Aukin olisi hyvä huomata, että toimiakseen vapailla markkinoilla, tarvitaan vapaiden markkinoiden säännöt. EU on talousliitto jonka ydintä on tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Maataloupolitiikan ykköstavoittena on EY:ssä ollut alusta lähtien edullisten elintarvikkeiden tuottaminen kuluttajille. Perässä tulee sitten sellaisia kuin viljelyn mahdollistaminen koko EU-alueella jne. Yhteiskunnan interventio, kansalaisten tarvehierarkian tärkeimmän hyödykkeen tuotannon varmistamiseksi, on hyväksyttävää. Selkeä heitteillejättö sen sijaan on viljelijöiden hylkääminen vaille unionin keskeisen periaatteen sisäänrakennettuja pelisääntöjä. Unioni ja ja jäsenmaat määräävat tietyistä maataloustuotannon minimisäännöistä. Sen sijaan Unionin ulkopuolelta tulevien tuotteiden tuotantoketjulta näitä samoja minimejä ei vaadita. Eli samalla kun talousalueen tuotannolle luodaan tuotantokustannuksia kohottavia sääntöjä, voidaan Unionin ulkopuolelta tuoda sisämarkkinoille tuotteita joiden kustannusrakennetta em. kustannukset eivät rasita. Unioni siis rikkoo käytännössä omia sääntöjään, sallimalla talousalueen ulkopuolelta tulevien hyödykkeiden pääsyn vastikkeetta samalle viivalle kaupanhyllyssä.

Ois se ku aaliksen vetelykset tekis työsä vaikka Viron palkkatasolla.

Mun ei tartte... mulle maksetaan tehdystä työstä ja osaamisesta ihan niin ku pitääki     

Kumma kun aaliksien mielestä maanviljelyn täytyy kilpailla toisten maiden hintatasojen mukaan, mutta palkansaajien ei. Palkkataso on automaagisesti aivan jotain keinotekoista!

Yrittäjät kilpailee, palkansaajien edut valvotaan 

Toisaalta, aaliksien työpaikat ovat olleet hieman suuntautumassa muihin maihin... Kyllä se siitä, pääsevät työn ikeen alta poijes.

Tilastoilla ja kierolla matematiikalla kaikki työ saadaan laskettua tappiolliseksi. Maatalouden lskennallinen tappio on suoraan suhteessa käytettävään normipalkkaan ja arvioituihin työtunteihin.

Esimerkki. Jos lääkäri menisi McDonaldsiin töihin niin hän tekisi tappiota vaikka 8 000 € -1600 € = 6400 € kuukaudessa, joka lomarahoineen olisi vuodessa 80 000 €:n tappio  Näin kun lasketaan kaikki niin ei ole ihme että ei kannata 

Unohtamatta Eu:n laajuista, kaikille samaa minimipalkkaa... Eiku

Ois se ku aaliksen vetelykset tekis työsä vaikka Viron palkkatasolla.
Kumma kun aaliksien mielestä maanviljelyn täytyy kilpailla toisten maiden hintatasojen mukaan, mutta palkansaajien ei. Palkkataso on automaagisesti aivan jotain keinotekoista!
Toisaalta, aaliksien työpaikat ovat olleet hieman suuntautumassa muihin maihin... Kyllä se siitä, pääsevät työn ikeen alta poijes.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 29.11.11 - klo:09:43

Tilastoilla ja kierolla matematiikalla kaikki työ saadaan laskettua tappiolliseksi. Maatalouden lskennallinen tappio on suoraan suhteessa käytettävään normipalkkaan ja arvioituihin työtunteihin.

Esimerkki. Jos lääkäri menisi McDonaldsiin töihin niin hän tekisi tappiota vaikka 8 000 € -1600 € = 6400 € kuukaudessa, joka lomarahoineen olisi vuodessa 80 000 €:n tappio  Näin kun lasketaan kaikki niin ei ole ihme että ei kannata 

Tähänhän se Valtiontalouden tarkastusvirasto taannoin puuttui. Kun laitetaan sopiva tuntipalkka ja sitten vielä sopivat tunnit niin alkaahan sitä tappion puolelle mennä...

