Parisataa hehtaaria / kolmemetrinen kone näyttää jo toimivan noilla toisilla, meillä pienemmät kuviot ja pikkuinen käytetty suorakylvin.
Vanhat muokkauskauden koneet jätin itselle, niillä pärjää hyvin kun ei enää tarvitse koko alaa työstää pitkän kaavan mukaan.
Rahaa niissä ei sanottavasti ole kiinni, aurat ehkä 3, pyörivä äes 1, jousiäes 1, kylvölannoitin1,5 k€, ruisku 2k€ ja silleen.
Lantaa mullataan, kalkitaan, ojitetaan kuten ennenkin. Traktorit ovat kohtuullisen kokoisia kun työhuiput jäävät matalaksi. Vaikuttaa jonkin verran ylläpitokuluihin.
Ei mallikelpoista touhua mutta käy se näinkin.

Se myönnetään että suorakylvössä virheiden korjausmahdollisuudet ovat joskus vähissä, aivan kuten luomussakin.

Toi suorakylvö on sellainen työmenetelmä, että ei siitä oikein voi kiistellä, kun toiset saa homman toimimaan ja toiset ei. Lähtökohta on varmaankin sama kuin luomussa. Hemmetisti idealismia ja kustannussäästöt silmissä. Sitten törmätään ongelmiin ja siinä vaiheessa sitten punnitaan luonteenlujuutta, että kestääkö kokeiluvaiheen takaiskut ja pääsee hommassa eteenpäin vai lyökö hanskat tiskiin.

Hiukka ihmettelen LH:n negatiivista asennetta suorakylvöä kohtaan, koska minun mielestäni kyseessä on ihan samanlainen vippaskonsti viljely kuin luomukin.

Toi suorakylvö on sellainen työmenetelmä, että ei siitä oikein voi kiistellä, kun toiset saa homman toimimaan ja toiset ei. Lähtökohta on varmaankin sama kuin luomussa. Hemmetisti idealismia ja kustannussäästöt silmissä. Sitten törmätään ongelmiin ja siinä vaiheessa sitten punnitaan luonteenlujuutta, että kestääkö kokeiluvaiheen takaiskut ja pääsee hommassa eteenpäin vai lyökö hanskat tiskiin.

Hiukka ihmettelen LH:n negatiivista asennetta suorakylvöä kohtaan, koska minun mielestäni kyseessä on ihan samanlainen vippaskonsti viljely kuin luomukin.

Totta alkupuoli.  Kumpikaan ei ole täpinäreiskojen laji.

Ei minulla ole negatiivista asennetta viljojen aitosuorakylvöön. Myrkkyjen lisääntyvään ja yksipuoliseen (monsanton) käyttöön kylläkin. Ja näitä kahtahan ei voi erottaa toisistaan. Haluan vain tuoda esiin erilaisia näkökulmia suorakylvöuskovaisille. Olen jo alusta lähtien tälle palstalle kirjoittaessani (arkisto) sanonut, että suorakylvö on parasta, mitä tavanomaiselle tuotantotavalle on tapahtunut pitkiin aikoihin, mutta ei sitäkään kritiikittä voi niellä. Muuten menee pieleen. 

Tähän ketjuun tuntuvat kirjoittavan vain suorakylvössä mielestään onnistuneet ja pienin panoksin siihen päässeet.  Keskimääräinen totuus maakunnissa vain on toinen.

Jos esitystapani vetää asiat toisinaan  äärilaitaan häiritsee, niin sitten pitää siirtyä ''pupunettiin''.  Äärilaitaan vetäminen vain saa opponenttien veren liikkeelle ja keskustelu saa luonnon monimuotoisemman ja lajirunsaamman käsittelyn. Ei pidä vetää hernettä nenään vähästä ja valittaa siitä vaan uutta juttua perusteluineen kehiin. Astraali on juuri menettämässä malttinsa pienestä vastoinkäymisestään.

Kuten huomaat, olen hyvin suuttunut...

