"Tavallisesti hyvin perillä oleva taho" tiesi kertoa, että suunnitelmissa on laittaa tukiin leikkuri portaattain.

Yksi kaavailu (tuskin toteutuu sellaisenaan) on, että ensimmänen leikkaus olisi 70 t € kohdalla -15%, toinen 100 t € kohdalla  -25 %-yksikköä lisää.  yli 150 t € tuista poistettaisiin  70 %-yksikköä.

Jos EU:n/Suomen valtion rahatilanne menee tosihuonoksi niinkuin nyt näyttää, voidaan kaikki suurtuet poistaa, rajana 200-250 t € noin suunnilleen.

Mietintämyssyn alla on vielä "yritysten pilkkomisen" estäminen, yksi malli on laskea jokaisen henkilön+puolison eri yrityksistä  saama tukimäärä  yhteen ja leikata sitä ylläolevan kaavan mukaan.

Ken elää hän näkee.

Koskeekohan tämä myös sitä uutta karkearehun tukea:)

"Tavallisesti hyvin perillä oleva taho"

Ennehän tämä oli naapuri kunnasta:)

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Mä luulin et sä oot vaa hölmö... mut sähä ootki tyhmä 

Lainaus käyttäjältä: Horttaukko - 10.12.11 - klo:10:23

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Mä luulin et sä oot vaa hölmö... mut sähä ootki tyhmä 

Horttis on osin oikeassa. Isommasta päästä voi leikata, mutta samalla tukitasoihin pitää laittaa joku alaraja, omavastuu. 5-10 tonnia, silloin sun ajamasi harrasteluviljely tapahtuis omalla kustannuksella. Osa kasvattais pinta-alaansa, loput laittais hanskat tiskiin.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 10.12.11 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Horttaukko - 10.12.11 - klo:10:23

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Mä luulin et sä oot vaa hölmö... mut sähä ootki tyhmä 

Horttis on osin oikeassa. Isommasta päästä voi leikata, mutta samalla tukitasoihin pitää laittaa joku alaraja, omavastuu. 5-10 tonnia, silloin sun ajamasi harrasteluviljely tapahtuis omalla kustannuksella. Osa kasvattais pinta-alaansa, loput laittais hanskat tiskiin.

Tohon mä letkautuksellani viittasin... ja toivoo on et se toteutuu... ainaski osittain 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.12.11 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 10.12.11 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Horttaukko - 10.12.11 - klo:10:23

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Mä luulin et sä oot vaa hölmö... mut sähä ootki tyhmä 

Horttis on osin oikeassa. Isommasta päästä voi leikata, mutta samalla tukitasoihin pitää laittaa joku alaraja, omavastuu. 5-10 tonnia, silloin sun ajamasi harrasteluviljely tapahtuis omalla kustannuksella. Osa kasvattais pinta-alaansa, loput laittais hanskat tiskiin.

Tohon mä letkautuksellani viittasin... ja toivoo on et se toteutuu... ainaski osittain 

juu  sitähän  te       kepulaiset      ootte  aina  yrittäneet 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 10.12.11 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Horttaukko - 10.12.11 - klo:10:23

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Mä luulin et sä oot vaa hölmö... mut sähä ootki tyhmä 

Horttis on osin oikeassa. Isommasta päästä voi leikata, mutta samalla tukitasoihin pitää laittaa joku alaraja, omavastuu. 5-10 tonnia, silloin sun ajamasi harrasteluviljely tapahtuis omalla kustannuksella. Osa kasvattais pinta-alaansa, loput laittais hanskat tiskiin.

Kyllä se pitäisi johonkin 25-30 tonniin vetää alaraja. Rajoja laittaessa pitäsi edes vähän ajatella sitä että tila voisi olla kannatava ja että rakennemuutos jatkuisi. Yläraja on vähän hankalampi laittaa, missä kohdassa ruvetaan määrittelemään että tila on niin kannattava että tukia voi leikata.

    On sevaan hyvä että noita tukirajoja ei argnetissä määritellä oikeesti. Kuulostaa aivan järkyttävälle noi teidän ehdotukset.   

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.12.11 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 10.12.11 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Horttaukko - 10.12.11 - klo:10:23

Tuollainen leikkaus tietäisi täyskäännöstä maatalouspolitiikassa, eli rakennemuutos kääntyisi täysin päinvastaiseksi, pienet tilat alkaisivat  lisääntymään ja suuret tilat vähentymään, osa-aikainen ja sivutoiminen viljely siis lisääntyisi huomattavasti, kukaan ei enää yksinkertaisesti pystyisi  eikä olisi edes taloudellisesti järkeä investoida tilakoon suurentamiseen.

