Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Edullisemmin  (Luettu 23627 kertaa)

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Edullisemmin
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.

Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(

Toisella tilalla oli lypsetty 150 lehmän karja jonkin aikaa 75 lehmän parsinavetassa ennen aseman rakentamista sinne parsinavettaan ja toisessa 60 lehmän karja 20 lehmän parsinavetassa, jonne oli sittemmin rakennettu nelipaikkainen omatekoinen "asema", jossa lehmät lypsettiin vanhan parsinavetan aikaisilla putkilypsimillä. Kustannus tälle "asemalle" oli ollut alle 20 000$!
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Edullisemmin
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Kyllä mä näen sen päättömän ja suunnittelemattoman infrastruktuurin syyksi. Asukkaita ei ole kuin muutama hassu tuhat, mutta ripoteltuna niin, että joka samperin paikassa aletaan natista haitoista.

Ymmärrän myös helposti, miten useimmilla nousee tie pystyyn siinä vaiheessa, kun vanhaan ei pystykään enää tekemään lisää. Lehmiä on vaivaksi, muttei elannoksi ja lisätä ei saa. Uuteen paikkaan siirtyminen on aina kallista ja lisää riskejä.

Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.

Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(

Juu siittä johtuu kun ei änkyrä isännät tuu toimeen naapureitten kanssa syytellään vaikka assii onkin juuri toisin päin :o

Kyllähän tilanne on usein niin, että naapurien kanssa ollaan väleissä, mutta ympäristökeskus ei myönnä lupaa koska säädösten mukaan naapurit asuvat liian lähellä. Paljon on myös hakemuksia, joissa kaikki - museovirastosta lähtien - on valittanu, mutta lupa on saatu, koska valitukset on ollu aiheettomia.
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Edullisemmin
Kyllähän tilanne on usein niin, että naapurien kanssa ollaan väleissä, mutta ympäristökeskus ei myönnä lupaa koska säädösten mukaan naapurit asuvat liian lähellä. Paljon on myös hakemuksia, joissa kaikki - museovirastosta lähtien - on valittanu, mutta lupa on saatu, koska valitukset on ollu aiheettomia.
Jep. Naapurit olis kyllä antaneet rakentaa, mutta kunta ja ymppikeskus ovat vastaan. Tilanne on tietenkin omaa syytäkin tai ainakin edellisen polven. Kyllähän niitä talojen rakentamisia olisi voinut vastustaakin. Mun aikanani ei ole uusia taloja tullut.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

mies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1174
Vs: Edullisemmin
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.

Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(

Toisella tilalla oli lypsetty 150 lehmän karja jonkin aikaa 75 lehmän parsinavetassa ennen aseman rakentamista sinne parsinavettaan ja toisessa 60 lehmän karja 20 lehmän parsinavetassa, jonne oli sittemmin rakennettu nelipaikkainen omatekoinen "asema", jossa lehmät lypsettiin vanhan parsinavetan aikaisilla putkilypsimillä. Kustannus tälle "asemalle" oli ollut alle 20 000$!

Jos kyseessä ns flat parlour, niin ei kiitos. Kyykkimistä ei ole ikävä.Koneista  lypsykone tuo (ainakin meille) eniten rahaa taloon. Toisaalta aikoinaan (-99) 2*4 lypsyasema asennettuna kustansi n 20 000€.

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Edullisemmin
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.

Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(

Toisella tilalla oli lypsetty 150 lehmän karja jonkin aikaa 75 lehmän parsinavetassa ennen aseman rakentamista sinne parsinavettaan ja toisessa 60 lehmän karja 20 lehmän parsinavetassa, jonne oli sittemmin rakennettu nelipaikkainen omatekoinen "asema", jossa lehmät lypsettiin vanhan parsinavetan aikaisilla putkilypsimillä. Kustannus tälle "asemalle" oli ollut alle 20 000$!

Jos kyseessä ns flat parlour, niin ei kiitos. Kyykkimistä ei ole ikävä.

Tuo saattaa hyvinkin olla oikea nimitys sille. Lehmät oli jokatapaukses n.30cm ylempänä kuin lypsäjä, joten kyykkimistä oli vähemmän kuin parsinavetas ja lypsy nopeampaa, koksa lehmät tuli lypsäjän luo, eikä toisinpäin.
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Edullisemmin
Varmaan säästäisi "tuhansia" jos tekisi juottokaukalot itse vaikka halkaistuista viemäriputkista. Ja saahan sitä rosteriputkeakin, jos pelkää että muovinen hajoaa  :o

lypsikki

  • Vieras
Vs: Edullisemmin
Mä lähtisin varmaan näistä palikoista kokoamaan sopivaa yksikköä:

http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dairyfreestallshelters.html

Noissa nyt ei ollut mitään muuta kun parsiriviä ja visiiriruokintapöytää. Ei mitään uutta Suomessa.