Tosta glyfosaatin kanssa suttaamisesta olen minäkin huolestunut. Onko tosiaan niin, että suorakylvössä on pakko vetää glyfoa järjestelmällisesti koko alalle, joka kevät. Siltä nimittäin tuntuu, kun keskustelua seuraa ja ihmisten juttuja kuuntelee. Mielestäni juolavehnän pitäisi päin vastoin pysyä helpommin aisoissa, kun maata ei muokata ja ei ole käytössä muokkauskoneita joiden mukana juuret siirtyvät uusille paikoille. Mielestäni kasvinsuojelun pitäisi pysyä hanskassa ihan perusrikkamyrkyillä ja glyfoa sitten oikeaan tarpeeseen.

Tuo muokkauskoneiden lisääntyminen suorakylvökoneiden hankinnan jälkeen vaatisi melkein lisää tutkimusta. Onko niin, että suorakylvössä toimiva ojitus nousee vielä suurempaan merkitykseen kuin tavanomaisessa viljelyssä. Elikkä sen sijaan, että suorakylväjä ostaa muokkauskalustoa, hänen pitäisikin tehdä täydennysojia. En tiedä ketään, joka olisi tälle tielle lähtenyt. Tuntuu siltä, että ojien tekeminen on tänä päivänä hyvin harvinaista. Sitten maalajikysymykset on myös hankala juttu. Tiivisperäisiä savia on aika hankala sovittaa suorakylvöön ellei ojitus ja maan rakenne ole kunnossa. Melkein voisi sanoa niin, että ensin kannattaa laittaa maanrakenne viljelyteknisillä konsteilla kuntoon ennenkuin alkaa harkita suorakylvöä.

Jos esitystapani vetää asiat toisinaan  äärilaitaan häiritsee, niin sitten pitää siirtyä ''pupunettiin''.  Äärilaitaan vetäminen vain saa opponenttien veren liikkeelle ja keskustelu saa luonnon monimuotoisemman ja lajirunsaamman käsittelyn. Ei pidä vetää hernettä nenään vähästä ja valittaa siitä vaan uutta juttua perusteluineen kehiin.

Keskustelua keskustelusta:
Totuus on harvoin äärilaidoissa, ne näkökannat on aika nopeasti paukutettu pöytään. Elämä todellisuudessa on niitä harmaasävyjä, joista keskustelu jää helposti tuon mustavalkoisen räiskinnän jalkoihin.

Itse suorakylvöstä kovinkaan paljon ymmärtämättä jaan aika lailla kylmiksen huolen. Kohta olemme niin riippuvaisia glyfosaatista, että löytyi sen vaikutuksista mitä negatiivista tahansa, ei vain ole enää varaa perääntyä.

Petri

Kuten huomaat, olen hyvin suuttunut...

Tosta glyfosaatin kanssa suttaamisesta olen minäkin huolestunut. Onko tosiaan niin, että suorakylvössä on pakko vetää glyfoa järjestelmällisesti koko alalle, joka kevät. Siltä nimittäin tuntuu, kun keskustelua seuraa ja ihmisten juttuja kuuntelee. Mielestäni juolavehnän pitäisi päin vastoin pysyä helpommin aisoissa, kun maata ei muokata ja ei ole käytössä muokkauskoneita joiden mukana juuret siirtyvät uusille paikoille.

Eihän juolavehnä olekaan se ongelma suorakylvössä, se on tavanomaisen viljelyn ongelma. Ainakin keveillä mailla kaikkien muiden heinien kanssa ongelmaa ilman ruiskutusta, puntarpää, lauhat, nurmikat, timotei mätästävänä ym.
Ruiskutuksessä jäävä hauki karmean näköinen, esimerkkejä löytyy suorakylvöpelloilta. Viime kesänä oli kasitien varressa hyväkasvuisella pellolla loistava esimerkki, kolmion mallinen vihreä läiskä missä kasvoi vain noita rikkaheiniä, ohra oli tukehtunut täysin. Omatkin esimerkit samanlaisia, turha yrittää ilman rounduppia. Kovemmilla mailla onnistuu, jo Hht maalla ongelmat vähäisempiä "koeruuduissa".
Kesällä ongelmaa voi paikata hukkakaura aineilla, mutta onhan se kallista hupia mutta ainoa mahdollisuus saada satoa.

