Asialla ei ole käytännössä varmaankaan mitään merkitystä, mutta olen miettinyt, mitä lehtipuista varisevat lehdet aiheuttavat pellon maaperässä?

 Tuovatko ravinteita/humusta maahan? Vai ovatko kertakaikkiaan kuollutta solukkoa joista ei mitään irtoa?

 Minulla(kin) on metsäreunoissa paljon lehtipuita; en kyllä ole huomannut niiden vuosikymmenten saatossa tuoneen mitään oleellista hyvää metsänreunuspeltoihin.

 Onko mitään järkeä kärrätä pihalta haravoituja lehtiä esim. kasvimaahan kynnettäväksi?

Puu antaa maahan vähän takaisin siinä mitä se on kesän kasvaessaan maasta ottanut.Haapa ja koivu kasvattavat valtavan juuriston,joka menee piiriojan ali pellolle ja sieltä imetään ravinteita.
Muutamassa vuodessa haapa kasvaa niin vahvan juuriston,että on kyntöpoika ihmeissään kun fältti juuttuu paksuihin juuriin.Itse olen joutunut joskus myyräojaauralla pienimään tälläistä kun ei ole saanut muuten kynnettyä jotain vanhaa nurmea.Joskus on niin paha juuristo,että ojaa kaivaessa on kuin rankakasaa repisi maan alta ja tulee komeaa ojaa.Ylettömän runsas mettä kannattaisi raivata piiriojasta johonkin kolmen metrin päähän niin sitten pääsee pajukoita hoitamaan parin vuoden välein.

Joo ei taida olla maassa muista puidenlehdistä hyötyä kuin lepän. Pudottaa lehdet vihreinä maahan ,kun on omavarainen typen suhteen, niinkuin esim, apilat... ja vähän samalla systeemillä muutenkin juurinystärät toimii...

Koivun- ja tammenlehdistä selvästi kärsi kevätviljan kasvu. Syy voi olla myös erot maan kuivumisessa tai roudassa tai maan kylmyydessä. Laihiossa oli kuopat lehtikasojen kohdalla. Voi olla myös maatumisen tarvitsema typpi tai siis paikallinen typen puute.

Vaikka matoja oli kasan kohdalla paljon.

-SS-

Koivun- ja tammenlehdistä selvästi kärsi kevätviljan kasvu. Syy voi olla myös erot maan kuivumisessa tai roudassa tai maan kylmyydessä. Laihiossa oli kuopat lehtikasojen kohdalla. Voi olla myös maatumisen tarvitsema typpi tai siis paikallinen typen puute.
-SS-

Saattaapi olla, että pitkän/lyhyen tähtäimen hyödyt ja haitat ovat vähän törmäyskurssilla. Kuten vaikkapa oljen maahanmuokkauksessa, noin lähellä olevana vertailukohtana.

Petri

Lehdistä en osaa sanoa, mutta lehtipuut pellon vieressä imevät tehokkaasti pellolta ravinteita ja kosteutta.
Heikosti kasvaa vilja jos ojan toisella puolella on haapoja, juuret menee helposti piiriojan alitse.
Sattuneesta syystä ne haavat ovat melkoisen lihavia ja nopeakasvuisia peltojen ympärillä.

Hyvin kiinnostavaa...

Tuore lehti on yhtä hyvää kuin tuore ruoho. Kuivunut lehti vastaa varmaan täysin tuleentuneen viljan olkea tai keväistä kuloheinää. Paitsi että maatumisen nopeus on valtava.

Lehdet peltoon vaan. Ison koivun lehtien kuiva-ainemäärä ei liene kuin kymmeniä kiloja? Puhdasta humusta noista tulee. Teoriassa... JOS levittäisi keväällä kuivia lehtiä kylvetyn pellon päälle niin ehkä maan kosteusolot paranisivat ja itävyys nousisi ? Syysviljalla voisi kokeilla ? ? ? Itse olen huomannut että nurmensiemen itää nopeammin lehtien alla kuin taivasalla 

Hyvin kiinnostavaa...

Tuore lehti on yhtä hyvää kuin tuore ruoho. Kuivunut lehti vastaa varmaan täysin tuleentuneen viljan olkea tai keväistä kuloheinää. Paitsi että maatumisen nopeus on valtava.

Lehdet peltoon vaan. Ison koivun lehtien kuiva-ainemäärä ei liene kuin kymmeniä kiloja? Puhdasta humusta noista tulee. Teoriassa... JOS levittäisi keväällä kuivia lehtiä kylvetyn pellon päälle niin ehkä maan kosteusolot paranisivat ja itävyys nousisi ? Syysviljalla voisi kokeilla ? ? ? Itse olen huomannut että nurmensiemen itää nopeammin lehtien alla kuin taivasalla 

Semmoiset leppää puskevat sarkaojathan alkaa kuullostaa ihan asialliselta toiminnalta.. 

Semmoiset leppää puskevat sarkaojathan alkaa kuullostaa ihan asialliselta toiminnalta.. 

Meinaat niinko agroforestrya?

Petri

Lainaus käyttäjältä: bouli - 28.11.11 - klo:09:22

Semmoiset leppää puskevat sarkaojathan alkaa kuullostaa ihan asialliselta toiminnalta.. 

Meinaat niinko agroforestrya?

Petri

Sitähän se kai olisi..

Pellonreunus haapoihin ramboa vaan reilusti

ja kiva kun pikkasenkin kolhaset kasvavaa haapaa kylkeen niin pellonpuolella on muutaman kuukauden kuluttua sellanen vesakko että!    aikoinaan vuokrapellon kulmassa vr:n jätkät kopsivat haavat ruvelle kaivurilla ja kesannoks jouti se kulma pellosta!       myrkkyä meni varmaabn sata litraa mutta kuoli perkule, mut ihan kivaa kyntää!            kaks siipee maassa ja 80 heppanen ei meinaa jaksaa kulkee!

Joskus kattonu säilispellon reunas, ku haapa pukkaa niittojen välis peltoon vesaa heinän tahissa

Miten te oikein viljelette? Mulla on isoakin haapaa kaadettu pellon vierestä ihan ilman kaulausta ja on tuossa joku yhteensä 600 metriä pellon reunaa jossa 3-10 metriä pellon reunasta on pelkkää "jatkuvakasvatteista" haapaa (helppoa ja hyvää polttopuuta pannuhuoneelle) eikä koskaan ole tuollaista ollut että pellon puolelle tulisi? Osassa ei edes ojaa välissä vaan pelto jatkuu suoraan metsänä.

Ihmeiden aika ei ole ohi.Mun pitäisi kaataa pari haapaa pellonreunasta.Viime vuonna kaasin yhden ja toisen kaatoi myrsky.liki 9 kuutiota tuli niistä klapia.Viiden metrin pätkinä hakkisouvari sai tosiaan nostaa niitä auton lavalle.Ja nyt oli kauramaassa viime kesänä pientä vesaa pellonreunassa paljon kasvamassa.Juuria siis riittää.

Meillä kasvoi 1 ja 2 niiton välillä 45 senttinen haavikko säilispeltoon..

Lehtipuut ovat muutenkin agressiivisia. Ehkä 8 vuotta sitten oli ongelmia koivujen kanssa.. Koivumetsän siementuotto pellolle oli niin kova, että koivujen taimet haittasivat viljan kasvua  90-110 pientä koivua neliöllä  Sinne ne kaikki tietysti kuolivat, mutta ilmiö oli aika hieno.