Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: cvx - 04.01.12 - klo:18:38
-
haluan tietoja .ja kokemuksia ja ajatuksia esim,samin kuivas siilosta myös dancorn ja gsi kiinnostais! mikä hinta luokkat heovat? + ja - puolia
-
Onko siitä Sami siilosta puhuttu enää mitään, tais olla susi?
-
kysyin tarjous samista koneforumulla mutta en vielä kullut mitään!?
-
GSI:stä parin vuoden kokemus, rakenteellisesti pidän GSI:n ja Neueron ylivoimaisesti parhaina.
Kerron privana lisää tarvittaes, eroja on paljon enkä halua täälä mainostaa.
-
Kysyin koneforumilla SAMI tarjouksen, noin 100m3 kuivuva siilo. Sain tarjouksen pari viikkoa sitten mutta se meni heti roskakoriin... muistaakseni jotain 68 000E, sisältäen elevaattori ja oliko jotain 104m3 siilo tarvikeineen...
-
Eikös se vähä niin oo tollases et Suomen suvessa taitaa tarvita vähä lisälämpöä ku ilmankosteus on öisin varsinki melko suurta ja puintikosteudet ei ihan Amerikkaa?
-
Meillä kahden syksyn kokemus DanCornin siilosta. Molempina syksyinä ohra ja kaura olleet niin kuivia, ettei ole tarvinnut kuivata - viime syksynä parina päivänä vähän kokeilin puhallinta. Siilon täytän traktorikäyttöisellä pitkällä ruuvilla. Homma toimii hienosti ja helposti että joutuisasti. Tyhjentäminen joutuisaa ja viljaseos tasalaatuista. Navetalla jauhojen kalibrointi tulokset eivät vaihtele, ruokinta helppoa. Rehuviljalle ainakin hieno systeemi. Hinta kannattaa kysyä myyjältä, esim Tapani Hietaoja Honka Trading OY.
-
haluan tietoja .ja kokemuksia ja ajatuksia esim,samin kuivas siilosta myös dancorn ja gsi kiinnostais! mikä hinta luokkat heovat? + ja - puolia
Sain tuossa syksyn näyttelyn jälkeen tarjouksen kuivaavasta siilosta. Tarjous oli siilo pystytettynä valmiille pohjalle, sisältäen täyttöön vaakakuljettimen. Hintaa käyttövalmiiksi asti olisi karkean laskelman mukaan tullut noin 240 €/nimellistilavuuden tonni. Toisin sanoen ehkä nelinkertainen hinta verrattuna peruspyttyyn.
-
Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.
Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.
-SS-
-
Kysyin koneforumilla SAMI tarjouksen, noin 100m3 kuivuva siilo. Sain tarjouksen pari viikkoa sitten mutta se meni heti roskakoriin... muistaakseni jotain 68 000E, sisältäen elevaattori ja oliko jotain 104m3 siilo tarvikeineen...
Sus siunakkoon... Kymmenen vuotta sitten tein samalla rahasummalla kymmenen kertaa
isomman emalitornin rehunkäsittelylaitteineen ! ELÄMÄ ON. :-[ :-[
-
Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.
Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.
-SS-
Mä en ilman lisälämpöä kuivaussiiloa suosittele Suomen olosuhteisiin. Meillä lämmön nosto noin 20C, ja sinne on mätetty kaikki pellolta puitava tavara, yli 30%:stakin. Ja mollierin taulukkokin sen kertoo, kuivumista tapahtuu tuolla lämmönnousulla vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus olis 100%.
Analyysin mukaan sisällön kosteus nyt 13,2%, ohra/kaura seos.
-
Olen nyt saanut tarjousta 2 eri merkkiä ja se ei kannatta olenkaan 200-300 tonnin tilat!
jos sitten menee yli 600 tonnia se vois olla järkävä investointi!
erillinen 20-25m3 kuivuri ja pari 200m3 siilot on halvempi!
Miten se voi olla näin minä en ymmärrä!
-
Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.
Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.
-SS-
Mä en ilman lisälämpöä kuivaussiiloa suosittele Suomen olosuhteisiin. Meillä lämmön nosto noin 20C, ja sinne on mätetty kaikki pellolta puitava tavara, yli 30%:stakin. Ja mollierin taulukkokin sen kertoo, kuivumista tapahtuu tuolla lämmönnousulla vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus olis 100%.
Analyysin mukaan sisällön kosteus nyt 13,2%, ohra/kaura seos.
--periaatteessa 6 astetta riittää 10 oikein hyvä.Eihän 20 mitään vikaa ole,mutta sekoitus kait välttämätön?Vai?
--muistaakseni joskus varoteltiin ainakin tasokuivurissa antamasta yli 10 astetta ilman sekoitusta
-
Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.
Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.
-SS-
Mä en ilman lisälämpöä kuivaussiiloa suosittele Suomen olosuhteisiin. Meillä lämmön nosto noin 20C, ja sinne on mätetty kaikki pellolta puitava tavara, yli 30%:stakin. Ja mollierin taulukkokin sen kertoo, kuivumista tapahtuu tuolla lämmönnousulla vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus olis 100%.
Analyysin mukaan sisällön kosteus nyt 13,2%, ohra/kaura seos.
--periaatteessa 6 astetta riittää 10 oikein hyvä.Eihän 20 mitään vikaa ole,mutta sekoitus kait välttämätön?Vai?