Kyntämällä noilla mailla pärjää ilman jokavuotista rounduppia, pesäkekäsittely tai ojanlaitojen kiertäminen riittää. Itsellä suorakylvettynä syysvehnää, osa lapiorullaäkeellä muokattua ja sitten suoraan kynnökselle kylvettyä. Keväällä ei ole yhtään suorakylvettävää, johtuen ojituksista ja peltojen yhdistämisistä. Osalle maista toimii loistavasti, ja mikä parasta, ne maat sattuu olemaan kauimmaiset lohkot.

Toimiva ojitus ja hyvä pH on savilla tärkeimmät kriteerit kun siirrytään suorakylvöön. Helpoimmin kyntöanturan varmaan saa rikottua jankkurikylvöllä (joku syväjuurinen kasvi) jonka jälkeen riittää että huolehditaan siitä ettei peltoon mennä vääriin vuodenaikoihin ja yleensäkin koitetaan välttää suuria pinta-/ akselipainoja eli kevyet koneet ja aina kuiva maa.

Syysviljojen suorakylvö kyllä onnistuu tälläseen maahan ja sillon vältetään se vuotinen glyforuiskutus. Periaatteessa kevään ruiskutuksen voi tarvittaessa hoitaa muillakin tehoaineille mutta glyfo halvimpana on saanu nyt siinä jalansijaa.

Ainakaan tällä seudulla sitä suorakylväjien koneenostovimmaa ei ole näkynyt vaan äkeet, jyrät ja aurat on laitettu vaihdossa ja trakoritkin seuraavassa vaihdossa vaihtunu astetta pienemään ja mikä parasta, nykyään yhä enemmän kiinnitetään huomiota just siihen kokonaispainoon ja pintapainoon eli kevyitä neloskoneita leveillä pyörillä. Faktaahan on se että yli kuuden tonnin massalla varustettu kone on tälläsellä normaailkokosella tilalla turha viedä pellolle.

Just kävin käpyttelemäs kesäsellä rypsipellolla niin onhan se hienoa tilskiä menemään siellä ku on tasasta eikä upota, eikä popon pohjat oo ollenkaan savessa ku tulee pois. Naapurin kultivoitu sen sijaan oli sellasta nilkkaan asti upottavaa lervaa joka tarttuu joka paikkaan kiinni eikä varmastikaan omaa minkäänlaista elämää.

Tiedä sit mistä johtuu mutta lintuja harvemmin on noilla kynnetyillä vaan lähinnä nurmilla ja sängillä ne viihtyy, olisko pieneliöiden ja lierojen kans jotain tekemistä sit? 

Toimiva ojitus ja hyvä pH on savilla tärkeimmät kriteerit kun siirrytään suorakylvöön. Helpoimmin kyntöanturan varmaan saa rikottua jankkurikylvöllä (joku syväjuurinen kasvi) jonka jälkeen riittää että huolehditaan siitä ettei peltoon mennä vääriin vuodenaikoihin ja yleensäkin koitetaan välttää suuria pinta-/ akselipainoja eli kevyet koneet ja aina kuiva maa.

Syysviljojen suorakylvö kyllä onnistuu tälläseen maahan ja sillon vältetään se vuotinen glyforuiskutus. Periaatteessa kevään ruiskutuksen voi tarvittaessa hoitaa muillakin tehoaineille mutta glyfo halvimpana on saanu nyt siinä jalansijaa.

Ainakaan tällä seudulla sitä suorakylväjien koneenostovimmaa ei ole näkynyt vaan äkeet, jyrät ja aurat on laitettu vaihdossa ja trakoritkin seuraavassa vaihdossa vaihtunu astetta pienemään ja mikä parasta, nykyään yhä enemmän kiinnitetään huomiota just siihen kokonaispainoon ja pintapainoon eli kevyitä neloskoneita leveillä pyörillä. Faktaahan on se että yli kuuden tonnin massalla varustettu kone on tälläsellä normaailkokosella tilalla turha viedä pellolle.

