Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Sivuja:1 2 [3] 4 5
« edellinen seuraava »
  • Tavallinen aihe

Aihe Muovin kulutuksesta  (Luettu 25128 kertaa)

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #30 03.01.12 - klo:10:43
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.01.12 - klo:00:40
tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Onko näin?  Jokainen tietää miten käy pellolla makaavan kuivan heinän ka% :lle sadekuurossa.  Miten käy pötsin sisällön ka%:lle vesiryypyn jälkeen?

Maittavuuteen ka% varmaankin vaikuttaa, mutta kyllä siinä on myös silmänlumetta mukana.  10 kg 25%ka sisältää 2,5 kgka.  Jos ka% on 50, samaan ka-määrään riittää 5 kg rehua.  Ekahan on maittavampaa, kun sitä uposi kaksinkertainen määrä  ;D
    Kirjattu

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #31 03.01.12 - klo:14:37
Lainaus käyttäjältä: erik - 02.01.12 - klo:14:33
Lainaus käyttäjältä: lavali - 02.01.12 - klo:14:29
Mutta ei saisi olla liian kuivaakaan, ei maita:/

Pelkästään positiivinen asia kun kyse emoista  ;D
[/quote

Emot onki kaikkiruokaisia :D
    Kirjattu

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #32 03.01.12 - klo:15:09
Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 03.01.12 - klo:08:45
Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 02.01.12 - klo:22:02
Mulle on paalattu mchalella, agronikilla, claasilla, jontikalla jne. Etukuormaimessa on vaaka ja joka polli tuli punnittua. Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin. Noi graafit vaikuttaa siltä, että ne on piirretty aika pienellä otannalla...

Nyttemin paaleja on vähemmän, mutta edelleen noi 30% timoteinolkipaalit painaa sen 1100kg ;)
Ehkä hanke on saanut virheellisiä tuloksia :(
Tässä esityksessä on sellainen kuva, jossa on yksittäiset tulokset mukana
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TA_MaataloustieteenP%E4iv%E4t_2010.pdf

Jos tuollainen yksi piste kuvaa aina yhtä otettua näytettä, niin liian vähän on otettu näytteitä ??? Otetaan esim. claas 46 jolla ei ole ollenkaan tuloksia kuivista paaleista - kuitenkin käppyrä on vedetty siitä huolimatta :-\ Melkoisia heittoja on paalien painossa (jopa 200 kg) samassa kuiva-aineessa samalla paalaimellakin. Tästä näkee että kokeet pitäisi tehdä samanlaisissa olosuhteissa, jos lähdetään kilpailemaan siitä millä paalaimella tulee ja millaisia paaleja. Olihan nhk:lla jokin aika sitten kilpailu siitä kenen paalaimella tulee painavimmat paalit. Osaanottaja pula taisi vaan vaivata...

Itellä on aika heikot kokemukset liian kuivista paaleista. Ei pysty sellaisia rehuja syöttää montaa päivää peräkkäin. Meneekkö pötsi tukkoon vai mikä lie?
    Kirjattu

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #33 03.01.12 - klo:16:53
Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 03.01.12 - klo:15:09
Jos tuollainen yksi piste kuvaa aina yhtä otettua näytettä, niin liian vähän on otettu näytteitä ??? Otetaan esim. claas 46 jolla ei ole ollenkaan tuloksia kuivista paaleista - kuitenkin käppyrä on vedetty siitä huolimatta :-\ Melkoisia heittoja on paalien painossa (jopa 200 kg) samassa kuiva-aineessa samalla paalaimellakin. Tästä näkee että kokeet pitäisi tehdä samanlaisissa olosuhteissa, jos lähdetään kilpailemaan siitä millä paalaimella tulee ja millaisia paaleja.
En ole ollut hankkeen kanssa missään tekemisissä, enkä tiedä koejärjestelyistä mitään.  Käsittääkseni tarkoituksena ei ollut järjestää paalainten välisiä kisoja, vaan lisätä viljelijöiden tietämystä paalien painoista ja kuiva-aineista. 