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 29.11.11 - klo:11:15

Unohtamatta Eu:n laajuista, kaikille samaa minimipalkkaa... Eiku

Ois se ku aaliksen vetelykset tekis työsä vaikka Viron palkkatasolla.
Kumma kun aaliksien mielestä maanviljelyn täytyy kilpailla toisten maiden hintatasojen mukaan, mutta palkansaajien ei. Palkkataso on automaagisesti aivan jotain keinotekoista!
Toisaalta, aaliksien työpaikat ovat olleet hieman suuntautumassa muihin maihin... Kyllä se siitä, pääsevät työn ikeen alta poijes.

Teillä on joku ihme käsitys tästä että palkansaajat eivät joutui mitenkään sopeutumaan? Sopii käydä vaikka pääkaupunkiseudun rakennuksilla katsomassa onko kilpailua! Onko kuinka moni kysynyt navetan pystytystarjouksen virolaiselta firmalta? Ei kilpailua? Mites Olkiluodossa? Teillä joku ihme käsitys että palkansaajat helpolla pääsisivät. Aimollakin se tilanne että sinä päivänä kun Aimo ei tee tarpeeksi laadukasta tarpeeksi nopeasti että saadaan tehtyä vientiin jotakin (jonka avulla sitten voidaan maksaa maataloustukia) niin Aimon hommat loppuu. Voi tietty sitten sen jälkeen kysyä mistä revitään rahat maataloustukiin? Maksetaanko lainalla kuten nykyisinkin?

Kysehän on siitä miten ruokaa pystytään tuottamaan kansalaisille mahdollisimman halvalla. Siitähän tässä on kyse.
Tuetaan ruuan tuottamista.
Itse olen toivonut, että tuotteista saisi sen "oikean" hinnan. Ihan niinkuin yritystoimintaan kuuluukin.
Tiedä sitten mikä kapina siitä syntyy, jos ruuan hinta nousisi oikeaan hintaan. Kaupalla olisi kyllä varaa tiputtaa katteitaan.
Maataloustuki pitäisi lopettaa ja ryhtyä puhumaan ruuantuotantotuesta.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 29.11.11 - klo:09:43

Tilastoilla ja kierolla matematiikalla kaikki työ saadaan laskettua tappiolliseksi. Maatalouden lskennallinen tappio on suoraan suhteessa käytettävään normipalkkaan ja arvioituihin työtunteihin.

Esimerkki. Jos lääkäri menisi McDonaldsiin töihin niin hän tekisi tappiota vaikka 8 000 € -1600 € = 6400 € kuukaudessa, joka lomarahoineen olisi vuodessa 80 000 €:n tappio  Näin kun lasketaan kaikki niin ei ole ihme että ei kannata 

Tähänhän se Valtiontalouden tarkastusvirasto taannoin puuttui. Kun laitetaan sopiva tuntipalkka ja sitten vielä sopivat tunnit niin alkaahan sitä tappion puolelle mennä...

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 29.11.11 - klo:14:16

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 29.11.11 - klo:11:58

Tähänhän se Valtiontalouden tarkastusvirasto taannoin puuttui. Kun laitetaan sopiva tuntipalkka ja sitten vielä sopivat tunnit niin alkaahan sitä tappion puolelle mennä...

Jos... maataloudessa normipalkkana käytettäisiin vaikka McDonaldsin söpön myyntitytön palkkaa, niin kannattavuuskertoimet olisivat 2-7 ja maatalous tuottaisi "voittoa" pari miljardia vuodessa  Eikä tuo normipalkka näy kenenkään tilillä 

Sama vaikutus voisi olla jos työtunteina käytettäisiin itse ilmoitettujen lukujen sijasta ns normilukuja? Oli se tuo VTVn raportti aika karua luettavaa? Tunnit voivat olla moninkertaiset normitunteihin verrattuna?

Laskelmiin pitäisi merkitä teholllinen työaika. Esim. pellon reunalla seisoskelu tai lantakolaan nojailu ei ole sellaista työtä joka pitäisi merkitä "työajaksi".

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 29.11.11 - klo:14:31

Laskelmiin pitäisi merkitä teholllinen työaika. Esim. pellon reunalla seisoskelu tai lantakolaan nojailu ei ole sellaista työtä joka pitäisi merkitä "työajaksi".

