Naapuri kokeeli noin +45C lämmönnousujakin vehnän kuivaukses, mutta kosteutta tiivistyi tosi paljon kattoon ja seinille. Lietson ilmavirtahan sen ratkaasoo kuinka paljon jyvistä hikoillutta kosteutta saadaa pihalle, ja se onkin haasteellista kun viljapatsas on noin 7m paksu. Täytyy siis sekoottaa jo senkin takia, että jenkkien propagandan mukaan alhaalta ylös nostamalla sekootetun viljan ilman läpäisykyky on melkein tuplaten parempi kuin sekoittamattoman. Sekoottaminen taidelaji muutenkin, yksinkertaisimmat kuivaussiilot sekoottaa keskiosaa enemmän kuin ulkokehää, jolloon ilma kulkeutuu helpointa reittiä pintaan. Näin äkkiä laskien, halkaisijasta riippumatta siiloin uloimmalla neljänneksellä on kuitenkin vajaa puolet viljasta, sekoottaminen pitäis tapahtua tuos suhtees...
Entäs se sankari, joka laittoi lämpöä hieman enemmänkin kun sitä oli tarjolla? Metri ulkokehällä pilaantunutta raakan hikoilun vuoksi, tämä sekoittui koko siiloon?
Eilen oli puhetta tällaisesta, tuttavapiirissä molempia siiloja,sekä ilmatiivitä että kuivaavia ja kumpiakin on tulossa lisää. Kummallakin hyvät puolensa ja kannattajansa. Sellainen uskomus oli, ettei kuivaussiiloilla saisi kauppakelpoista viljaa, kosteus jää 15-16: %:n nurkille ::)3
Viljakerroksen pinnas ne jyvät jotka koskivat seinäpelliin, tarttuivat siihen kiinni. Eli siis about 500 tonnin erästä muutama kilo. Mutta siis tuo ylikorkia lämmönnosto oli vain lyhytaikaanen kokeelu. Muutenkin oli vähä extreme-meininki, tuo koko määrä ajettihin käytännös yhtä mittaa täytehen, eli muutamas päiväs. Kosteus oli vähä yli 20%. 20 asteen lämmönnousulla saa heleposti kosteuden vaikka 10%:iin, ja tuohon nousuhun riittää alle 100kW lisälämpö.
Ruåttin puolella oon vieraallu muutamalla kuivaussiiloa käyttävällä tilalla, ne olivat (sattumalta) kaikki viljanviljelijöitä.
