Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...
Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...
Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
niin onko sulla siilot kaukana navetasta,vai toimiiko tuo flyykeli täyttöpöytänä vai??? toinen lastaa 15 mottia tupla-ajan,mutta rehurintaus jää siistiksi ja lastattu rehu on vaunus,eikä siinä lähimaastos :)nää "kellottamiset" on vähä niin ja näin,mutta 30-40 min menee 6500-7000 kg appeen teos ja jaos ja joka toinen pv *2
Tämähän on aiheuttanut melkein samanlaista kritiikkiä kuin Helunan askareiden tekeminen... 
Meillä siis ohrarehu ja rapsirouhe tulevat kierukalla pystysiiloista, aikaa menee noin minuutti. Kivennäiset, suola, kalkki ja vitamiinit laitetaan käsin kauhaan, jauhot saa otettua suoraan kauhalla samoin kuin olki ja säilörehu. Säilörehu otetaan siilosta lumikauhalla á noin 500 kg. Rankki tulee valuttamalla säiliöstä. 12 vuoden aikana on jo oppinut välttämään turhia liikkeitä appeen teossa. Toki meillä päivittäinen seos on vain puolet Turkan tekemästä määrästä. Tottahan aikaa menee enemmän, kun satsin koko kasvaa, mutta silti aion pysyä aperuokinnassa laajennushaaveista huolimatta.
Nojoo... vähän kärjistin/kurjistin... asiahan on niin, että hiukan systeemeistä riippuen appeen teko vie aikaa sen minkä se vie ja turhia liikkeitä on vältettävä. Flyykeli ei sinänsä toimi täyttöpöytänä muuten kuin sattuu olemaan ainut toimiva perävaunu varsinaisen täyttöpöydän saamiseksi täyteen oli rehu sitten laakasiiloissa tai aumoissa pellolla. Tosiasiahan on, ettei tällä hetkellä kotomarkilla ole kuin kaksi laakasiiloa, jotka toimii lähinnäkin kelirikko-/kurakeliajan käsivarastona, toinen näin syksyllä ja toinen keväällä. Matkaa laakasiilolta rehustamoon on tarpeettoman paljon eli noin 100m eli ei kannata paakku kerrallaan kanniskella täyttöpöydälle. Täyttöpöydältä rehu menee pyttyyn (joka on täyttöpöydän alla) muutamas minuutis, muuten samoin kuin Maalaispojallakin eli rypsirouhe ja ohrarehu spiraaleilla soppakattilaan. Vilja menee valssimyllyn kautta sekoittimeen. Myllytyksen aikana voi tehdä muita töitä sen 9 minuuttia. Rehu on noukkaritavaraa, joten sen paloittelu pystyruuvilla ottaa jonkin aikaa, joskin vähemmän kuin paalirehuilla (paalirehuja ei enää käytetä lehmien ruokintaan vaan ainoastaan hiehopihaton asukeille). Viljan jälkeen on käytännössä valmis 1300-1700kg soppa-annos jaettavaksi mattoruokkijalla (poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana)... Tämä soppa-annos siis tehdään ja jaetaan neljä kertaa päivässä. Varsinaisia ajastettuja jakokertoja on enää 6-8kpl vuorokauden aikana eli reilu puolet sopasta jaetaan heti ja ajastuksella loput.
Rehurintaus pidetään mahdollisimman siistinä ja suorana riippumatta siitä otetaanko aumasta vai siilosta. Siilotavaraa on syötetty nyt pari viikkoa ja kestänee vielä muutaman viikon, toivottavasti pakkasiin asti... tähän mennessä on pari pientä lapiollista heitetty sivuun.