Suoraan amerikan mallia ei voi tänne kopioida, Suomen lainsäädäntö ja eu-byrokratia on sen verran mutkikkaampi kuin Amerikassa (otaksun).
Pennsylvaniassa saattaa tulla lunta aikas paljonkin.... ja kylmääkin on. Vaihtelut suuria ja usein nopeitakin. Toki leveyspiiri Soomi täppärilään verrattuna paperilla edullinen, mutta ero ei lopultakaan eteläiseen/keskiseen Suomeen verrattuna ole kovin merkityksellinen. Konsepti kuitenkin ratkaisee, ei muutaman rakenteen lujuusmitoitus.  8)
 

Mutta ei noissa konsepteissa oikein mitään maatamullistavaa huomaa nykyisiin täkäläisiin kuviin verrattuna. Voisi sitä kai täräyttää pihalle 5 tai 10 pientä pihattoa ruutukaavaan ja jonkun parakin valko-venäläisille noiden kuvien innoittamana.

Jos löytyy tasaiseksi louhittu navetan kokoinen kenttä ja sorakasa siinä vieressä niin siihen saa 2 robon kokoluokassa (vajaa 2000m2) eristetyn katon ja kaaret asennettuna ehkä 170 000 tai kympin alle, iso valoharja, hormit ja verhot ja automaattinen ohjaus näille asennettuna vajaa 40000 (halvimmat hormit ja verhot ilman valoharjaa asennettuna varmaan reilu 20 000),  anturat ehkä kymppitonnin, betonipohjaa keskimäärin 30€/neliö sen 2000 neliötä tekee 60000, päädyt, väliseinät ja ovet toisen korkeintaan 60000. Ollaan jossain 350 000 eurossa. Tuohon sitten päälle se mitä maanrakentaminen ja kiviaines todellisuudessa maksaa (taivas on kattona) , sähköt, vesi, lannanpoisto, robotit tai asema jne.

Kenelläkään ei ole valmiiksi kahden robon navettaa varten louhittua kenttää ja sorakasat vieressä. Lähtötilanne on usein se että savi-hiesumainen epätasainen laidun on olemassa ja siihen aletaan väkästää pohjajuttuja. Jos oikeesti 120 lehmän pihatto kustannusarviolla 0.6 milj. € ei olisi oikeastaan paha hinta ollenkaan.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Edullisemmin
Tässä ny hukkuu hiukan pointti osalta. Tuolla idea on rakennella portaittain. Siis ensin se halli, missä on ehkä sata lehmää tai alle ja lypsetään vanhassa parsinavetassa. Sitten asemaa/robottia ja ehkä toista eläinhallia tai jatkoa, vasikkalaa/hieholaa. Suomalainen tapa on rakentaa kaikki kerralla saman katon alle, mieluiten hirmukalliisti ja yhdellä rytkäisyllä. Kustannuksien karkaamiseen syy on just tämä. Pannaan kaikki munat kerralla samaan koriin ja rytkäistään. Hankinnat on sitten "pakko" tehdä siinä yhdellä kerralla ja tuurista on kiinni, osuuko rakentaminen kalliiseen vai halvempaan hetkeen. Rakentamalla jatkuvasti voi levittää hankintoja ja madaltaa riskiä. Ja tietenkin, alentaa vieraan pääoman osuutta.

Kaikilla ei tietenkään ole siihen mahdollisuutta. Uuteen paikkaan rakennettaessa kaikki välttämätön on tehtävä heti.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Edullisemmin
Tässä portaaittain rakentamisesessa on monta kynnystä jota kannattaa varoa. Suurimpana kuitenkin se että suurin osa maatiloista on niin rakennettu että sinne ei millään mahdu isoa navettaa hyvin pihapiiriin. jokaiselle navetalle pitäisi kuitenkin järjestää sekä puhdas että likainen reitti jossa mahdutaan kulkemaan erittäin isoilla koneilla. Vaikka nyt jaksaa hoitaa sen peltohomman appiukon ja siskonpojan kanssa. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa että rehut tuo urakoitsija ja lannat vie urakoitsija.

Nojoo edellinen säästää hirveästi :)

Mulla on muutenkin liikaa kokemusta tästä vanhan hyödyntämisestä joten omalla tavalla osaan puhua sitä vastaan. Jos investointia haluaa hajauttaa niin aina on vaihtoehtona siirtää liete kerran talvessa etäsäiliöön jos ei heti halua rakentaa vaikka kahta allasta. Samoiten rehun voi tehdä vanhoihin laakasiiloihin tai käyttää paaleja. Sitä kuitenkin harkitsisin hyvin tarkoin että rupeisin hyödyntämään lypsytiloja vanhoissa rakennuksissa. Sitä hallia ei kuitenkaan saa kauemmaksi vietyä.

