Hei kaikille !

Mustialan opetustilalle nousee tulevaisuudessa näillä suunnitelmin uusi eheä navetta. Me opiskelijat saammekin tuotantoympäristö opintojaksolla olla mukana ideoimassa uutta navettaa projektitöiden merkeissä. Omaksi mielenkiintoiseksi palakseni on lohjennut eläinliikenne ja Feed First malli. Olisin erittäin iloinen tuottajien / karjanhoitajien jne. kokemuksista...niin hyvässä ja pahassa .

Kokoan projektikansiooni mahdollisimman paljon tietoa ko. eläinliikenteestä ja ehdottomasti käytännön kokemus on hyvin arvokasta tietoa. Olisi hienoa kuulla hieman teisän kokemuksistanne tänne keskustelukanavalle. Laitan liitteeksi myös sähköpostini.

Nautamaisin terveisin agrologisuutta tavoitteleva
Miina

(miina.tuominen@student.hamk.fi)

onko tuo homma outo nimi joku joka toimii täällä suomessa vai jossain ulkomailla?  en ole eläissäini kuullut koko asiasta!    valota vähän.       muutten eläinliikenteestä olen huomannut että jo lehmän kokoista autoilijat väistää ihan kivasti,    aikoinaan laitumet tien toisella puolella!

Ei ole nyt ihan omakohtaista kokemusta mutta oma tietämys menee niin että lypsä ensiks ja anna sitten lehmien seistä eli syödä jotta vetimet menee kiinni ennenkuin lehmät menee maaten. Eli mun mielipide että ruokinta/juoma käytävältä paluunestot makuualueelle ja älyportilla ruokintakäytävälle.


Noin yleisesti niin olisko aika ensimmäisen koulutilan siirtyä seuraavalle asteelle ja pyrkiä tekemään halvan navetan joka tarkoittaa pienkuormaajilla lannat pihalle ja tuotteet sisälle ja muutenkin aika yksinkertainen navetta. Lavalilta saa kyllä näitä 10000 parsipaikan konsepteja mitä todennäköiseti tuonnekkin rakennetaan

Lavalilta saa kyllä näitä 10000 parsipaikan konsepteja mitä todennäköiseti tuonnekkin rakennetaan

Paikalliselle koulutilalle rakennettiin viitisen vuotta sitten uusi pihatto, jonka lehmäpaikan hinta on pikkusen yli 42000e. Että siinäpä mallia tulevaisuuden viljelijöille... ei kannata tyytyä siihen halpaan vaihtoehtoon... 

Tekisivät ihan perus robonavetan vapaalla kierrolla ilman mitään tingentangelia. Voi olla laitetoimittajan puolesta vaan aika tiukka painostus kun Lavalin porukka kouluttaa jo nyt väkeään koulun navetalla. Mun mielestä turhaa hifistelyä tollanen porttihomma kun niin monet pärjää vallanhyvin ilmankin. Ja halvempaakin tehdä se ilman portteja. Eikö se olis hyvää esimerkkiä opiskelijoillekin että yksinkertaisellakin navetalla pärjää?

Minusta robotit ei kuulu koulutiloille. Siellä pitäs opettaa perusteet kaikista hommista, esim. lypsäminen "perinteisesti" parressa tai asemalla. Ainahan helpommat työt oppii paremmin sitten, kun ne perusasiat on kunnossa. Esim. nykyopiskelijat eivät tiedä mikä tankin hana on ja miksi/milloin/miten sitä käytetään...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.11.11 - klo:08:34

Lavalilta saa kyllä näitä 10000 parsipaikan konsepteja mitä todennäköiseti tuonnekkin rakennetaan

Paikalliselle koulutilalle rakennettiin viitisen vuotta sitten uusi pihatto, jonka lehmäpaikan hinta on pikkusen yli 42000e. Että siinäpä mallia tulevaisuuden viljelijöille... ei kannata tyytyä siihen halpaan vaihtoehtoon... 

No koulutilat on asia erikseen. Minun budjettiin alkaa tuossa olla jo yksi nolla liikaa.

Tekisivät ihan perus robonavetan vapaalla kierrolla ilman mitään tingentangelia. Voi olla laitetoimittajan puolesta vaan aika tiukka painostus kun Lavalin porukka kouluttaa jo nyt väkeään koulun navetalla. Mun mielestä turhaa hifistelyä tollanen porttihomma kun niin monet pärjää vallanhyvin ilmankin. Ja halvempaakin tehdä se ilman portteja. Eikö se olis hyvää esimerkkiä opiskelijoillekin että yksinkertaisellakin navetalla pärjää?

Neuvonnanpuolelta yhdeltä talousasiantuntialta kuulin että lavalin robotti lypsäisi käytännössä 10 lehmää enemmän.

Yhdyn edellisten kommentteihin. Nyt olisi mustialan maatalousoppilaitoksella mahdollisuus näyttää muille opetusmaatiloille miten toteutetaan kustannustehokas pihatto, jossa olisi nimeenomaan tilaa oppimiselle. Turha hifistely taka-alalle ja pelkistetty pihatto missä olisi kuitenkin eläinten hyvinvointitekijät kunnossa. Ottakaa opiskelijat lehmähavainto-kirjanen käsittelyyn, omasta kirjastostanne varmaan löytyy tai sitten se tilataan ProAgrialta teille käyttöön.

