Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.

Jos salaojien kautta kulkeutuisi maata tuhansia kg/ha vuodessa, niin tukkonhan ne salaojat menisi alta aikayksikön. Ja näkyisi se putken päästä jos sieltä kiintoainetta tulisi veden mukana.

Jos savipelto on aakee laakee, ja kynnetty, niin sadevedet jää kynnökseen ja suodattuu salaojien kautta pois. Asia erikseen jyrkät rinnepellot missä osa vedestä voi valua peltoa pitkin ojiin.
Suurin osa eroosiota tapahtunee piiriojien ja valtaojien reunoissa, joissa maata murenee ja valuu pikkuhiljaa ojan pohjalle. Muokkaustavalla ei ole mitään merkitystä tähän tapahtumaan.

Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.

Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.

http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64

Penkkojen pidolla on suurin merkitys.

Penkkojen pidolla on suurin merkitys.

Jännä ku kaikissa opuksissa neuvotaan muotoilemaan maa niin että vesi pääsee poistumaan pellolta... 

Riisinviljelijä..

Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.

Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.

http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64

Ei lisättävää.. 

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.12.11 - klo:22:09

Penkkojen pidolla on suurin merkitys.

Jännä ku kaikissa opuksissa neuvotaan muotoilemaan maa niin että vesi pääsee poistumaan pellolta... 

Jännää juu.

Jännää juu.

Ei koske luomua?

Lainaus käyttäjältä: landehande - 13.12.11 - klo:06:13

Jännää juu.

Ei koske luomua?

Enempi koskee. Kaikki sapuska halutaan pitää pellon puolella!
Apupaskan levittäjt ei niin oo tarkkoja. Pistävät usseemman kerrankin keväisin uudet lannoitteet kun ensin ukkoskuurot vie kaiken pelloilta jokiin.

Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.

Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.

http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64

Sopis olla vasen myös luomunurmea ja oikea janatuisen keinoa

Lainaus käyttäjältä: kujala - 12.12.11 - klo:21:08

Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.

Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.

http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64

Sopis olla vasen myös luomunurmea ja oikea janatuisen keinoa

Maamurujen kestävyys ja huokostilavuus on homman nimi. Kestäviä muruja syntyy mikrobitoiminnan ansiosta, ei muokkaamalla. Suomessakin käytetään sadesimulaattoria häirrintymättömien maanäytteiden tutkimiseen.

Kynnetyn maan vedenimemiskyky on usein näennäistä ja pinnan sijasta vaakasuuntaista virtausta tapahtuukin jankon päällä.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.12.11 - klo:19:03

Lainaus käyttäjältä: Suki - 12.12.11 - klo:09:45

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.12.11 - klo:09:38

Mihkään tavara häviä kyntöpelloilta, kunhan penkat pitää ja maa-aines ei karkaa ojiin.

Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.

Siinä tapauksessa sitä lähtee kyntämättömiltäkin sekä kevytmuokatuilta erityisesti. Ja niiltä pintaa pitkin enemmän kuin kynnöksiltä. Edellyttäen, että penkat pitää.  Kynnöksillä vesi uppoaa hetimmiten maan koloihin, kyntämättömillä ei niin helposti.

Kyllähän aina muokkaamattomassa on sitä juurimassaa ja sateiden tullen jo itänyttä kasvustoakin sen verran että aika hyvin on maahiukkaset jossain kiinni.

Eihän rinteiseltä nurmelta mitään lähde sateella verrattuna muokattuun

Viljan sängeltä kyllä lähtee pintaahuuhdellen ja kevytmuokatulta erityisesti, koska vesi ei pääse laskeutumaan  kyntövakoihin rauhoittumaan. Myös syysviljat pärjäävät keskimäärin paremmin kynnöksillä kuin suorakylvettyinä siksi, että vedellä on enemmän tilaa maan sisällä ja ilmakin kiertää hyvin.

Tänä syksynä on vettä satanut sairaasti V-S:ssa.

Täälläkin eräällä pellolla oli "kohotetut" reunat, ja kun vettä
(siis ei lunta) on tullut lähes päivittäin, niin vesivarasto oli pellolla suuri.

Tämä reuna petti, kun vesi kaivoi uria reunoihin ja kun urat suurenivat,
niin vettä  sun muuta tulee koko ajan vesistöön. Paljon.

Kyntöurat on jo olleet aikoja sitten täynnä näiden sateiden
jälkeen, jonka seurauksena kynnetyillä mailla eroosio on kova.

Näin Lounais-Suomen savisilla rinnepelloilla.

Suorakylvöpelloilta (10 vuotta suorakylvetty) ei tällaisia veden kuluttamia kohtia löydy.
Tosin on niilläkin jokin raja veden tulolle, missä kohden alkaa vettä tulvimaan.

Luomutilalla on aina heinää ja viherkesantoa jolloin maan rakenne
on paremmassa kunnossa, ja eroosiokin lienee pienempi.

Viljan sängeltä kyllä lähtee pintaahuuhdellen ja kevytmuokatulta erityisesti, koska vesi ei pääse laskeutumaan  kyntövakoihin rauhoittumaan. Myös syysviljat pärjäävät keskimäärin paremmin kynnöksillä kuin suorakylvettyinä siksi, että vedellä on enemmän tilaa maan sisällä ja ilmakin kiertää hyvin.

Sun kyntövakos vetää sen kolme litraa tilavuudeltaan ja reilulla sadekuurolla se siit 10 litrasta taitaa mennä se 7 sillon yli ihan kaikkine hiukkasineen

Hyväkuntoinen suorakylvetty maa vetää ihan yhtälailla ellei enemmänkin sitä vettä ja toimii ihan yhtä hyvin syysviljoilla.

Taitaa vaan vituttaa eniten se että joku tekee kahella kerralla sellasen kasvuston mihin sun tarvii mennä 7-8 kertaa 

Lainaus käyttäjältä: landehande - 14.12.11 - klo:06:44

Viljan sängeltä kyllä lähtee pintaahuuhdellen ja kevytmuokatulta erityisesti, koska vesi ei pääse laskeutumaan  kyntövakoihin rauhoittumaan. Myös syysviljat pärjäävät keskimäärin paremmin kynnöksillä kuin suorakylvettyinä siksi, että vedellä on enemmän tilaa maan sisällä ja ilmakin kiertää hyvin.

Sun kyntövakos vetää sen kolme litraa tilavuudeltaan ja reilulla sadekuurolla se siit 10 litrasta taitaa mennä se 7 sillon yli ihan kaikkine hiukkasineen

Hyväkuntoinen suorakylvetty maa vetää ihan yhtälailla ellei enemmänkin sitä vettä ja toimii ihan yhtä hyvin syysviljoilla.

Taitaa vaan vituttaa eniten se että joku tekee kahella kerralla sellasen kasvuston mihin sun tarvii mennä 7-8 kertaa 

Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.