Mä luulin et sä oot vaa hölmö... mut sähä ootki tyhmä 

Horttis on osin oikeassa. Isommasta päästä voi leikata, mutta samalla tukitasoihin pitää laittaa joku alaraja, omavastuu. 5-10 tonnia, silloin sun ajamasi harrasteluviljely tapahtuis omalla kustannuksella. Osa kasvattais pinta-alaansa, loput laittais hanskat tiskiin.

Kyllä se pitäisi johonkin 25-30 tonniin vetää alaraja. Rajoja laittaessa pitäsi edes vähän ajatella sitä että tila voisi olla kannatava ja että rakennemuutos jatkuisi. Yläraja on vähän hankalampi laittaa, missä kohdassa ruvetaan määrittelemään että tila on niin kannattava että tukia voi leikata.

Voiko tilan koon ja kannattavuuden väliin laittaa yhtäläisyysmerkin.

Voiko tilan koon ja kannattavuuden väliin laittaa yhtäläisyys merkin.

Ei voi. Yhteiskunnan kannalta on ajateltava sitä, mitä rahalla saadaan aikaiseksi.

      Olen nähnyt pieniäkin kannattavia lypsykarjatiloja joilla vain 20 lehmää.  Isäntäväki elää onnellisena eikä stressaa lainkaan ja saa tukea vain murto-osan robo navettojen tuesta. Ja näillä pienillä tiloilla on juuri se maksuvalmius kunnossa eikä tarvii kaavailla minnekä sais traktorin ja rengin töihin torstai-iltapäiväksi.

      Olen nähnyt pieniäkin kannattavia lypsykarjatiloja joilla vain 20 lehmää.  Isäntäväki elää onnellisena eikä stressaa lainkaan ja saa tukea vain murto-osan robo navettojen tuesta. Ja näillä pienillä tiloilla on juuri se maksuvalmius kunnossa eikä tarvii kaavailla minnekä sais traktorin ja rengin töihin torstai-iltapäiväksi.

Ei tässä ole kysymys nykytilanteesta, vaan siitä, miten kehitetään. Juuri staattinen tukeminen mahdollistaa tuontapaisen, muuhun yhteiskuntaan ja muihin toimialoihin verrattuna täysin työn tuottavuuden kelkasta tippuneen elämäntavan. Sitäpaitsi kymppitonnin omavastuu tuissa ei tuollaiseen tilaan vaikuta, se vaikuttaa vain parinkymmenen hehtaarin sivutoimiseen kasvinviljelytilaan....

Voiko tilan koon ja kannattavuuden väliin laittaa yhtäläisyysmerkin.

Voi ja ei voi.... koska useinmiten suurin muuttuja ja samalla heikoin lenkki on täppäri itte....
Mutta kyllä kannattavuuskp-aineistosta näkee, että suuremmat tilat kannattavat keskimäärin paremmin joka sektorilla. Täppäritekijästä johtuen hajonta on vaan suurta.

JOs omalle työlle ja etenkin omalle pääomalle lasketaan rehellisesti osansa tuloksesta, niin mtk-legenda jäähdyttelyn pidempiaikaisesta "kannattavuudesta" kuolee pystyyn. 

Tasapääopin  agraarisosialismi on tullut tiensä päähän jo aikoja sitten, mutta koska asia valkenee papparaisille?
 

      Olen nähnyt pieniäkin kannattavia lypsykarjatiloja joilla vain 20 lehmää.  Isäntäväki elää onnellisena eikä stressaa lainkaan ja saa tukea vain murto-osan robo navettojen tuesta. Ja näillä pienillä tiloilla on juuri se maksuvalmius kunnossa eikä tarvii kaavailla minnekä sais traktorin ja rengin töihin torstai-iltapäiväksi.

No jos homma perustuu velattomuuteen, niin varmaan pärjääkin jollain 20 lehmällä tai vähemmällä. Se onkin sitten eri asia löytyykö jatkajia eläkkeelle jäädessä jos kannukoneella pitää 20 kantturaa lypsää.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 10.12.11 - klo:11:10

Voiko tilan koon ja kannattavuuden väliin laittaa yhtäläisyys merkin.

Ei voi. Yhteiskunnan kannalta on ajateltava sitä, mitä rahalla saadaan aikaiseksi.

USA:ssa on tutkittu että 40 lehmän karja on yhteiskunnan kannalta järkevin. Tuottaja ei rikastu, muttei köyhdykkään. Eli silloin kaikki tilalle tuleva raha lähtee uudestaan kiertoon.