Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kyntö ja lisääntynyt eroosio  (Luettu 22189 kertaa)

Astral

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1163
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.

Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.

Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.

Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.

Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.

Oikeassa olet ensimmäiseen kohtaan. Olen aina sanonut, että suorakylvö ei ole täpinäreiskojen laji. Vaan jonain keväinä joillekkin pelloille ei kannattaisi suorakylvää ollenkaan. Sen huomaa joskus tarkempienkin isäntien jäljestä.  Vaan kun joillakin alkaa olla reilut neljäkin sataa viljahehtaaria laajalla alueella, niin siinä ei aina joka aarille ajatella parasta suorakylvöhetkeä ja kierre huonompaan on valmis.

Kyntö on yhtä lailla hermolaji siinä kuin suorakylvökin. Kynnöllä voi lintata maata tai sitten ei!  Valinta on reiskan itsensä.   Kynnön etuna on isompi vesivarasto syksyllä sekä keväällä sekä huomattava kestorikkojen torjunta. Suorakylvöpeltojen puintiaikojen uria pitää kuitenkin joskus tasoitella jollakin muokkauksella. Kyntö siinä tekee monta hyvää kerralla. Kevytmuokkaukset ovat hätäisten ja laiskojen laji. Laiskuus siinäkin mielessä, ettei keväällä ole niin kiire tallaamaan.

Viimeksi muokattu: 14.12.11 - klo:23:11 kirjoittanut landehande

jcb

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 215
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

jcb

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 215
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.

Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.

Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.

Oikeassa olet ensimmäiseen kohtaan. Olen aina sanonut, että suorakylvö ei ole täpinäreiskojen laji. Vaan jonain keväinä joillekkin pelloille ei kannattaisi suorakylvää ollenkaan. Sen huomaa joskus tarkempienkin isäntien jäljestä.  Vaan kun joillakin alkaa olla reilut neljäkin sataa viljahehtaaria laajalla alueella, niin siinä ei aina joka aarille ajatella parasta suorakylvöhetkeä ja kierre huonompaan on valmis.

Kyntö on yhtä lailla hermolaji siinä kuin suorakylvökin. Kynnöllä voi lintata maata tai sitten ei!  Valinta on reiskan itsensä.   Kynnön etuna on isompi vesivarasto syksyllä sekä keväällä sekä huomattava kestorikkojen torjunta. Suorakylvöpeltojen puintiaikojen uria pitää kuitenkin joskus tasoitella jollakin muokkauksella. Kyntö siinä tekee monta hyvää kerralla. Kevytmuokkaukset ovat hätäisten ja laiskojen laji. Laiskuus siinäkin mielessä, ettei keväällä ole niin kiire tallaamaan.

Mahdollisesti syy huonoihin tuloksiin löytyy sieltä pellon historiasta. Kaverillani samanlaisia maita, mutta olleet viljalla 40 vuotta ja saaneet keväällä kivikoneesta ja sian lietteestä hoitoja. Maan rakentessa oli vielä 5 vuoden jälkeen tosi iso ero omiini.  Nyt tilanne on alkanut korjaantua ,kun on käytetty viherlannoitus nurmia.  Jos maan rakennetta on pilattu vuosikymmeniä ,niin ei sitä suorakylvölläkään saa korjattua  muutamassa vuodessa.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Et taida kulkea pihapiiriäsi kauempana! Aakeilla laakeilla on mielenkiintoisia ja opettavaisia tapauksia kun kiertelee maakunitia. Matkailu avartaa!  ;)

Mutta jos olet onnistunut pitkällä ajanjaksolla aitosuorakylvössä, niin hyvä niin, oikein hyvä!  Yleisesti ottaen ongelmia näyttää riittävän. Oli se sitten pelloista ja säistä tai isäntien korvienvälistä kiinni, mutta  viljapelloilla muokkaaminen ja kyntö ovat hurjasti lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana. Ruåttissa juuri kukaan ei enää harrasta aitosuorakylvöä.  Lisääntyneet tilojen pinta-alat tehdään lähes samassa aikataulussa kuin ennenkin ja siinä mennään vaikkei koko pelto olisikaan ''valmis''.

Viimeksi muokattu: 15.12.11 - klo:07:52 kirjoittanut landehande

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
>>>>Mahdollisesti syy huonoihin tuloksiin löytyy sieltä pellon historiasta. Kaverillani samanlaisia maita, mutta olleet viljalla 40 vuotta ja saaneet keväällä kivikoneesta ja sian lietteestä hoitoja. Maan rakentessa oli vielä 5 vuoden jälkeen tosi iso ero omiini.  Nyt tilanne on alkanut korjaantua ,kun on käytetty viherlannoitus nurmia.  Jos maan rakennetta on pilattu vuosikymmeniä ,niin ei sitä suorakylvölläkään saa korjattua  muutamassa vuodessa.

***Asiaa.  Joku viisas on ilmaissut, että savikoiden parantaminen kestää yhtä kauan kuin niitä on pilattu.  Omia kokemuksia on lähes jokaisesta maalajista. Kolmenkymmenen vuoden nurmikierto ja viimeiset parikymmentä vuotta apilaa enenevässä määrin ovat tehneet hyvää työtä pahimmillakin tinttasavilla. Kyntö on helppoa ja vaivatonta. Kun kelin vielä valitsee, niin vakorenkaan liippaava vaikutus jää hyvin pieneksi ja polttoaineen kulutus on kohtuullista. Kun otetaan hyödyksi myös kestorikkojen  torjunta, niin kyntö alkaa näyttämään kustannukseltaan edulliselta kylvöalustan perustamiselta eteenkin tasaisilla, vesitaloudellisesti haastavilla, alueilla.