Mulla on kuitenkin sellainen käsitys että suurimmat säästökohteet löytyy sieltä hallin perustusten ja kattohormin hatun välistä. Jotain sinne tehdään tai ostetaan sellaista mikä tulee järkyttävän kalliiksi jota lehmät ei ikinä saa tuotettua takaisin. Kysymys vaan kuuluu missä se on.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Edullisemmin
Jättää investointituet hakematta, niin saa rakentaa vapaammin. Viranomaismääräykset lievempiä kuin tuen ehdoissa ja voi laittaa esim käytetyn lypsyaseman ilman agriboonuksia ;D. Täyttää lain vaatimukset ja tekee edullisen hallin, johon ei tarvita niin paljon välikäsiä ja kilpailuttamista.
Oon vaatimaton!

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: Edullisemmin
Tässä ny hukkuu hiukan pointti osalta. Tuolla idea on rakennella portaittain. Siis ensin se halli, missä on ehkä sata lehmää tai alle ja lypsetään vanhassa parsinavetassa. Sitten asemaa/robottia ja ehkä toista eläinhallia tai jatkoa, vasikkalaa/hieholaa. Suomalainen tapa on rakentaa kaikki kerralla saman katon alle, mieluiten hirmukalliisti ja yhdellä rytkäisyllä. Kustannuksien karkaamiseen syy on just tämä. Pannaan kaikki munat kerralla samaan koriin ja rytkäistään. Hankinnat on sitten "pakko" tehdä siinä yhdellä kerralla ja tuurista on kiinni, osuuko rakentaminen kalliiseen vai halvempaan hetkeen. Rakentamalla jatkuvasti voi levittää hankintoja ja madaltaa riskiä. Ja tietenkin, alentaa vieraan pääoman osuutta.

Kaikilla ei tietenkään ole siihen mahdollisuutta. Uuteen paikkaan rakennettaessa kaikki välttämätön on tehtävä heti.

tän puolesta mäkin oon liputtanut jo tovin. osissa rakentaen ja hallitusti kasvaen on ainakin tälläiselle hitaasti oppivalle ja kehittyvälle ollu passelia. pari kesää tehtiin navetoita sitten pari kesää kunnostettiin peltoja ja konekantaa, enskesänä taas vissiin rakennetaan...  8)

itselle on ainakin ollu joka muutoksen jälkeen hetken kestänyt omaksua uutta tapaa tehdä hommansa ja pärjätä uudessa ympyrässä. myös hetki ajatusta sille onko suunta oikea ja onko tarvetta muuttaa sitä...  ::)

lihapuolella kuvio on tietty pikkasen yksinkertaisempi kuin maitopuolella mut mahdollisuuksia on kun niitä halutaan olevan... :-\
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Edullisemmin
jokaiselle navetalle pitäisi kuitenkin järjestää sekä puhdas että likainen reitti jossa mahdutaan kulkemaan erittäin isoilla koneilla. Vaikka nyt jaksaa hoitaa sen peltohomman appiukon ja siskonpojan kanssa. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa että rehut tuo urakoitsija ja lannat vie urakoitsija.

Nojoo edellinen säästää hirveästi :)

Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että urakoitsijan käyttö tulee halvemmaksi kuin oman ostaminen ja työvoimankin palkkaaminen. Siis oikeasti isoilla tiloilla.

Siinähän sitä rahaa vasta kuluukin, jos tekee parin vuoden ajan muutaman sadan hehtaarin rehut paaliin ja tekee sitten ne laakasiilot... Ja kun ne kustannukset eivät jää pelkästään muoviin.

antti-x

  • Vieras
Vs: Edullisemmin
Varmaan säästäisi "tuhansia" jos tekisi juottokaukalot itse vaikka halkaistuista viemäriputkista. Ja saahan sitä rosteriputkeakin, jos pelkää että muovinen hajoaa  :o

4400 näyttää olevan ainakin yhdessä tarjouksessa hinta eristetyille ja vastuksellisille kaukaloille 2 robon puuhalassa (yhteensä 9, joista puolet pieniä). Eli voi siinä säästää mutta pare tietää mitä tekee ettei vastushomma ja uimurien kanssa touhuaminen vie rahoja ja hermoja  ;)