Yhtäkkiä laskien paaleja on mitattu reilut 40.  Yksittäistä paalainta katsoessa saattaa tulla epäilys näytteiden riittävyydestä.  Kun koetta katsoo kokonaisuutena huomaa, että hyvin samankaltaisesti kaikki koneet toimivat ka-%:n muuttuessa.  Trendiviivan piirtäminen näytteiden perusteella on tilastotieteen alkeita ja se kertoo sen, että vaikka yksittäisissä tuloksissa on vaihtelua, keskimäärin tulos noudattaa käyrää.

Tämä on vain yksi tutkimus.  Olisi hauska järjestää raadin kanssa oma vastaava, mutta pelkään pahoin, että näytteistä tulisi hyvää paikaistuntemusta noudattaen valittuja ja/tai ka-% määrityksessä käytettäisi sormenpääanalyysiä. Ihmisillä on luontainen tarve vahvistaa omaa (harha)käsitystään asioista.  Mutu on vahva, mutta valitettavasti myös kokake jyrää.  Siis konekauppias kertoi  ;D

    Kirjattu

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #34 03.01.12 - klo:17:23
Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 03.01.12 - klo:10:43
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.01.12 - klo:00:40
tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Onko näin?  Jokainen tietää miten käy pellolla makaavan kuivan heinän ka% :lle sadekuurossa.  Miten käy pötsin sisällön ka%:lle vesiryypyn jälkeen?

Maittavuuteen ka% varmaankin vaikuttaa, mutta kyllä siinä on myös silmänlumetta mukana.  10 kg 25%ka sisältää 2,5 kgka.  Jos ka% on 50, samaan ka-määrään riittää 5 kg rehua.  Ekahan on maittavampaa, kun sitä uposi kaksinkertainen määrä  ;D
Maittavampaa on.   Kuivempia rehuyksiköitä eläin ehkä pystyy syömään enemmän mutta onkohan tuotantovaikutus yksi yhteen kuiva-ainekilojen kanssa ???
    Kirjattu

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #35 03.01.12 - klo:18:12
Eihän tuo artturi rehujutska ollut tietenkään mikään paalaimien välinen kisa :o Enhän minä sitä tarkoittanut tietenkään. Ihmetyttää vaan nuo kovat heitot paalien painossa. Katelkaapa claas 46 viivaa ja pisteitä (otetut näytteet). Järkyttävä ero kun ka. 35% paalin painossa on samalla paalaimella noin 200 kg ero, mikä on prosentuaalisesti vielä järkyttävämpi ero. En ymmärrrä edes miten noin ison eron saa aikaiseksi, jos paalaimessa on samat säädöt :-[ Voiko ajotekniikalla ja esim. karhon koolla saada noin isoa eroa aikaiseksi?
Ite paalailen mieluummin rauhassa ja teen kunnollisia pallukoita :-X
Muuten nuo käppyrät osoittaa asian ihan ihan niin kuin sen pitääkin mennä.

Mua on kanssa mietityttänyt tuo kuiva-aine asia ruokinnassa ??? Syöntiä mitataan kuiva-aineen syöntikykynä tutkimuksissa ja laskelmissa, mutta onko käytäntö kuitenkin ihan toinen juttu. Joharalla varmaankin tähän jotain sanottavaa ;)
    Kirjattu

Kontuveikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 434
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #36 21.07.13 - klo:11:36
Kiinteäkammioisen paalaimen paalin painon ratkaisee:

 -paalin koko sekä se, kuinka suurelle
-kammion paine on säädetty.
-terien lukumäärä ja kunto
-telojen koko, pienet paremmat
-ka% ääripäissä

Kuski ratkaisee loput yhdessä vetokoneen kans.

Eihän laakeroidut rautaläjät mitään taikalaatikoita ole, heinää imevät sisään ja puristavat kasaan.