Just kävin käpyttelemäs kesäsellä rypsipellolla niin onhan se hienoa tilskiä menemään siellä ku on tasasta eikä upota, eikä popon pohjat oo ollenkaan savessa ku tulee pois. Naapurin kultivoitu sen sijaan oli sellasta nilkkaan asti upottavaa lervaa joka tarttuu joka paikkaan kiinni eikä varmastikaan omaa minkäänlaista elämää.

Tiedä sit mistä johtuu mutta lintuja harvemmin on noilla kynnetyillä vaan lähinnä nurmilla ja sängillä ne viihtyy, olisko pieneliöiden ja lierojen kans jotain tekemistä sit? 

 Nuista tipuista, täysin puoluellinen ja objektiiviton näkemys, ei kynnetyllä luomu palstalla noin kolmesataa, kynnetyllä luomupellolla noin viisikymmentä ja kynnetyllä tav. om. melkein kaksi. Siis lokkeja, muokatessa, vihervarpusia rypsipellolla ei tarviis näkyä...

Kylmis, olet hyvin kärryillä suorakylvön vaatimista tarpeista. Astraali kuvittelee, ettei kukaan muu kuin suorakylvössä syvällä sisällä oleva tiedä asiasta mitään. Meikä asuu peltoaukean reunalla, jossa kaikki mahdollinen on ollut kokeilussa. Katson ympärilleni myös kulkiessani maakunnassa.  93% enemmän luomuviljelijät näkevät tavanomaisten touhuja kuin päinvastoin. Mitä tasaisempaa, sen hankalampaa on suorakylvöjen kanssa. 

Glyfosaatin kanssa läträäminen vain on tullut hurjan yleiseksi, joillakin niin keväin kuin syksyin samalla lohkolla. Pienet määrät eivät toimi ja isot maksavat. Kun glyfo ennemmin tai myöhemmin kielletään, niin aitosuorakylväjät ovat siinä samassa polvillaan. Ennemmin kuitenkin, johtuen monsanton maailmanvallasta, glyfo tulee tehottomaksi ja ''nesteessä'' on kaikille aitosuorakylväjille valmis.

Suorakylvön yleistymistä rajoittaa pers´aukisuus.

50000€ kylvinkoneeseen ei vaan kaikilla ole mahdollisuuksia.

 

Kylmis, olet hyvin kärryillä suorakylvön vaatimista tarpeista. Astraali kuvittelee, ettei kukaan muu kuin suorakylvössä syvällä sisällä oleva tiedä asiasta mitään.

Niin siis sullahan ei ollenkaan ole samaa olettamusta luomusta 

Mites niin tasasella pitäis olla hankalaa suorakylvön kanssa? Paremmin tollanen tasanen hiuesavi pelaa ku sellaset savinöölit.

0,7l/ha on ainaki tähän asti (11vuotta) riittäny keväisin eikä syksyllä ole sen suurempaa tarvetta ollu torjua niin juolavehnää kun muitakaan kasveja. Kahtena syksynä on ollu ruisku perässä ja sillonkin lopeteltu nurmia ja vesakon reunoja.

Glyfo kun tulee tehottomaks niin eiköhän sitä vaan sillon vaihdeta tekniikkaa tai aineita ja todeta et siitä eteenpäin mennään niillä. Siihen asti pysytään parhaaks mahdollisuudeks todetulla ladulla

Paremmin tollanen tasanen hiuesavi pelaa ku sellaset savinöölit.

Ei ainakaan mun hiuesavet pelannut suorakylvöllä. Niin kellastu sateen jälkeen eikä olkimassa hajonnut.

Ainiin mut mähän en osannut suorakylvää ja ojituksessakin oli vikaa...

