Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Maalaispoika - 25.10.11 - klo:21:27
-
Tänään kävi pari ammattikorkeakoulun tutkijaa mittaamassa appeen tekoon kuluvaa aikaa, se kuului johonkin maatilojen ajankäyttötutkimukseen. Ilmeisesti käyvät useammalla tilalla, niin myöhemmin saa sitten vertailevia tuloksia.
Monet automaattiruokkijat laittaneet perustelevat valintaansa sillä, että appeen teko työllistää ja vie liikaa aikaa. Tämän päiväisen kellotuksen perusteella meillä lypsävien appeen tekoon, sekoitukseen ja jakoon meni 30 minuuttia. Siinä lehmillä on vuorokauden rehut edessä ja rehujen siirtoon lähemmäksi seuraavana päivänä menee 5 minuuttia. Umpilehmien ja hiehojen appeen tekoon meneekin sitten tupla-aika johtuen paaleista, mutta sitä ei tarvitsekaan tehdä kuin joka toinen tai kolmas päivä.
Hidasta?
-
Aamulla hiehojen appeen teossa ja jakamisesssa menee puolisen tuntia. Lehmien appeen teossä ja jaossa menee 40 minuuttia. lehmille puolet jaetaan illalla jossa menee vajaa 10 min. Lehmillä on ruuhi joten lähelle ei tarvitse työnnellä . Tietenkin aina pitää hivenen jäädä joten rippeet täytyy viedä hiehoillle aamuisin.
Lehmien appeessa ensin sekotan jauhot,leikkeen rypsin ,vitamiinit ja kivenaiset esiseokseksi 2-3- min. Sitten apevaunuun kokoviljasäilärehu ja nurmisäilörehu jotka ovat tarkkuussilputttuja. Senjälkeen 8 min sekoitus.
-
Miksi "ammattikorkeakoulun tutkijat" viitsivät mitata appeen tekemiseen käytettävää aikaa?
Mittaisivat ennemmin appeen fysikaalista laatua :o Tai apetonnin sekoittamiseen/jakoon käytettyä energiaa.
Tekemiseen tarvittava aika = se aika joka kuluu jotta appeesta saadaan hyvää.
-
Miksi "ammattikorkeakoulun tutkijat" viitsivät mitata appeen tekemiseen käytettävää aikaa?
Mittaisivat ennemmin appeen fysikaalista laatua :o Tai apetonnin sekoittamiseen/jakoon käytettyä energiaa.
Tekemiseen tarvittava aika = se aika joka kuluu jotta appeesta saadaan hyvää.
Aikaa on paljon helpompi mitata kun nuita muita. Ei niistä kukaan mitään ymmärrä, kellon osaavat useimmat.
-
Ei AMK:ssa ole mitään vatun tutkijoita. Yliopistossa tehdään tiedettä :P
-
meillä menee 2h josta 40 min menee tienpäällä kerran kahdessa vuorokaudessa. eteen pukkauksessa menee 20 min yhteensä kahdessa vuorokaudessa. eli ruokintaan kuluu laskennallisesti 1h 10min päivässä. tämä mulleilla. eli n.20 sekuntia/eläin.
-
Yhtään ei mee aikaa sekoitukseen kun automatiikka sen hoitaa,näin meillä :P
-
Yhtään ei mee aikaa sekoitukseen kun automatiikka sen hoitaa,näin meillä :P
Tuleeko kaikki jakeet appeeseen nappia painamalla?
-
Tänään kävi pari ammattikorkeakoulun tutkijaa mittaamassa appeen tekoon kuluvaa aikaa.....
Kuulin naapurilta tuosta. Semmoinen jäi mietityttämään, jotta kuinka on huomioitu ajanmittaus appeen henkilötyössä, kun en minä ainakaan jää sitä sekoittumista ihmettelemään, vaan on mulla sille aikaa muutakin tekemistä.
Eli käytännössä appeen teossa menee rehun irroittamiseen ja vaunuun lastaamiseen kuluva aika + ajo pöydälle. Suurin osa vastaavia toimia kuin muutoinkin menisi rehun siirtoon riippumatta siitä kuinka sitten rehun jako olisi toteutettu.
Appeen automatisoinnissa merkittävää ajansäästöä saadaan vain jos rehujen irrotus ja vaunuun siirto on myös automatisoitua. Huomioitava tietenkin myös ko. laitteistojen vaatima huolto- ja häiriöaikojen erotus.
Mut katotaan sitten onko tutkimus suunniteltu oikein.
-
Miksi "ammattikorkeakoulun tutkijat" viitsivät mitata appeen tekemiseen käytettävää aikaa?
Mittaisivat ennemmin appeen fysikaalista laatua :o Tai apetonnin sekoittamiseen/jakoon käytettyä energiaa.
Tekemiseen tarvittava aika = se aika joka kuluu jotta appeesta saadaan hyvää.
Joo, toivottavasti ainakin paali/noukinvaunu/tarkkuussilputtu rehu vs. sekoitusaika selviäisi tutkimuksen tiimoilta, ja siitä johdettu energiankulutus per rehukilo pöydällä
Ja tuo appeen teknisen laadun merkitys per tuotettu maito-kg tai päiväkasvu, tosin tuon selvittäminen vaatisi vakioidut rehuraaka-aineet ja testikarjat....
Mutta ehkäpä tuon jälkimmäisen tarkemmin selvittämisen tarpeellisuudesta voisi saada vinkkiä ristiintaulukoimalla esim. sekoitusaikoja per rehukilo vs. parhaan ja huonoimman neljänneksen päiväkasvut
-
Miksi "ammattikorkeakoulun tutkijat" viitsivät mitata appeen tekemiseen käytettävää aikaa?
