Kaikkihan varmaankin huomasivat MaasTullin takasivun jutun jossa melko suoraan kerrottiin kyntämisen lisäävän kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin?

Voidaanko tästä vetää johtopäätös että kynnetystä myös ravinteet samaan rahaan siirtyvät sinne vesistöihin. Suuri osa ravinteistahan on sitoutuneena maahiukkasiin  jotka siis muokkaamattomilla lohkoilla pysyvät paremmin paikallaan. Samoin myöskin veden liike häiriintyi kynnöstä joten oliskohan se aika kaikkien ottaa askel eteenpäin ja siirtyä viljanviljelyssä vallan suorakylvöön?

250 litraa polttoainetta / 40ha rypsiä kylvettynä kaikkinee toimenpiteineen viime keväänä. 1900kg/ha kuivattu ja punnittu keskisato samalta alalta. 

Silmiä auki nyt ihmiset 

Kyntö puolustaa paikkaansa;

Poistaa homeet, rikat

parantaa mini vesi taloutta

tietyillä maalajeilla lämpenee nopeemmin keväällä , myös kevät kynnön edut mittavat

puhumattakaan erikoisviljelyistä kuten porkkana, Juurikas, peruna jne jne

 

Mä luin ko. jutun.

Tuo on vaan pohjustusta syyskyntökiellolle yms. ikävälle-> ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Eroosioherkille maille aletaan maksamaan erityistä kyntämättömyystukea ja muut jäävät nuolemaan näppejään 

Mä en ole huomannut pienintäkään eroosiota syyskynnetyillä pelloilla. Toimiva salaojitus varmaan auttaa asiassa. Eniten maata poistuu varmaan kuraisten traktorinpyörien mukana 

Mutta hienoa että suorakylvöstä on hyviä kokemuksia 

Mä luin ko. jutun.

Tuo on vaan pohjustusta syyskyntökiellolle yms. ikävälle-> ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Eroosioherkille maille aletaan maksamaan erityistä kyntämättömyystukea ja muut jäävät nuolemaan näppejään 

Mä en ole huomannut pienintäkään eroosiota syyskynnetyillä pelloilla. Toimiva salaojitus varmaan auttaa asiassa. Eniten maata poistuu varmaan kuraisten traktorinpyörien mukana 

Mutta hienoa että suorakylvöstä on hyviä kokemuksia 

Joharan kanssa sammaa mieltä taas,,,,,,

 

Koko tarina oli täyttä propagandaa. Noita Maastullin juttuja täytyy osata suodattaa ihan joka asiassa.

Tossa jutussa mainittiin että kiintoainesta ja ravinteita poistuu myös salaojia pitkin. Olisikin ehkä parempi jos edes osa vedestä kuivuisi pellon pinnasta. Kynnetty pelto kuivuu mukavasti, haihdunta on varmasti suurempaa kuin muokkaamattomalta maalta. Voisikin tehdä uuden tutkimuksen jonka mukaan kynnetty pelto päästää vähemmän vettä salaojien kautta järviä saastuttamaan 

Ja tuollainen Milkon mainitsema pellon muoto. Ei sieltä mitään maata ojiin valu. Päisteet voi vaikka kyntää keväällä jos haluaa vielä varmistaa valumattomuuden.

Löpöä muokkaukset kyllä kuluttavat  Se on ainoa peruste miksi suorakylvö kiinnostaa edes vähän.

Ootte kaikki väärässä 

Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa

Ootte kaikki väärässä 

Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa

Ja sää oot oikeassa siinä että 250 l löpöä 40 hehtaarille on vähän ja satotasosi on varsin kohtuullinen  Ja työ on käynyt nopeasti.

Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.

Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.

Eroosiota tapahtuu avo- ja valtaojien pohjissa. Ja niitä pohjia ei vähääkään kiinnosta millä menetelmällä peltoja on viljelty 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.12.11 - klo:20:45

Ja tuollainen Milkon mainitsema pellon muoto. Ei sieltä mitään maata ojiin valu.

Niin siis tarkoitin että on kynnettyä sisään päin aina sen verran kaukaa ojasta että ojan reunassa on sellainen parikymmentä senttiä leveä alue 5-10 senttiä korkeammalla kuin pelto. Ainakin seuraavaan ojankaivuun asti...