[quote author=landehande link=topic=3
Glyfosaatin kanssa läträäminen vain on tullut hurjan yleiseksi, joillakin niin keväin kuin syksyin samalla lohkolla. Pienet määrät eivät toimi ja isot maksavat. Kun glyfo ennemmin tai myöhemmin kielletään, niin aitosuorakylväjät ovat siinä samassa polvillaan. Ennemmin kuitenkin, johtuen monsanton maailmanvallasta, glyfo tulee tehottomaksi ja ''nesteessä'' on kaikille aitosuorakylväjille valmis.
[/quote]
Eihän tässä ole totuuden häivääkään.
Glyfoa ei huvita 'läträtä' joka välissä vaan sopivan pieni määrä oikeaan aikaan.
Tehoaa kyllä oikein käytettynä.
Glyfoa ei kielletä, vaikutus maailmanlaajuisesti olisi kestämätön elintarvikehuollolle.
Suorakylvö edellyttää kasvinvuorotusta kuten muukin valistunut viljely, mukaan luettuna luomu.
Monsanton patentit ovat rauenneet aikoja sitten, se ei määrää glyfon käytöstä.
Sinänsä aine on halpa, joten hinta ei ole esteenä käytölle mutta ei se myöskään anna aihetta yliannostukseen. Ruiskutusvesikin on halpaa ja silti sen käyttö pidetään niin pienenä kuin mahdollista.

>>>>>Glyfoa ei kielletä, vaikutus maailmanlaajuisesti olisi kestämätön elintarvikehuollolle.
Suorakylvö edellyttää kasvinvuorotusta kuten muukin valistunut viljely, mukaan luettuna luomu.

>>>>Mitä kasvinsuojelumyrkkyä ei ole tähän asti kielletty?  Valtava agribusines  suostuu glyfon kieltoon heti kun joku korvaava aine on keksitty. Yllättävän hitaasti kehittely sujuu. Pelkäänpä, että mittavia vahinkoja saadaan aikaiseksi viljely- ym luonnolle ennenkuin kielto saadaan aikaiseksi.
Maailmanlaajuisesta elintarvikehuollosta tällä palstalla on kirjoitettu palstametreittäin ja glyfon tärkeys on osoittautunut korvaamattomaksi vain mielikuvutuksettomille yksinkertaistajille.  Elintarviketuotannon riittävyydelle tämän hetken väestölle glyfolla ei ole merkitystä. Se on poliittinen ja varastoinnista johtuva ongelma. Glyfon ympärillä vain pyörii mittava kone- ja kemianteollisuuden sekä kasvinjalostuksen busines geenipatentteineen. Kaupan rattaiden rasvaukselle so osakkeenomistajille  glyfo on myös tärkeä.

Ainiin mut mähän en osannut suorakylvää ja ojituksessakin oli vikaa...

Nii, mut sehän kato taas ei oo mun vika   

Ei vaan, ootko miettiny oikeasti et mikä siinä mättää? Jos kellastuu niin sillonhan vesitalous on kuralla ja sillon lähtisin etsimään vikaa joko maan rakenteesta (pH?) tai kyntöanturasta. Monestihan kyntö tekee juuri sen verran vesitilaa että saadaan se sadevesi mahtumaan mutta eikös se taas kerro sen että kyntökerroksen alapuolella ei vesi liiku ollenkaan niinkuin pitäis?

Ehkä kokeeks syväjuurista kasvia kasvuun ja sittenkun juuristo on täysin kehittyny niin kaivaen reilu puol metriä syvä monttu ja katsoo että mihinkä asti se juuristo menee?

Pika-avuks tollasessa kannattais varmaanki lähtee kokeilemaan jotain syväjuurista kasvia jankkurikylvöllä ja reilua kalkitusta. Jankkuri sen verran syvälle et varmasti ollaan kyntöanturasta läpi.

Otahan muutama kappale maanäytteitä niin että ensin pinnasta kymmeneen senttiin, toinen kymmenestä 20 senttiin ja kolmas vielä 20:stä 30 senttiin. Jos kahdessa vikassa on suuria heittoja niin sanoisin että ton 20 sentin jälkeen se oikea ongelma alkaakin vasta