Kepulaisille sosiaalieläteille hengittäminenkin on työaikaan laskettavaa        

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 29.11.11 - klo:11:03

Aukin olisi hyvä huomata, että toimiakseen vapailla markkinoilla, tarvitaan vapaiden markkinoiden säännöt. EU on talousliitto jonka ydintä on tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Maataloupolitiikan ykköstavoittena on EY:ssä ollut alusta lähtien edullisten elintarvikkeiden tuottaminen kuluttajille. Perässä tulee sitten sellaisia kuin viljelyn mahdollistaminen koko EU-alueella jne. Yhteiskunnan interventio, kansalaisten tarvehierarkian tärkeimmän hyödykkeen tuotannon varmistamiseksi, on hyväksyttävää. Selkeä heitteillejättö sen sijaan on viljelijöiden hylkääminen vaille unionin keskeisen periaatteen sisäänrakennettuja pelisääntöjä. Unioni ja ja jäsenmaat määräävat tietyistä maataloustuotannon minimisäännöistä. Sen sijaan Unionin ulkopuolelta tulevien tuotteiden tuotantoketjulta näitä samoja minimejä ei vaadita. Eli samalla kun talousalueen tuotannolle luodaan tuotantokustannuksia kohottavia sääntöjä, voidaan Unionin ulkopuolelta tuoda sisämarkkinoille tuotteita joiden kustannusrakennetta em. kustannukset eivät rasita. Unioni siis rikkoo käytännössä omia sääntöjään, sallimalla talousalueen ulkopuolelta tulevien hyödykkeiden pääsyn vastikkeetta samalle viivalle kaupanhyllyssä.

Mainiota... taas kerran oikein peruskepulainen ratkaisumalli... kyllä kepulainen pärjää kunhan saa "yrittää" monopolina, valtio kustantaa investoinnit ja tuotannon välineet ja väen tekemään työt 

Lainaus käyttäjältä: RÖLLI - 29.11.11 - klo:14:05

Kysehän on siitä miten ruokaa pystytään tuottamaan kansalaisille mahdollisimman halvalla. Siitähän tässä on kyse. Tuetaan ruuan tuottamista.

No kun ei... Jos olisikin niin Utsjoelle ei maksettaisi senttiäkään maataloustukea... Tai ruoantuotantotukea... Ei, toimittaisiin ihan toisin... Tukemista ei siis tehdä kuluttajien ehdoilla mahdollisimman halvan ruoan tuottamiseksi... Tuleeko mieleen kenen ehdoilla ja mitä varten tuetaan?

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 20.11.11 - klo:10:19

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 20.11.11 - klo:09:48

joo
kokkoomuksessa ja sossuloissahan
haluamme lopetta elintarvikkeiden hinta subvention kuluttajille

jota nimitetään maatalous tueksi

Eli siis väität että maataloustuki koituu täysimääräisesti kuluttajan hyödyksi ja alentaa hintoja täysimääräisesti kaupassa? Ilman noita tukia hinta nousisi?

Noin voisi ollakin. Mutta otetaas esimerkki siitä miten tämä suomalainen maatalouspolitiikka toimii...

Otetaan esimerkiksi Utsjoella tuotettu maito. Siellä maidon tuki on 30 c/l eli jos osta kaupasta Utsjoella tuotettua maitoa niin hinta on se kaupan hinta + veroina maksetut 30 c/l. Lisäksi tulee pohjoinen kuljetustuki jota ainakin Valio saa mutta suuruudesta en tiedä. Millä tavalla tuo Utsjoelle maksettu 30c/l alensi kuluttajille maidon hintaa kaupassa? Maitoahan ei olisi mikään pakko siellä tuottaa, tukipolitiikka uuteen muottiin niin sama maitomäärä tuotetaan etelässä huomattavasti pienemmällä tuelle.

Millä tavalla tuo Utsjoelle maksettu tuki toimii kuluttajan hintasubventiona??? Aleneeko hinta? Kuluttajako hyötyy tuesta täysimääräisesti? Vai sittenkin Utsjoella oleva maidontuottaja?

Tämä on vain esimerkki tämä Utsjoki mutta se kertoo karmaisevalla tavalla sen miten suomalainen maatalouspolitiikka toimii ja ketä se hyödyttää. Paljon pienemmällä rahalla kuluttajakin voisi hyötyä jos pahimmat virheet korjattaisiin:
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/