Paljonko olette varanneet tilaa lehmää kohden kestokuivikealueella? Oli niin tyytyväisen oloisia kommentteja ao. alueesta, että alkoi asia oikein todella kiinnostamaan.

Meillä Kuiviketila  on 8x8 = 64 neliötä. Se vie pihatosta 12 makuupartta. Tämä riittää n60 -70 lehmän pihattoon. Osastolla maksimissaan kymmenkunta eläintä. Lisäksi tietekin on ruokintapöydän edessä raappakäytävä 3x8m joten kaikki mahtuu kerralla syömään kun apetta ajetaan.
Mitä enemmän eläimia sitä tiheämmin kuivittelu. Montun syvyys 60 sm ruokintakäytävä tasosta . Käytävän reunassa 7 sm koroke. Montusta nousua varten on porras.
Oviaukko josta sonta kerran vuodessa tyhjätään ja olkipaali tuodaan on oma lukunsa. Meillä se on 4m.Siinä on 120 sentin trukkipiikeillä nostettva seinä. Vapaata sen päällä täytyy olla saman verran että pyöröpaali saadaan sisään. Ulko-ovena on liukuovat .
Meillä tämä osasto pihaton päädyssä.

Meillä kanssa suunnitteilla purkaa vanha siipi pois ja uusi kestokuivikeosasto sen tilalle. Ummikot sinne ja saisivat poikia aikanansa. Tilat tulisivat noi 5-8 ummikolle. Onko kokemuksia kestokuivikekarsinasta ilman sitä kiinteää ruokapöydän edessä olevaa lantakäytävää? Onnistuuko ilman sitä? Meillä olisi sellainen huomattavasti helpompi toteuttaa.

Meillä kanssa suunnitteilla purkaa vanha siipi pois ja uusi kestokuivikeosasto sen tilalle. Ummikot sinne ja saisivat poikia aikanansa. Tilat tulisivat noi 5-8 ummikolle. Onko kokemuksia kestokuivikekarsinasta ilman sitä kiinteää ruokapöydän edessä olevaa lantakäytävää? Onnistuuko ilman sitä? Meillä olisi sellainen huomattavasti helpompi toteuttaa.

Kokemusta ei ole mutta on itesstään selvä että ei sitä pirukaan kunnos pidä. Mm juomakupin ympäristö olisi toivottman sotkuinen. Juomakupit pitää olla tällä kovalla osalla. Miten asia sitten järjestetään on jokaisessa tapauksessa suunniteltava .Meillä tämä osasto jatketta pihaton makuuparsioastolle ja ruokintapöydalle ja lantaraapalle.

mites sitten kun sinne kestokuivikkeeseen pesii joku esim ripulia aiheuttava bakteeri? yhdessä paikassa käytiin tutustumas ja onkelmana ripuli 6vrk alkaen, syytä ei oltu löydetty ja kaikki vaihtoehdot juotosta hykieniaan oli käyty läpi mutta kestokuivike on ja pysyy... että onko se silti paras???

Paskaa ja bakteerajan on koko navetta täyttä. Osastollehan tulee vähintään kerran viikossa uusi puhdas olkikerros. Emme ole huomanneet että osastolla poikineilla olisi utereterveys poikkeava tai ripulivaivoja. Yleensä on niukka tunnutus ruokinta kun osastolla eri poikimisajankohdassa olevia eläimiä. Ne saavat perusappeena hiehojen apetta ja sen lisäksi lehmiltä jäänyttä apetta niin että eivät poikimisen jälkeen joudu aivan kylmiltään väkevään appeeseen.

Paljonko olette varanneet tilaa lehmää kohden kestokuivikealueella? Oli niin tyytyväisen oloisia kommentteja ao. alueesta, että alkoi asia oikein todella kiinnostamaan.

***Mulla poikivien/umpilehmien kestopehkualue on 300 neliötä ja kova syöntialue päälle. Syvyyttä alueella on 70 senttiä, joka mielestäni minimisyvyys. Pehkupohja nousee aluksi tosi nopeasti ja kuiviketta kuluu, mutta kun palaminen alkaa, niin kuivikkeen menekki puolittuu ja pinnan nouseminen lähes pysähtyy.

Tuolla alueella on umpilehmät reilun kuukauden ennen poikimista. Nyt laajennuksen jälkeen tyhjäys väliksi tulee 20 kuukautta, mutta varmaan lyhenee kun eläinmäärä vielä kasvaa. Koko homman juju on tuo palamaan lähteminen mahdollisimman nopeasti. Siksi pohjalle ollaan laitettu haketta tai valmiiksi käynyttä säilörehujätteitä.

Syöntialue on oltava ehdottomasti kova, koska pehku ei kestä jatkuvaa paikallaan tällömistä. Mulla on pian 7 vuoden kokemus tästä ja voin suositella. Syöntialueella olisi hyvä olla ritilä ainakin poikivien osalla, koska avokouru on turhan vaarallinen syntyneille vasikoille.

Kuivituksen hoidan noukkarilla kerätyllä oljella ja pohjapurkukärryllä levittäen noin 5 päivän välein. Kuivituksen määrään vaikuttaa oleellisesti eläintiheys ja umpikauden ruokinnan onnistuminen

mites sitten kun sinne kestokuivikkeeseen pesii joku esim ripulia aiheuttava bakteeri? yhdessä paikassa käytiin tutustumas ja onkelmana ripuli 6vrk alkaen, syytä ei oltu löydetty ja kaikki vaihtoehdot juotosta hykieniaan oli käyty läpi mutta kestokuivike on ja pysyy... että onko se silti paras???

 
On kyllä kokeiltu vieroittaa heti syntymän jälkeen sekä poi`itettu hoitokarsinassa, eikä asia ollut sen kummempi ripulin suhteen.