Mutta oma lähtökohta on edelleen se että työ, varsinkin jonkun muun (koneella) tekemä, on kallista. Kaivurikuski kun levittää päivän verran soraa jota sora-auto tuo koko päivän, niin melkein kuppien hinnan köyhtyy jo päivässä.  Isäntä jolla oli virolaisporukka navettaa rakentamassa, kehui että yksi miehistä oli laatoitusekspertti joka keskittyi talven ajan laatoittamaan maitohuonetta, suihkuja yms. 20€ / tunti taisi olla hinta näillä halvoilla virolaisilla. Eli virolaisille lyhyt 60 tunnin työviikko maksoi vaivaiset 1200€, parissa kuukaudessa vajaa 10 000€, en tiedä riittikö 2 kuukautta. Itse laatoittaisin omana työnä tai vaikka urakkana sosiaalitilojen suihkun kahdessa päivässä ja pistäisin muut pinnat riittävillä pinnoitteilla jotka töineen maksavat korkeintaan tonnin enemmän kuin laatoittamisen pelkät materiaalit.

 Virolaisia oli muuten keskimäärin 7 tai 8, ja yli puoli vuotta. Jos alakanttiin laskisi että yksi äijä maksaa vain tonnin 50 tunnin viikolta niin koko lössi maksaa 7 tonnia viikossa ja 30 viikossa 210 000. Joka sunnuntai voi sitten katsella ympärilleen ja miettiä että onko tapahtunut seitsemän tonnin + materiaalit arvosta.

Iso kertainvestointi on mielestäni nykypäivää, portaittain sitä päätyy aina siihen että tekee tehotonta ja turhan pientä ja tuetonta, ja ilman vuosia jolloin voisi keskittyä esim. rehuntuotannon ja eläinaineksen kehittämiseen.

Mutta ison kertainvestoinnin voi senkin tehdä esim. neljssä vuodessa. Ensin käytetään vuosi siihen että suunnitellaan viimeisen päälle, lasketaan jne. Luvat sisälle heti kun mahdollista. Sitten tehdään päätös ja aletaan ajoissa hoitamaan omaa karjaa siihen suuntaan. Sekstatulla siementäminen pitää aloittaa 24+9kk eli vajaa 3 vuotta ennen kuin navetta on valmis, ja 3 vuotta on pitkä aika.

Navetan paikaksi suosittelen jotain taisaista kalliota jos sellainen löytyy, tasaiseksi ampuminen + murskaus on hyvä investointi eikä tarvitse lainkaan stressata perustuksen riittävyydestä. Ampuminen maksaa 10€/kuutio, muualta ajettu mursketäyttö maksaa about 20€ kuutiolta levitettynä ja tiivistettynä. Eikä se silti muuta savea kallioksi. Kallion voi ampua ja murskata jo ennen kuin saa tukipäätöstä vaikka siihen ei silloin tukea saakaan.  Murskeesta pitää hankkia tukipäätöksen jälkeen hinta-arvio ja sen jälkeen se on hyväksytty kustannus.

Kaikkensa  kannattaa tehdä sen eteen että itse navetan rakentaminen tapahtuu yhtenä mahdollisimman pitkänä kesänä vähällä työvoimalla(omat mukaanlukien 3-4 täyspäiväistä 2 robon navetassa). Lisäyseläimet säilyvät paremmin ja halvemmalla laitumella kuin epämääräisissä ladoissa, väliaikainen juottosysteemi ei jäädy, ei tarvitse lämmittää, ei tarvitse kaivaa mitään lumesta, ummessa olevatkin voi pistää kedolle syksyllä, ei tarvitse tehdä kaikenlaisia puolivillaisia väliäaikaisratkaisuja. Edelliselle ja mahdollisesti seuraavalle vuodelle voi ajoittaa muita investointiin liittyviä rakennuksia, erityisesti eri rakennukseen tuleva vasikkala, maitohuone ja sosiaalitilat on hyvä projekti edelliselle kesälle ja talvelle.

Ja vielä sellainen pointti että halvimpia rakenteellisia ratkaisuja ja parhaita toiminnallisia ratkaisuja voi ja kannattaa etsiä ja toteuttaa limittäin ja loppuun asti. Arkkitehtikuviin päätyy varmasti vähemmän ideaaleja ratkaisuja, jotka voi ja pitää korjata rakennesuunnittelu- tai vaikka toteuttamisvaiheessa.

Ja jos ei jaksa lukea näin pitkää tekstiä loppuun, ei kannata rakentaa tuettua navettaa. :)

Viimeksi muokattu: 24.01.12 - klo:22:01 kirjoittanut antti-x

+250

  • Vieras
Vs: Edullisemmin
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..

Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?

Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö  519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)

antti-x

  • Vieras
Vs: Edullisemmin
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..

Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?

Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö  519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)

Miten lähelle omaa etuovea tuollainen navetta kannattaa pistää?  ::)