Karjaa pitäisi olla yhden robollisen lisäksi esim. 1*3 paikkaisen lypsyaseman ja myös lyhyen parsirivistön verran kytkettyjä lehmiä. Parsissa voi siis pitää lehmiä joilla on ongelmia pihattoelämässä tai muu syy. Tässä tulisi kaikki lypsyjutut kokeiltua.

Minusta robotit ei kuulu koulutiloille. Siellä pitäs opettaa perusteet kaikista hommista, esim. lypsäminen "perinteisesti" parressa tai asemalla. Ainahan helpommat työt oppii paremmin sitten, kun ne perusasiat on kunnossa. Esim. nykyopiskelijat eivät tiedä mikä tankin hana on ja miksi/milloin/miten sitä käytetään...

Vapaa eläinliikenne pelaa hienosti jos perusasiat kuten ruokinta ja hyvinvointi asiat kunnossa.  Eläimet syövät enemmän ja se näkyy myös maitomäärissä. Tästähän on jo tutkittua tietoa saatavissa jos kuinka paljon.

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 10.11.11 - klo:21:24

Minusta robotit ei kuulu koulutiloille. Siellä pitäs opettaa perusteet kaikista hommista, esim. lypsäminen "perinteisesti" parressa tai asemalla. Ainahan helpommat työt oppii paremmin sitten, kun ne perusasiat on kunnossa. Esim. nykyopiskelijat eivät tiedä mikä tankin hana on ja miksi/milloin/miten sitä käytetään...

Vapaa eläinliikenne pelaa hienosti jos perusasiat kuten ruokinta ja hyvinvointi asiat kunnossa.  Eläimet syövät enemmän ja se näkyy myös maitomäärissä. Tästähän on jo tutkittua tietoa saatavissa jos kuinka paljon.

Ainakin punaistenlehtien sivuilla...

Lainaus käyttäjältä: Anttu - 10.11.11 - klo:22:16

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 10.11.11 - klo:21:24

Minusta robotit ei kuulu koulutiloille. Siellä pitäs opettaa perusteet kaikista hommista, esim. lypsäminen "perinteisesti" parressa tai asemalla. Ainahan helpommat työt oppii paremmin sitten, kun ne perusasiat on kunnossa. Esim. nykyopiskelijat eivät tiedä mikä tankin hana on ja miksi/milloin/miten sitä käytetään...

Vapaa eläinliikenne pelaa hienosti jos perusasiat kuten ruokinta ja hyvinvointi asiat kunnossa.  Eläimet syövät enemmän ja se näkyy myös maitomäärissä. Tästähän on jo tutkittua tietoa saatavissa jos kuinka paljon.

Ainakin punaistenlehtien sivuilla...

Kummasti rupeaa nuomerot naurattamaan kun vetää mari sätkästä henkoset lukiessa punaisialehtiä ja kummasti itkettää kun ottaa absoluttia sinisen lehdykän luku tuokiolla.

Uskaltaakohan täs tunnustaa,jotta meillä on Feed first-systeemin navetta? Emmä taida sittenkään uskaltaa...

Niin kyllä koulussa olisi tärkeä opetella myös miten käytännössä lypsin toimii mutta vähintään yhtä tärkeää on myös saada tietämystä nyky tekniikasta. Puhutaan kuitenkin tulevasta navetasta eikä nykyhetkestä. Siksi nämä isot kalanruodot ja karusellit on opetusmielessä toisaalta aika tärkeät. koska tulevaisuuden navetat on juuri niitä. Itsellä on kuitenkin ko oppilaitoksen navetasta muistikuva että meitä oli 5-8 navettavuorossa ja pääasiallinen toimeenkuva oli keksiä tekemistä koko ajalle. Sen takia tehtiin paljon turhanpäiväistä. Nyt kuitenkin lypsetään robolla ja pääasiallinen toimenkuva on poikimisten hoito ja kiiman tarkkailu sekä rehun ja sonnan kantaminen. Sen takia joku 300 lehmän karusellipihatto vois olla hyvä koska siellä tulis tarpeeksi niitä erikoistapauksia johon koko navetanpito perustuu. Väitän meinaan että navettaa voi pitää 10 vuoden päästä vaikka osaa vain välttäen lypsää kunhan selviää poikimavaikeuksista, osaa antaa kalkkia, osaa tunnistaa kiimat, osaa piikittää lehmiä ja laittaa tuubit sekä muuten pystyy lukemaan lehmiä. Lypsy on siirtymässä toissijaiseksi

Pakkoko näitä navetoita on koulutiloilla olla? Jos löytyisi koulutilalle kumppaneiksi erityyppisiä lypsykarjoja, joilla oppilaat käyvät käytännön töihin tutustumassa? Villi veikkaukseni on, että tulevaisuuden "perheviljelmä"kokoluokka lypsää ropotein, suuremmat "tehtaat" lypsyasemilla pitkällä rivillä mamuja terästettynä?