Jo edesmennyt TilaArtturi -hanke jätti jälkeensä mielenkiintoista puolueetonta tietoa.  Materiaali löytyy netistä.

Esimerkiksi vaikka tämä pyöröpaalien painot eri koneilla ja eri kuiva-aine %:lla.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/Py%F6r%F6paalien%20painot%20TA%202009.jpg

Siitä on mielenkiintoista laskea, miten paljon rehun kuivattaminen vaikuttaa kustannuksiin.  Vaikkapa siihen muovitukseen.  Saattaapi tulla oivallus, ettei se paras vaihtoehto olekaan tehdä helvetisti painavia paaleja 

Tuo on ihan mielenkiintoinen kaavio paalien painosta eri paalaajilla. Pienellä varauksella pitää kuitenkin katella tuota kun ei ole tietoa millaiset tekijät paalaimen lisäksi vaikuttaa paalin painoon ja kuinka suuri on näytteiden määrä.

Yllättävästi esim. kronella ja jontikalla laskee paalien painot kun kuiva-aine lisääntyy. Mitä päälisin puolin paaleja on tullu kateltua niin ei jontikan paalit tiukkuudessa ainakaa claasille häviä

Mutta ei saisi olla liian kuivaakaan, ei maita:/

Mutta ei saisi olla liian kuivaakaan, ei maita:/

Pelkästään positiivinen asia kun kyse emoista 

Tuo on ihan mielenkiintoinen kaavio paalien painosta eri paalaajilla. Pienellä varauksella pitää kuitenkin katella tuota kun ei ole tietoa millaiset tekijät paalaimen lisäksi vaikuttaa paalin painoon ja kuinka suuri on näytteiden määrä.

Yllättävästi esim. kronella ja jontikalla laskee paalien painot kun kuiva-aine lisääntyy. Mitä päälisin puolin paaleja on tullu kateltua niin ei jontikan paalit tiukkuudessa ainakaa claasille häviä

Hankkeen aineistosta löytyy myös sellainen graafi, jossa näkyvät yksittäisten paalien tulokset.  Vaihtelua toki on, mutta trendi on tuollainen.

Yllättävästi?  Kaikki paalaimet toimivat samoin, sillä vesi painaa tunnetusti  tonnin per motti, tiivistetty heinän kuiva-aine karkeasti neljäsosan siitä.

Hatarasti muistelen, että taannoin joku tällä foorumilla väitti, ettei samalla paalaimella tehdyn paalin painolla ole suurtakaan merkitystä sen sisältämän kuiva-aineen kannalta.  Ainakin tämän tutkarin perusteella väitteen voi kumota.  Esimerkiksi McHalen, kun ka-% 20 -> 40 , paalin paino  putoaa 970 -> 840 kg, mutta sen sisältämät kuiva-ainekilot nousee 72%!

Eli kun urakoitsia laskuttaa paalien lukumäärän perusteella , onhan paalit varmasti painavia, jotta rehuyksiköt pysyvät edullisina 

Tarkoitin että noilla paalaimilla (jd ja krone) paalien paino laskee suhteessa enemmän kuin muilla kuiva-aineen lisääntyessä...

Lainaus käyttäjältä: realisti - 30.12.11 - klo:00:15

muovinsäästö on luokassa 35-40%. Isoa paalataan aina kun on kuiva keli ja mahdollisuus ison paalin käsittelyyn talossa, optio mitä harvoin ajatellaan on se että isoon paaliin menee kiloja enemmän suhteessa kuutioihin kuin pieneen. Eli 125cm voi painaa 500kg niin 160cm painaa 950kg eli kuutiopaino on korkeempi.
No tuossa olisi jollekin halvalla melkein uusi kuhn

Paalikoko ja tilavuspaino tietysti voivat mennä noin aiva hyvin, mutta tuon muovinsäästön laskuopin minäkin haluan kuulla.. 

1,25 paalissa on 1,47 kuutiota rehua, ja muovia menee 24 kierrosta eli 117 metriä. Eli muovia per kuutio noin 80 metriä.

1,6 metrinen paali on 2,41 kuutiota ja muovia menee 33 kierrosta eli 184 metriä. Eli muovia per kuutio noin 76 metriä.

Muovin määrässä ei ole huomioitu millään tavoin kiristintä vaan laskettu suoraan paalin ulkomittojen mukaan.

Voisitko osoitta missä laskin väärin, vai onko uskottu myyntimiesten höpinöitä ilman kritiikkiä?

