurkanttikoneesta tahi kunnon pyöröpaalaimesta. Huonoa heppaheinää on sit maa pullollaan, joten tosissaan kilpailemaan lähtevän täytyy melkein laittaa latokuivuri. Ja sit käy kalliiks...

itelle pieni pöyhin

Vituix män

Monet puhuvat tuosta heinästä kuin se olisi kaiken ratkaisu. Jotkut pitkän linjan heinämiehet ovat pystyneet luomaan itselleen asiakaskunnan joka arvostaa laatua ja maksaa siitä korvauksen. Niillä yleensä 100 ha heinällä ja 5 kauralla.

Kaikki muut ovat amatöörejä, sekä hevosten omistajat ja heinän tuottajat, ja maksut sen mukaiset. Tyyliin 5 ha pienkanttipaalattua, maaliskuussa kasa myydään paniikissa euron kappale ja sitten on poljettu seudun ens kauden hinnat ja markkinat sekaisin.

En nyt väitä että aloittaja ei tiedä mitä tekee, mutta heinä on nykyään yllättävän huono ratkaisu mikäli ei ole heti markkinaa tai kalustoa. 100 ha viljatilalla menisin VLN, LHP ja öljykasvien kautta kiertoa parantamaan. Ei tarvi mitään lisäkalustoa ja riskit nolla. Sekä parannat muiden heinäntuottajien kannattavuutta.

Mulla on sellainen mielipide että jos et itte tartte yhtään heinää niin älä laita lainkaan. Viljan kuivuri jos on niin keskity siihen. Suorakylvökone, ruisku, puimuri, kuivuri yhdistelmällä on mahdollisuus tienata ja ennenkaikkea joka vuosi on melkovarmasti saatavissa keskinkertainen tulo. Heppatouhuissa voi olla rahan ja tuotteen liikkuminen vähän niin ja näin.

Toki jos saat tehtyä yhteistyötä jonkun karjatilan kanssa vaihtopellosta niin aina parempi viljelykierron kannalta.

Jos tuota ihan vakavasti miettii niin tarvitset latokuivurin    Jos saat heinät onnistumaan ilman kuivuria niin kaikki muutkin saavat, jos taas vain kuivaajassa saa kuivia heiniä niin silloin niillä saa vähän tehtyä tiliäkin     Jos neljänneksen laitat heinälle niin kyllä siinäkin on puuhaa aluksi.
   Koneista jos miettii niin sen latokuivurin lisäksi tarvitset suunnilleen tärkeysjärjestyksessä: Niittokoneen, karhottimen, pikkupaalaimen, edullisen noukinvaunun, pöyhimen, pyöröpaalaimen ja käärintälaitteen
  Jos oikein tosissaan tehdään kuivaa heinää joka kerta niin voi olla ihan viksua paalata ja kääriä nahkeina heinät pois ja hajotella ne kuivuriin sitten kun on tilaa.   Tällöin tarvitset tietysti jeantillin paalisilppurin
  Kannattaa ehkä laskea pariinkin kertaan että millä toimintamallilla teet parhaan tilin.   Teeppä yksi laskentavaihtoehto sillä oletuksella että sillä 25ha alalla pidät viittäkymmentä haikkua.  Ota tarkkaan huomioon kaikki tuet myös niille lopuille viljalla oleville lohkoille

Vaikeinta hevosheinässä on asiakaspalvelu. Peukaloiden pyörittelyyn ei tahdo jäädä aikaa, eikä Agronetissä roikkkumiseen. Henkisesti aivan eri lähtökohta kuin jyvähommat.


Nyt en puhu kokemuksesta.

Jos tosissaan lähtee hevosheinää tekemään niin kannattaa ensin vähän selvitellä paljonko sitä ehkä pystyisi myymään. Se on vähän eri touhua kuin esim. viljan myyminen. Säilöheinä voi esimerkiksi olla haastavaa myytävä uudelle myyjälle jos ei ole jo vanhastaan asiakkaiden joukossa hyvän miehen maineessa. Ja kuivan heinän tuotannossa tosiaan kuivuri on ehdoton edellytys pitkäjänteiselle toiminnalle. Mut mitäs ne arviot ny oli, eräs väite oli että 1 koni syö 1 hehtaarin heinät. Eli jos löytyy 100 hevoisen markkinat niin sinne menee 100 hehtaarin heinät (toinen ehkä parempi laskutapa on se konin päiväannos, jos olis 10 kg/pvä/heppa 100 heppaa = 365x10x100=365 tn, eli sit pitää myös lannoittaa varovasti jos satakin hehtaaria laittaa heinälle). Luomuheinä vois tietty olla hyvä vaihtoehto päästä hehtaareissa mitattuna suuriin korjuumääriin. Ei tulis niin paljon kg/ha ja kuivuiskin pellolla nopeemmin...