Pehkupohja on ja pysyy, se on totta! Sitä ei pois antaasi!

Mulla poikivat erotteluosastossa makuuparsissa. Lattiana ritilä + kumimatto. Helppoa ja vähätöistä.  Jos illalla poikii, annan vasun olla aamuun saakka osastolla emän kanssa, aamulla löytyy makaamasta parresta niinkun lehmät konsanaan tai parsien väliseltä kuiviketurvekäytävältä. 

Ja jos laajentaa vielä pitää, niin tämmösellä osastolla ehdottomasti jatketaan. 

Pehkupohjan ideahan on siinä että poikimiset on helpompia. Ennen vanhaan kun lehmät olivat laitumella niin kesäpoikimiset olivat helppoja kun lehmät kävelivät pehmeällä laitumellä. Kestopohja jäljittelee tätä luonnnollista olotilaa. Ja onhan se vähätöisempikin.

Pehkupohjan ideahan on siinä että poikimiset on helpompia. Ennen vanhaan kun lehmät olivat laitumella niin kesäpoikimiset olivat helppoja kun lehmät kävelivät pehmeällä laitumellä. Kestopohja jäljittelee tätä luonnnollista olotilaa. Ja onhan se vähätöisempikin.

Noh, mulla ne kumimatot tuo sen laitumen navettaan.  Poikimiset onkin olleet helppoja, yhtä olen oikeasti auttanut viime vuonna ja sekin oli jo toisen kerran poikiva. Hiehotkin on kaikki tehneet itse.

Ja mitä se viimeset pari vk ennen poikimista siinä pehkulla hyödyttää, jos muuten vuoden ympäri kävelee paljaalla betonilla?? 

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 10.01.12 - klo:23:11

Pehkupohjan ideahan on siinä että poikimiset on helpompia. Ennen vanhaan kun lehmät olivat laitumella niin kesäpoikimiset olivat helppoja kun lehmät kävelivät pehmeällä laitumellä. Kestopohja jäljittelee tätä luonnnollista olotilaa. Ja onhan se vähätöisempikin.

Noh, mulla ne kumimatot tuo sen laitumen navettaan.  Poikimiset onkin olleet helppoja, yhtä olen oikeasti auttanut viime vuonna ja sekin oli jo toisen kerran poikiva. Hiehotkin on kaikki tehneet itse.

Ja mitä se viimeset pari vk ennen poikimista siinä pehkulla hyödyttää, jos muuten vuoden ympäri kävelee paljaalla betonilla?? 

Jospa se kroppa ei valmistaudu muutenkaan poikimiseen ympäri vuotta, vaan vasta lopputiineydestä? Lihakset löystyy jne.

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 10.01.12 - klo:23:11

Pehkupohjan ideahan on siinä että poikimiset on helpompia. Ennen vanhaan kun lehmät olivat laitumella niin kesäpoikimiset olivat helppoja kun lehmät kävelivät pehmeällä laitumellä. Kestopohja jäljittelee tätä luonnnollista olotilaa. Ja onhan se vähätöisempikin.

Noh, mulla ne kumimatot tuo sen laitumen navettaan.  Poikimiset onkin olleet helppoja, yhtä olen oikeasti auttanut viime vuonna ja sekin oli jo toisen kerran poikiva. Hiehotkin on kaikki tehneet itse.

Ja mitä se viimeset pari vk ennen poikimista siinä pehkulla hyödyttää, jos muuten vuoden ympäri kävelee paljaalla betonilla?? 

***Kuka sanoi, että lehmät kävelee paljaalla betonilla?  Sen tiedän kokemuksesta, että kohtunesteiden liukastama kumimatto on äärimäisen liukas vaikka muuten ei sitä olekkaan.

  Sen tiedän kokemuksesta, että kohtunesteiden liukastama kumimatto on äärimäisen liukas vaikka muuten ei sitä olekkaan.

Vai on apes ottanut lipat.... 
On se luonto ihmeellinen suunnittelija.... kun voittaa täppärin tässäkin tuhansien vuosien kokemuksella. 

Lainaus käyttäjältä: apemies - 11.01.12 - klo:07:52

  Sen tiedän kokemuksesta, että kohtunesteiden liukastama kumimatto on äärimäisen liukas vaikka muuten ei sitä olekkaan.

Vai on apes ottanut lipat.... 
On se luonto ihmeellinen suunnittelija.... kun voittaa täppärin tässäkin tuhansien vuosien kokemuksella. 

***Ei se luonto pärjää ainakaan mun pehkupohjalle. Täällä ei tarvitse pelätä villipetoja

Lainaus käyttäjältä: UCD - 11.01.12 - klo:08:03

Lainaus käyttäjältä: apemies - 11.01.12 - klo:07:52

  Sen tiedän kokemuksesta, että kohtunesteiden liukastama kumimatto on äärimäisen liukas vaikka muuten ei sitä olekkaan.

Vai on apes ottanut lipat.... 
On se luonto ihmeellinen suunnittelija.... kun voittaa täppärin tässäkin tuhansien vuosien kokemuksella. 

***Ei se luonto pärjää ainakaan mun pehkupohjalle. Täällä ei tarvitse pelätä villipetoja

Täppäri itte taitaa olla se nykypäivän villipeto.... 
Mutta kyllä se lehmä luonnossakin tuollaisen poikimispaikan etsii, jos se on mahdollista.... täppärin "tarhoissa" sitä tuskin löytyy luonnostaan.
 
ja toisekseen naudan poikimiskäyttäytymisessä näkyy peto yms muu uhka yhä edelleen... ja näkyy jatkossakin, vaikka kuinka bunkkeroitaisiin voimaperäisesti.