Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 14.12.11 - klo:20:53

Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.

Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.

Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 14.12.11 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: landehande - 14.12.11 - klo:20:53

Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.

Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.

Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.

Oikeassa olet ensimmäiseen kohtaan. Olen aina sanonut, että suorakylvö ei ole täpinäreiskojen laji. Vaan jonain keväinä joillekkin pelloille ei kannattaisi suorakylvää ollenkaan. Sen huomaa joskus tarkempienkin isäntien jäljestä.  Vaan kun joillakin alkaa olla reilut neljäkin sataa viljahehtaaria laajalla alueella, niin siinä ei aina joka aarille ajatella parasta suorakylvöhetkeä ja kierre huonompaan on valmis.

Kyntö on yhtä lailla hermolaji siinä kuin suorakylvökin. Kynnöllä voi lintata maata tai sitten ei!  Valinta on reiskan itsensä.   Kynnön etuna on isompi vesivarasto syksyllä sekä keväällä sekä huomattava kestorikkojen torjunta. Suorakylvöpeltojen puintiaikojen uria pitää kuitenkin joskus tasoitella jollakin muokkauksella. Kyntö siinä tekee monta hyvää kerralla. Kevytmuokkaukset ovat hätäisten ja laiskojen laji. Laiskuus siinäkin mielessä, ettei keväällä ole niin kiire tallaamaan.

Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Lainaus käyttäjältä: jcb - 14.12.11 - klo:23:21

Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Et taida kulkea pihapiiriäsi kauempana! Aakeilla laakeilla on mielenkiintoisia ja opettavaisia tapauksia kun kiertelee maakunitia. Matkailu avartaa! 

Kannattais sunkin käydä kotipihaa kauempana sieltä **ika**n peräkulmilta.
Jos suorakylvö epäonnistuu, niin juorut kulkevat läpi maakunnan, mutta kun
tulee hyvä oras, niin se on vaan tuuria.

Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.

Lainaus käyttäjältä: jcb - 14.12.11 - klo:23:21

Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 15.12.11 - klo:12:46

Lainaus käyttäjältä: jcb - 14.12.11 - klo:23:21

Mitäkä  hel:tin puintiurat.  Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.

Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.

Mitä ne sellaiset pellot sitten ovat , joita ei ole syksyllä kynnetty ja kuitenki keväällä kylvettyjä, sitten kasvusto mustuu ja kuolee syksyyn mennessä?
Juuri noilla pelloilla viime syksynäkin oli paljon märkyydestä johtuneita puimurin jälkiä, toiset matalampia toiset syvempiä.
Perämetsiltä kun  lähdetään, niin  avoimin ja oppivaisin silmin katsellaan  maisemaa.   Perämetsäläisten etuna on sekin kuin ossuspankeilla edellisen laman aikaan; pärjäsivät kun eivät vielä olleet ehtineet tehdä virheitä katastrofin ollessa päällä''. 

<<<<Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.

****Totta puhut. Suorakylvö on vaikea laji useimmille Suomen tasaisille pelloille. Mutta miksi pitää käydä vaikeimman kautta. Tasaisille pelloille käy muutenkin kyntö hyvin valumienkin takia. Vesi kulkee hitaasti pois maahuokosten sekä pitävien penkkojen läpi.  Samalla saadaan ainakin pääosin yksi tai kaksi myrkytystä poistaa  listalta (kestorikkojen sekä kasvitautien, jotka ovat suorakylvöissä lähes rutiinia, joillakin useamman kerran kasvukaudessa).

Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.

Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.