Mut jos 5 tn/ha satotasolla laitat vaikka aluksi 30 ha heppaheinää niin on siinäkin jo vähän myymistä. Tuotannnon koneistaminen onkin sitten kinkkisempi juttu, urakoija- yhteistyö, työvoima ym. kysymykset kaikki vaikuttaa, ja näihin kaikkiin tietty se millasta heinää aikoo tuottaa.

Luomusäilöheinää käärittynä tai sitten pikkupaaliheinää vanhaan rakennukseen tehdyssä latokuivurissa (viimesessä Maatilan Pellervossahan oli hyvä esimerkki), siinä investointien suhteen kevyimmät aloitusskenaariot heinäntuottajan uralle.

Jos tosissaan lähtee hevosheinää tekemään niin kannattaa ensin vähän selvitellä paljonko sitä ehkä pystyisi myymään. Se on vähän eri touhua kuin esim. viljan myyminen. Säilöheinä voi esimerkiksi olla haastavaa myytävä uudelle myyjälle jos ei ole jo vanhastaan asiakkaiden joukossa hyvän miehen maineessa. Ja kuivan heinän tuotannossa tosiaan kuivuri on ehdoton edellytys pitkäjänteiselle toiminnalle. Mut mitäs ne arviot ny oli, eräs väite oli että 1 koni syö 1 hehtaarin heinät. Eli jos löytyy 100 hevoisen markkinat niin sinne menee 100 hehtaarin heinät (toinen ehkä parempi laskutapa on se konin päiväannos, jos olis 10 kg/pvä/heppa 100 heppaa = 365x10x100=365 tn, eli sit pitää myös lannoittaa varovasti jos satakin hehtaaria laittaa heinälle). Luomuheinä vois tietty olla hyvä vaihtoehto päästä hehtaareissa mitattuna suuriin korjuumääriin. Ei tulis niin paljon kg/ha ja kuivuiskin pellolla nopeemmin...

Mut jos 5 tn/ha satotasolla laitat vaikka aluksi 30 ha heppaheinää niin on siinäkin jo vähän myymistä. Tuotannnon koneistaminen onkin sitten kinkkisempi juttu, urakoija- yhteistyö, työvoima ym. kysymykset kaikki vaikuttaa, ja näihin kaikkiin tietty se millasta heinää aikoo tuottaa.

Luomusäilöheinää käärittynä tai sitten pikkupaaliheinää vanhaan rakennukseen tehdyssä latokuivurissa (viimesessä Maatilan Pellervossahan oli hyvä esimerkki), siinä investointien suhteen kevyimmät aloitusskenaariot heinäntuottajan uralle.

Mistä typpi, jaakko ei voi kiivetä pavunvartta liian valkuaisen pelossa
Ja jos ei ole valkuaista sitte on sokeria. Sekään ei käy.

Monet puhuvat tuosta heinästä kuin se olisi kaiken ratkaisu. Jotkut pitkän linjan heinämiehet ovat pystyneet luomaan itselleen asiakaskunnan joka arvostaa laatua ja maksaa siitä korvauksen. Niillä yleensä 100 ha heinällä ja 5 kauralla.

Kaikki muut ovat amatöörejä, sekä hevosten omistajat ja heinän tuottajat, ja maksut sen mukaiset. Tyyliin 5 ha pienkanttipaalattua, maaliskuussa kasa myydään paniikissa euron kappale ja sitten on poljettu seudun ens kauden hinnat ja markkinat sekaisin.

En nyt väitä että aloittaja ei tiedä mitä tekee, mutta heinä on nykyään yllättävän huono ratkaisu mikäli ei ole heti markkinaa tai kalustoa. 100 ha viljatilalla menisin VLN, LHP ja öljykasvien kautta kiertoa parantamaan. Ei tarvi mitään lisäkalustoa ja riskit nolla. Sekä parannat muiden heinäntuottajien kannattavuutta.

Ja tälle kommentille peukkua, noin se usein tuppaa olemaan, heinäntuotanto on suunniteltava ensisijaisesti markkinalähtöisestä näkökulmasta, ei niinkään tuotannollisesta. Tuotantoa voi sitten kasvattaa menekin mukaan.