Toki toimintavarmuudessa, karhon nielemisessä ja materiaalivahvuuksissa on suuria eroja paalainten välillä mutta tämä painokeskustelu on usein mulla on painavin paali mäkkärissä-tyylistä..

Punnituslista pitäisi tehdä laittamalla kiinteäkammioiset samalle pellolle saman asiansa osaavan kuskin ja traktorin vietäväksi.

Ei tartte kun katsella pelloille niin näkee että kaikilla paalaimilla saa sekä löysiä että tiukkoja paaleja..


lisäys: painavan paalin resepti on kunnossa ainakin acc pulsessa, antaa kammion avautua mutta pumppaa sitä kiinni voimalla, näin saadaan paaliin sekä kokoa että tiukkuutta. Peräportin mekaanisella lukolla saadaan kyllä sikatiukka paali, mutta se jää pieneksi (welger,  1302).

Viimeksi muokattu: 21.07.13 - klo:11:52 kirjoittanut Kontuveikko

    Kirjattu

erik

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1855
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #37 21.07.13 - klo:14:42
Missäs lehdessä oli just testi missä oli tää jontikan uus remmikone sekä mchalen kiintee ja muuttuvakammioinen kone. Paalien painot oli kuitenkin aika samaa luokkaa joka koneella.

    Kirjattu

Kontuveikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 434
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #38 21.07.13 - klo:14:51
KM, samankokoiset paalit olivat samanpainoisia.
    Kirjattu

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #39 21.07.13 - klo:15:05
Tässäkin asiassa perus fysiikka on yksinkertaista. Paalin tiheys ja koko vaikuttaa painoon. Tiheys kasvatetaan mekaanisesti eli se minkä muovissa säästää poltetaan lisääntyneenä polttoaineen kulutuksena paalatessa. Eli ainut missä säästää on suurentaa paalia. Joku järki siinäkin toki vastaan tulee.
    Kirjattu
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #40 23.07.13 - klo:01:25
Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 03.01.12 - klo:10:43
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.01.12 - klo:00:40
tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Onko näin?  Jokainen tietää miten käy pellolla makaavan kuivan heinän ka% :lle sadekuurossa.  Miten käy pötsin sisällön ka%:lle vesiryypyn jälkeen?

Maittavuuteen ka% varmaankin vaikuttaa, mutta kyllä siinä on myös silmänlumetta mukana.  10 kg 25%ka sisältää 2,5 kgka.  Jos ka% on 50, samaan ka-määrään riittää 5 kg rehua.  Ekahan on maittavampaa, kun sitä uposi kaksinkertainen määrä  ;D
Kokeileppa vaikka salaatin lehdellä.. Jätä se lehti keittiön pöydälle parix päiväx ja sitten kastelet sen hanan alla, sun teorian mukaan se on taas ihanan rapsakka ja hyvin sulava salaatin lehti, onhan kuiva-ainerosenttikin sama kun vaan lehden päällä olevat vesipisarat imaiset mukaan  ::)
    Kirjattu

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #41 23.07.13 - klo:01:35
Niin toi iso paali vs normaali, niin voisko joku kiihkottomasti kertoa mihin perustuu hurjat muovinsäästölukemat isoilla paaleilla. Itte laajan matikan lukeneena suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että isossa paalissa sisällön tiiveys suhteessa ulkovaipan pinta-alaan olisi merkittävästi parempi sittenkin kun tiedossa on paalin päätyissä olevan ulkovaippaa enemmän muovia?
Six toiseksaan millä te jaatte niitä superjättimölttejä kun mäkkärin paali painaa tonnin, niin eikö iso paali paina ainaskin kax tai enempi? Mun varmoo saa hitsata jo noilla pikkupaaleillaki eikä isompi nousis millään kyytiin ku nykyisinkin tahtoo etupää nouseskella lastatessa..
    Kirjattu