Tässä esitetyistä luvuista laskien, vastaus aloittajan kysymykseen: 17%

Tuubiin käärii rullaparilla 75 kpl 1,6 metrisiä paaleja.

Hatarasti muistelen, että taannoin joku tällä foorumilla väitti, ettei samalla paalaimella tehdyn paalin painolla ole suurtakaan merkitystä sen sisältämän kuiva-aineen kannalta.  Ainakin tämän tutkarin perusteella väitteen voi kumota.  Esimerkiksi McHalen, kun ka-% 20 -> 40 , paalin paino  putoaa 970 -> 840 kg, mutta sen sisältämät kuiva-ainekilot nousee 72%!

Väitteen esitin minä ja siinä suljettiin alle 30 ja yli 65% ka:t ulos. Tuolla välillä ero on pieni ja sen näkee noista tuloksistakin

Väitteen esitin minä ja siinä suljettiin alle 30 ja yli 65% ka:t ulos. Tuolla välillä ero on pieni ja sen näkee noista tuloksistakin

Asteikko luoppuu kesken, joten yläpäätä on pakko rajata:

Sama graafi ja McHalen. 30ka%, 900kg -> 270 kgka.  HUOM 55ka%, 750 kg ->413 kgka.  Eli vaatimaton 53% ero kuiva-ainemäärissä  häviää pyöristysvirheisiin 

Kuinkahan moni pitäisi tuon kokoista eroa muovin ostohinnassa ihan merkityksettömänä?

Asteikko luoppuu kesken, joten yläpäätä on pakko rajata:

Sama graafi ja McHalen. 30ka%, 900kg -> 270 kgka.  HUOM 55ka%, 750 kg ->413 kgka.  Eli vaatimaton 53% ero kuiva-ainemäärissä  häviää pyöristysvirheisiin 

Kuinkahan moni pitäisi tuon kokoista eroa muovin ostohinnassa ihan merkityksettömänä?

Mulle on paalattu mchalella, agronikilla, claasilla, jontikalla jne. Etukuormaimessa on vaaka ja joka polli tuli punnittua. Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin. Noi graafit vaikuttaa siltä, että ne on piirretty aika pienellä otannalla...

Nyttemin paaleja on vähemmän, mutta edelleen noi 30% timoteinolkipaalit painaa sen 1100kg

Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin.

Painavia paaleja sulla..

Meillä on juuri päinvastainen havainto kuiva-aineen vaikutuksesta paalin painoon. Ääripäät kun unohdetaan, niin paalit painavat saman kuiva-aineesta riippumatta... Karhottamatta tehdään ja urakoitsija pitää terät aina kunnossa, ehkä siinä selitystä?

Kyllä vaan kosteudella on merkitys ka-sisältöön, liian kuivaan ei sovi ka-kiloja mutta ei myöskään liian märkään. Sopivinta on "siilonmiesten kuiva" eli paalimiesten kostea rehu, omien havaintojen mukaan sillä saa eniten ka-kiloja paaliin.

Joo on mäkkärin paaliis painoa, jos 125cm kokoisia

Kyllä vaan kosteudella on merkitys ka-sisältöön, liian kuivaan ei sovi ka-kiloja mutta ei myöskään liian märkään. Sopivinta on "siilonmiesten kuiva" eli paalimiesten kostea rehu, omien havaintojen mukaan sillä saa eniten ka-kiloja paaliin.

Tossa varmaan viisaus lypsylehmien ja kasvavien eläimien rehuun
Emoille ja kuivikkeiksi sitten mahdollisimman kuivaa
Joku jo toteskin, että kuiva rehu maittaa huonommin ja tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..

Siinä mietittävää lypsykarja ja sonnimiehille; kuivaa halvalla vai maittavaa hyvin sulavaa vähän kalliimmalla

Mulle on paalattu mchalella, agronikilla, claasilla, jontikalla jne. Etukuormaimessa on vaaka ja joka polli tuli punnittua. Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin. Noi graafit vaikuttaa siltä, että ne on piirretty aika pienellä otannalla...

Nyttemin paaleja on vähemmän, mutta edelleen noi 30% timoteinolkipaalit painaa sen 1100kg

Ehkä hanke on saanut virheellisiä tuloksia
Tässä esityksessä on sellainen kuva, jossa on yksittäiset tulokset mukana
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TA_MaataloustieteenP%E4iv%E4t_2010.pdf