Eli mitä näitä vaihtoehtoja nyt on viljankuivauksen rinnalle, itselle tämä aihealue on hieman jäänyt pimentoon eikä tietoa hirveästi ole Kuivaaminen tehdään vaihtotyönä läheisen tilan kanssa jossa on vuoden vanha tehokas kuivuri, eikä sinällään kuivaaminen ole kalliimpaa kuin muuallakaan, mutta vaihtoehtoja on mietittävä näillä p-öljyn hinnoilla

Mutta varsinaiseen kysymykseen: käytössä tavanomainen ruokinta ja Hauhon myllärit käy mylläämässä, mutta onko tuossa tapauksessa muuta vaihtoehtoa kuin kuivaus?

Itellä vähän sama ongelma ratkaistavana ensi syksyksi. Itellä vana/työläs kylmäilmakuivuri ja naapurissa pieni kuivuri joka nyt hätätilassa kuivailee, varasstotilaa niukahkosti. Ruokinta muuttuu appeeksi niin ei haittais vaikka olis märkää.. Tuubikone kun olis jollain urakoijalla nin sehän olis kerralla ratkastu mutta kun ei kellään oo.. Mitenkähän murskevilja säilyis ihan aumassa?

Itellä vähän sama ongelma ratkaistavana ensi syksyksi. Itellä vana/työläs kylmäilmakuivuri ja naapurissa pieni kuivuri joka nyt hätätilassa kuivailee, varasstotilaa niukahkosti. Ruokinta muuttuu appeeksi niin ei haittais vaikka olis märkää.. Tuubikone kun olis jollain urakoijalla nin sehän olis kerralla ratkastu mutta kun ei kellään oo.. Mitenkähän murskevilja säilyis ihan aumassa?

Aumasta en tiijä mutta pienissä laakasiiloissa säilyy hyvin .

Eikös viimeisimmissä Koneviesteissä ollut juttua tilasta, jolla oli murskeviljat aumassa?

Entäs tommonen varastokuivuri? Pihalla yks pömpeli johon voi ajella kuormia pellolta sitä mukaa kun puimuri ehtii puida. Koko vuoden kun syöttelee niin laatu on aina samaa. Riittää yhdet analyysit ja kalibroinnissa on aina sama paino.

Eli mitä näitä vaihtoehtoja nyt on viljankuivauksen rinnalle, itselle tämä aihealue on hieman jäänyt pimentoon eikä tietoa hirveästi ole Kuivaaminen tehdään vaihtotyönä läheisen tilan kanssa jossa on vuoden vanha tehokas kuivuri, eikä sinällään kuivaaminen ole kalliimpaa kuin muuallakaan, mutta vaihtoehtoja on mietittävä näillä p-öljyn hinnoilla

Mutta varsinaiseen kysymykseen: käytössä tavanomainen ruokinta ja Hauhon myllärit käy mylläämässä, mutta onko tuossa tapauksessa muuta vaihtoehtoa kuin kuivaus?

Ei oikein ole.. Rahtimyllärin seokset pakkaavat holvaamaan jos vilja on liian märkää. Oikein kuivan ohran voi säilöä propionihapolla ja homma onnistuu. Vissiin kosteudella 18% saa vielä jotenkin ohran toimimaan.

No mites tuo murskevilja eikös sitä vois tarjota elukoille ilman appeeseen sotkemista, mutta miten saadaan sotkettua kivennäiset,rypsi ja melassileike sekaan tasaiseksi tavaraksi.

Varastosiilohan ois hyvä, on vaan aika hinnakaita jos ei sitten ulkomailta käytettyä löydy.

Tääläpäin ei taida vaan kellään olla murskaa, tässä vois ollakin markkinarako

Horajalla ei mitään käsitystä propionihapposäilönnästä,mutta aukoo taas päätään.

Ai jaa. Kyl täällä vaan säilötään kokonaisia jyviä propionihapolla kuiva-ainepitoisuuksilla 82-86  Ei tiedä miten teillä 

Jonkun liiterin vaatii tuo propioniviljakin? Noita kuivaavia siiloja on jonkun verran karjatiloille ilmaantunut.

Propionivilja ei tosiaan ole paskempi vaihtoehto. Itsekin sitä harrastanut, jos viljat liikaa kuivuneet murskesäilöntään. Säilöntätoimi on ainakin tehokas.

Propionivilja ei tosiaan ole paskempi vaihtoehto. Itsekin sitä harrastanut, jos viljat liikaa kuivuneet murskesäilöntään. Säilöntätoimi on ainakin tehokas.

Miten propioni annostellaan viljaan? Vois olla ihan varteenotettava vaihtoehto, tällähetkellä ei itsellä minkaanlaisia viljasiiloja(viljat kuivurin vuokrasiilossa) mutta ensi kesänä valmistuu kaarihalli jonne voisi tehdä tasovaraston.

Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.

Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.

Noin mäkin tekisin, mutta kun en tiedä asiasta mitään. Auon vain päätäni 

Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.

Kuulostaa helpolta. Mutta se käry mikä tulee haposta-> tehtävä ulkona. Ruostuttaa kaiken raudan. Hapotuksen jälkeen ei valu mihinkään.

Hinta ei mikään halpa.


Lehmille maistuu.
 Kokeiltu on ja palattu kuivaukseen.

Lainaus käyttäjältä: AgerSilva - 06.01.12 - klo:20:40

Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.

Kuulostaa helpolta. Mutta se käry mikä tulee haposta-> tehtävä ulkona. Ruostuttaa kaiken raudan. Hapotuksen jälkeen ei valu mihinkään.

Hinta ei mikään halpa.


Lehmille maistuu.
 Kokeiltu on ja palattu kuivaukseen.

lehmät tykkää-> vaikuttaa osaltaan tuotokseen. haisee pahalle->rotat ja hiiret poissa. ei pöläjä. ja tosiaan hapottimella virtaus mittarin läpi 10mm hydr putkeen joka tulpattu ja porattu 3mm reikä, se min 6m kierukan (tai 2 lyhyempää) alapään päälle viljasuihkuun ja sillä laariin.. ehtii hapottaa mitä normaali puimuri ehtii puida.. mutta edellyttää että toimii käsittely vehkeet siitä eteenpäin, meillä imevä litistemylly josta puhallus 2m3 siiloon, spiraalilla kiskoruokkijaan.. siemenet kuivataan enää, ropioni laski vähä kun löpö nous