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #42 23.07.13 - klo:08:49
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.07.13 - klo:01:35
Niin toi iso paali vs normaali, niin voisko joku kiihkottomasti kertoa mihin perustuu hurjat muovinsäästölukemat isoilla paaleilla. Itte laajan matikan lukeneena suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että isossa paalissa sisällön tiiveys suhteessa ulkovaipan pinta-alaan olisi merkittävästi parempi sittenkin kun tiedossa on paalin päätyissä olevan ulkovaippaa enemmän muovia?
Six toiseksaan millä te jaatte niitä superjättimölttejä kun mäkkärin paali painaa tonnin, niin eikö iso paali paina ainaskin kax tai enempi? Mun varmoo saa hitsata jo noilla pikkupaaleillaki eikä isompi nousis millään kyytiin ku nykyisinkin tahtoo etupää nouseskella lastatessa..

Matikka on niin vaikeeta että mun pitää yksinkertaistaa asia, mutta jos lasketaan helposti eli hehtaarin alahan on 100x100 metriä eli ympärysmitta on 400 metriä jos taas suurennetaan alaa 2 hehtaariin eli 200x100 metriä niin pinta-ala tuplaantuu mutta ympärysmitta kasvaa vain 600 metriin eli 50 %. saman ilmiön voit laskea kuutiolla eli ulkoseinien neliöt suhteessa sisätilojen kuutioihin ja lopuksi pallolla sama.

Kuitenkin muovinsäästön lisäksi suurempi säästö tulee siitä että hehtaarilla on vähemmän paaleja eli  kaikki liikkeet navetalle kuskatessa vähenee. Toki elukatkin syö vähemmän paaleja vuoden mittaan. Varmo nyt ei vaan tänäpäivänä enää ole ehkä se tehokkain jakomuoto ja jollain tehokkaammalla koneella pystytään käsittelemään isompia möllejä. Itte tehdään järjestäen 150 senttisiä paaleja ja painot menee jossain 1200 ja 1600 kilon välissä  kosteudesta riippuen. Mielestäni maksimi on saavutettu ja seuraava suuri askel olisi tuplata paalin leveys joka taas helpottais itse  paalaus prosessia mutta se vaatii koko rehuketjun järeytymistä mikä ei välttämättä ole kovin järkevää ainakaan lähi tulevaisuudessa.
    Kirjattu
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

JontikkaMies

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 47
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #43 23.07.13 - klo:09:20
Millä lihaksilla mäkkärin paalut saa painamaan tonnin?Myyjän kans keskustelin näytöksessä niin tuumaili että 850 kg/paali painaa normaali olosuhteissa tehtynä märällä kelillä voi painaa sen tonnin verran.
    Kirjattu

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Muovin kulutuksesta
Vastaus #44 23.07.13 - klo:09:48
Ja todellisen kulutuksen voi myös laskea eli kuinka pitkä matka on paalin ympäri ja kuinka monta kierrosta pitää kiertää vaikka 60 cm etenemällä että koko paali on kääritty.

eli 150 cm paali

pii         *     halkaisija = kehän mitta
3,14      *    1,50          =   4,71 m

kehän mitta /etenemä jokaisella kierroksella= käärintävarren kierroksia että paali on muovin peittämä
4,71            /                 ,60                            =   7,85


pääty+pääty+pystysivu+pystysivu=matka paalin ympäri
1,25  +1,25  +1,5          +1,5          =5,5 m

matka paalin ympäri*kärintävarren kierrokset*muovikerrokset=muovin menekki/paali
5,5                           *7,85                               *6                      = 259metriä


Paalin tilavuus=

pii     *säde(toiseen)*leveys =tilavuus

3,14 *0,75 (toiseen)    *1,25     = 2,2 kuutio

2,2/259*1000= kilometrillä muovia saatava rehumäärä eli8,49 kuutiota.


Rupes sen vertaa kiinnostamaan että piti laskea oma tapaus
ja joku muu voi laskea saman pienemmällä paalilla





    Kirjattu
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.
Sivuja:1 2 [3] 4 5
« edellinen seuraava »