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Et taida kulkea pihapiiriäsi kauempana! Aakeilla laakeilla on mielenkiintoisia ja opettavaisia tapauksia kun kiertelee maakunitia. Matkailu avartaa!  ;)

Kannattais sunkin käydä kotipihaa kauempana sieltä **ika**n peräkulmilta.
Jos suorakylvö epäonnistuu, niin juorut kulkevat läpi maakunnan, mutta kun
tulee hyvä oras, niin se on vaan tuuria.

Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.

Viimeksi muokattu: 15.12.11 - klo:13:00 kirjoittanut Kp

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.
Mitä ne sellaiset pellot sitten ovat , joita ei ole syksyllä kynnetty ja kuitenki keväällä kylvettyjä, sitten kasvusto mustuu ja kuolee syksyyn mennessä?
Juuri noilla pelloilla viime syksynäkin oli paljon märkyydestä johtuneita puimurin jälkiä, toiset matalampia toiset syvempiä.
Perämetsiltä kun  lähdetään, niin  avoimin ja oppivaisin silmin katsellaan  maisemaa. ;)  Perämetsäläisten etuna on sekin kuin ossuspankeilla edellisen laman aikaan; pärjäsivät kun eivät vielä olleet ehtineet tehdä virheitä katastrofin ollessa päällä''.  ;D

Viimeksi muokattu: 15.12.11 - klo:16:37 kirjoittanut landehande

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
<<<<Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.

****Totta puhut. Suorakylvö on vaikea laji useimmille Suomen tasaisille pelloille. Mutta miksi pitää käydä vaikeimman kautta. Tasaisille pelloille käy muutenkin kyntö hyvin valumienkin takia. Vesi kulkee hitaasti pois maahuokosten sekä pitävien penkkojen läpi.  Samalla saadaan ainakin pääosin yksi tai kaksi myrkytystä poistaa  listalta (kestorikkojen sekä kasvitautien, jotka ovat suorakylvöissä lähes rutiinia, joillakin useamman kerran kasvukaudessa).

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.
Mitä ne sellaiset pellot sitten ovat , joita ei ole syksyllä kynnetty ja kuitenki keväällä kylvettyjä, sitten kasvusto mustuu ja kuolee syksyyn mennessä?
Juuri noilla pelloilla viime syksynäkin oli paljon märkyydestä johtuneita puimurin jälkiä, toiset matalampia toiset syvempiä.
Perämetsiltä kun  lähdetään, niin  avoimin ja oppivaisin silmin katsellaan  maisemaa. ;)  Perämetsäläisten etuna on sekin kuin ossuspankeilla edellisen laman aikaan; pärjäsivät kun eivät vielä olleet ehtineet tehdä virheitä katastrofin ollessa päällä''.  ;D
Menee jankuttamiseksi vaan ei haittaa.
Märkä lätäkkö ja viljan mustuminen johtuu
-huono ojitus
-peltoa on suorakylvetty vain muutama vuosi
-kylvö liian aikaisin (monena vuonna)
-kylväjän hutiloiminen
apila puuttu viljelykierrosta

Nuo puimurin urat viestivät huonosta veden poistumisesta.

Mä en puolusta suorakylvöä ehdoin tahdoin, enkä suosittele
sitä kenellekään. Jokainen tekee oman valintansa
Jos suorakylvö menee mahdottomaksi, niin sitten kokeillaan kylvöä.

Muutaman vuoden olen suorakylvänyt,ja joskus se
M:n lain mukaan varmasti epäonnistuu.

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
<<<<Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.

****Totta puhut. Suorakylvö on vaikea laji useimmille Suomen tasaisille pelloille. Mutta miksi pitää käydä vaikeimman kautta. Tasaisille pelloille käy muutenkin kyntö hyvin valumienkin takia. Vesi kulkee hitaasti pois maahuokosten sekä pitävien penkkojen läpi.  Samalla saadaan ainakin pääosin yksi tai kaksi myrkytystä poistaa  listalta (kestorikkojen sekä kasvitautien, jotka ovat suorakylvöissä lähes rutiinia, joillakin useamman kerran kasvukaudessa).

Tuo tautiruiskutus ei ole suorakylvössä sen tarpeellisempaa kuin muussa viljelyssäkään.
Mutta jos kasvusto on sen näköistä, että potentiaalia hyvään satoon
löytyy, niin silloin ruiskutus.

Kyntöä ja voimakasta muokkausta seuraa runsas hiilidioksidin vapautuminen.
Tässä yksi syy kyntämättömyyteen.

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.

Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.

 :D
Kui mää ain olen paras?

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.

Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.

 :D
Kaikesta huolimatta meikä kylvää suorakylvönä vajaan puolet koko alasta vuosittain.   8)   Nurmet saavat joka toinen vuosi suorakylvönä Unia Idealilla kolme kiloa valkoapilan siementä. Silloin tällöin myös lisäksi alsiketta, nurminataa ja timoteitä. Kyntöä about 5-15% alasta vuosittain.

jcb

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 215
Vs: Kyntö ja lisääntynyt eroosio
Nurmien keski-ikä nyt 7 vuotta. Pitkäkierto viljelyä aloitellessa täydensin joka toinen vuosi, mutta nyt vuosien jälkeen, olen siirtynyt täydentämään joka vuosi .  Täydennys on aloitettava toisesta vuodesta lähtien  , että timo lyhytikäisenä kasvina ei ehtisi harventua. Simenseosta kuluu 6-7kg.