Juu. Tuota minäkin tarkoitin 

Maalaji kysymys.itellä hiesuja ja kyntö on oikeastaan ainoa toimiva.Kokeiltu on kaikkia.Vuokralle on tullut useitakin vuosia suorakylvettyjä lohkoja.Maa on niin tiivistä että vesi seisoo pinnalla,olipa yks suo lohko jota ei oltu voitu vuosiin kylvää kokonaan.Kynnön jälkeen ei mitään ongelmaa.Suo velloo puimurin alla mutta kantaa.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 01.12.11 - klo:20:45

Ootte kaikki väärässä 

Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa

Ja sää oot oikeassa siinä että 250 l löpöä 40 hehtaarille on vähän ja satotasosi on varsin kohtuullinen  Ja työ on käynyt nopeasti.

Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.

Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.

Hep, olen paikannut eroosion tekemiä "ojia" ja paikkailen oletettavasti ensi keväänäkin. Isoilla lohkoilla pintavesiä tulee niin paljon, että ojien kaivuun tai muuten pientareiden rikkomisen seurauksena vesi voi tehdä näillä tasaisilla mailla pahaakin jälkeä löytäessään paikan mistä pääsee ojiin.
Varsinkin perunapelloilla ollut isojakin ongelmia, keväisin ollut mittaviakin maansiirtotöitä kun ojia tullut pitkin peltoja.

Silti, suorakylvö ei näillä mailla toimi lainkaan. Hieman raskaammilla mailla toimiikin loistavasti, MOT Kyntö kevyttä työtä, muokkaaminen lähinnä pellon lievää tiivistämistä ja satotasoissa tonnien erot...

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Rehuvilja-hanke/MuokkausTulokset2009_timolotjonen.pdf

Eiköhän tuo juttu käy vain pohjustukseksi tulevalle turvemaiden kyntökiellolle, joka on tulossa. Kaikkee hienoo ne keksii kyllä, kun pitää oikein palkkaa vastaan keksiä kaikenlaista jäynää.

Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.

Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.

Eroosiota tapahtuu avo- ja valtaojien pohjissa. Ja niitä pohjia ei vähääkään kiinnosta millä menetelmällä peltoja on viljelty 

Tottakai se oikeasti on noin mutta täällä nyt tuntuu olevan muotia olla tasan yhtä mieltä tietystä asiasta 

Sen verran on huomannu et hiuesavilla ainaski humuksen määrä lisääntyy aika pirusti ja sellaset lähteenomaset märät 2x2m rutakot on hävinny tyystin. Liekö sitten niin tiivis pinnasta et vesi jakaantuu tasasesti siellä maan alla 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.12.11 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: Astral - 01.12.11 - klo:20:45

Ootte kaikki väärässä 

Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa

Ja sää oot oikeassa siinä että 250 l löpöä 40 hehtaarille on vähän ja satotasosi on varsin kohtuullinen  Ja työ on käynyt nopeasti.

Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.

Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.

Hep, olen paikannut eroosion tekemiä "ojia" ja paikkailen oletettavasti ensi keväänäkin. Isoilla lohkoilla pintavesiä tulee niin paljon, että ojien kaivuun tai muuten pientareiden rikkomisen seurauksena vesi voi tehdä näillä tasaisilla mailla pahaakin jälkeä löytäessään paikan mistä pääsee ojiin.
Varsinkin perunapelloilla ollut isojakin ongelmia, keväisin ollut mittaviakin maansiirtotöitä kun ojia tullut pitkin peltoja.

Silti, suorakylvö ei näillä mailla toimi lainkaan. Hieman raskaammilla mailla toimiikin loistavasti, MOT Kyntö kevyttä työtä, muokkaaminen lähinnä pellon lievää tiivistämistä ja satotasoissa tonnien erot...

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Rehuvilja-hanke/MuokkausTulokset2009_timolotjonen.pdf

Kun nyt muistelen niin olen minäkin täyttänyt eroosiokuoppia. Tosin pelto oli 3-vuotias nurmi. Kevättulva kaivoi ojan pellolle. Se oli kynnetty siis joskus 4 vuotta sitten, jos siinä oli syy   

En taas enään äkkiä löytänyt sitä lehteä pinosta mutta eikös siinä tutkija ollut kuitenkin aika varovainen johtopäätöksissä.
Mutta siitä eroosiosta, menkääs katsomaan salaojan laskuaukon päähän minkä väristä ulosvirtaava vesi on. Monesti melkoisen harmaata, ainakaan en sitä ihan suoraan joisi kuten sadevettä voisi. Eroosiota sekin on vaikka pellon pinnalla  ei varsinaisia eroosio jälkiä näkyisikään. Eri juttu sitten paljonko sitä sieltä tulee.