--muistaakseni joskus varoteltiin ainakin tasokuivurissa antamasta yli 10 astetta ilman sekoitusta
Kyllä, sekoitus ihan välttämätön koko prosessille kun lisälämpöjen kans kikkaillaan, koko viljakerrosta kuivataan näin samanaikaisesti, eikä tasokuivurityylillä pohjalta pikkuhiljaa pintaa kohti.
Naapuri kokeeli noin +45C lämmönnousujakin vehnän kuivaukses, mutta kosteutta tiivistyi tosi paljon kattoon ja seinille. Lietson ilmavirtahan sen ratkaasoo kuinka paljon jyvistä hikoillutta kosteutta saadaa pihalle, ja se onkin haasteellista kun viljapatsas on noin 7m paksu. Täytyy siis sekoottaa jo senkin takia, että jenkkien propagandan mukaan alhaalta ylös nostamalla sekootetun viljan ilman läpäisykyky on melkein tuplaten parempi kuin sekoittamattoman. Sekoottaminen taidelaji muutenkin, yksinkertaisimmat kuivaussiilot sekoottaa keskiosaa enemmän kuin ulkokehää, jolloon ilma kulkeutuu helpointa reittiä pintaan. Näin äkkiä laskien, halkaisijasta riippumatta siiloin uloimmalla neljänneksellä on kuitenkin vajaa puolet viljasta, sekoottaminen pitäis tapahtua tuos suhtees...
-
Naapuri kokeeli noin +45C lämmönnousujakin vehnän kuivaukses, mutta kosteutta tiivistyi tosi paljon kattoon ja seinille. Lietson ilmavirtahan sen ratkaasoo kuinka paljon jyvistä hikoillutta kosteutta saadaa pihalle, ja se onkin haasteellista kun viljapatsas on noin 7m paksu. Täytyy siis sekoottaa jo senkin takia, että jenkkien propagandan mukaan alhaalta ylös nostamalla sekootetun viljan ilman läpäisykyky on melkein tuplaten parempi kuin sekoittamattoman. Sekoottaminen taidelaji muutenkin, yksinkertaisimmat kuivaussiilot sekoottaa keskiosaa enemmän kuin ulkokehää, jolloon ilma kulkeutuu helpointa reittiä pintaan. Näin äkkiä laskien, halkaisijasta riippumatta siiloin uloimmalla neljänneksellä on kuitenkin vajaa puolet viljasta, sekoottaminen pitäis tapahtua tuos suhtees...
Entäs se sankari, joka laittoi lämpöä hieman enemmänkin kun sitä oli tarjolla? Metri ulkokehällä pilaantunutta raakan hikoilun vuoksi, tämä sekoittui koko siiloon?
Eilen oli puhetta tällaisesta, tuttavapiirissä molempia siiloja,sekä ilmatiivitä että kuivaavia ja kumpiakin on tulossa lisää. Kummallakin hyvät puolensa ja kannattajansa. Sellainen uskomus oli, ettei kuivaussiiloilla saisi kauppakelpoista viljaa, kosteus jää 15-16: %:n nurkille ::)3
-
Naapuri kokeeli noin +45C lämmönnousujakin vehnän kuivaukses, mutta kosteutta tiivistyi tosi paljon kattoon ja seinille. Lietson ilmavirtahan sen ratkaasoo kuinka paljon jyvistä hikoillutta kosteutta saadaa pihalle, ja se onkin haasteellista kun viljapatsas on noin 7m paksu. Täytyy siis sekoottaa jo senkin takia, että jenkkien propagandan mukaan alhaalta ylös nostamalla sekootetun viljan ilman läpäisykyky on melkein tuplaten parempi kuin sekoittamattoman. Sekoottaminen taidelaji muutenkin, yksinkertaisimmat kuivaussiilot sekoottaa keskiosaa enemmän kuin ulkokehää, jolloon ilma kulkeutuu helpointa reittiä pintaan. Näin äkkiä laskien, halkaisijasta riippumatta siiloin uloimmalla neljänneksellä on kuitenkin vajaa puolet viljasta, sekoottaminen pitäis tapahtua tuos suhtees...
Entäs se sankari, joka laittoi lämpöä hieman enemmänkin kun sitä oli tarjolla? Metri ulkokehällä pilaantunutta raakan hikoilun vuoksi, tämä sekoittui koko siiloon?
Eilen oli puhetta tällaisesta, tuttavapiirissä molempia siiloja,sekä ilmatiivitä että kuivaavia ja kumpiakin on tulossa lisää. Kummallakin hyvät puolensa ja kannattajansa. Sellainen uskomus oli, ettei kuivaussiiloilla saisi kauppakelpoista viljaa, kosteus jää 15-16: %:n nurkille ::)3
Viljakerroksen pinnas ne jyvät jotka koskivat seinäpelliin, tarttuivat siihen kiinni. Eli siis about 500 tonnin erästä muutama kilo. Mutta siis tuo ylikorkia lämmönnosto oli vain lyhytaikaanen kokeelu. Muutenkin oli vähä extreme-meininki, tuo koko määrä ajettihin käytännös yhtä mittaa täytehen, eli muutamas päiväs. Kosteus oli vähä yli 20%. 20 asteen lämmönnousulla saa heleposti kosteuden vaikka 10%:iin, ja tuohon nousuhun riittää alle 100kW lisälämpö.
Ruåttin puolella oon vieraallu muutamalla kuivaussiiloa käyttävällä tilalla, ne olivat (sattumalta) kaikki viljanviljelijöitä.