Mittaisivat ennemmin appeen fysikaalista laatua :o Tai apetonnin sekoittamiseen/jakoon käytettyä energiaa.
Tekemiseen tarvittava aika = se aika joka kuluu jotta appeesta saadaan hyvää.
Joo, toivottavasti ainakin paali/noukinvaunu/tarkkuussilputtu rehu vs. sekoitusaika selviäisi tutkimuksen tiimoilta, ja siitä johdettu energiankulutus per rehukilo pöydällä
Ja tuo appeen teknisen laadun merkitys per tuotettu maito-kg tai päiväkasvu, tosin tuon selvittäminen vaatisi vakioidut rehuraaka-aineet ja testikarjat....
Mutta ehkäpä tuon jälkimmäisen tarkemmin selvittämisen tarpeellisuudesta voisi saada vinkkiä ristiintaulukoimalla esim. sekoitusaikoja per rehukilo vs. parhaan ja huonoimman neljänneksen päiväkasvut
Tuon voi testata omalla lypsykarjallaan viikossa. Tekee väärin ja sitten tekee oikein. Maitotuotokset muuttuvat kyllä, ainakin ääritilanteissa. Tietysti jos ape on jo laskennallisestikin huonoa (tai säilörehu mädäntynyt) niin jollakin kuohkeudella tai silpun pituudella ole enää valtavaa merkitystä.
-
Mut katotaan sitten onko tutkimus suunniteltu oikein.
Olisiko tässä pitänyt olla perässä ;) ?
-
Miksi "ammattikorkeakoulun tutkijat" viitsivät mitata appeen tekemiseen käytettävää aikaa?
Mittaisivat ennemmin appeen fysikaalista laatua :o Tai apetonnin sekoittamiseen/jakoon käytettyä energiaa.
Tekemiseen tarvittava aika = se aika joka kuluu jotta appeesta saadaan hyvää.
Joo, toivottavasti ainakin paali/noukinvaunu/tarkkuussilputtu rehu vs. sekoitusaika selviäisi tutkimuksen tiimoilta, ja siitä johdettu energiankulutus per rehukilo pöydällä
Ja tuo appeen teknisen laadun merkitys per tuotettu maito-kg tai päiväkasvu, tosin tuon selvittäminen vaatisi vakioidut rehuraaka-aineet ja testikarjat....
Mutta ehkäpä tuon jälkimmäisen tarkemmin selvittämisen tarpeellisuudesta voisi saada vinkkiä ristiintaulukoimalla esim. sekoitusaikoja per rehukilo vs. parhaan ja huonoimman neljänneksen päiväkasvut
Paalirehua on yhtämontaa lajia kun on paalaimia ja niiden käyttäjiä.
Nykypäivän paalaimilla silpunpituus on sama kun noukkarilla ja hajoavat vaunussa välittömästi.
Silppuamatonta ja jäistä paalia jauhetaan ja jauhetaan vieläpä vaunumallista merkistä ja teristä riippuen eri aika.
-
Työttömillekin järjestetään kursseja ja sellaista kaikkea pientä päiväpuuhaa.
Toisin sanoen kivaa tekemistä. Näin saadaan rattaat pyörimään vain pyörimisen ilosta. Jiihaa.. Anttilan aateveli käytti nimitystä konsulttien armeija.
Miksi suomalaisen puuhastelutalonpoikaisuuden parissa pitää tutkia yhtään mitään? Sukutilan henkeen puhaltamalla syntyy jaloja jatkajia, työn sankareita. Suomalaisen talonpoijjan järjen valoa tulisi tutkia enemmän.
Jos viiden prosentin liikevoiton saavuttamiseen täytyy uhrata 40 prosentin tulos, on jossain järjenvalossa pientä himmentymää.
Työssä jokainen liike on KUSTANNUS.
-
ei apetta eikä taida tullakkaan...
30-40min/vrk/350 pään ruokintaan :P
-
Kuulin naapurilta tuosta. Semmoinen jäi mietityttämään, jotta kuinka on huomioitu ajanmittaus appeen henkilötyössä, kun en minä ainakaan jää sitä sekoittumista ihmettelemään, vaan on mulla sille aikaa muutakin tekemistä.
Näin se meilläkin, tuo mitattu aika oli aloituksesta siihen, kun vaunu jätettiin yksikseen sekaamaan. Oli niin äkkinäinen käynti, kun edellisenä päivänä soittivat, että ovat huomenna tulossa. Siksi meni hiukan ohi, mikä projekti/hanke oli tarkemmin kyseessä. Onneksi oli edes suunnilleen puhtaat haalarit, vaikka olinkin päivän ajanut lietettä. :D
-
ei apetta eikä taida tullakkaan...
30-40min/vrk/350 pään ruokintaan :P
Onko paalin kuorinta koneistettu vai perinteisesti puukkolla?? millä halkaiset?/vai syäväkkö paalista päin
-
ei apetta eikä taida tullakkaan...
30-40min/vrk/350 pään ruokintaan :P
Onko paalin kuorinta koneistettu vai perinteisesti puukkolla?? millä halkaiset?/vai syäväkkö paalista päin
Ihan puukolla ollaan tähän saakka kuorittu. Suunniteltu kyllä että tancon paalileikkurin siihen hommaan ostaisi
Paalit lykätään pöydälle vaan sellasenaan ja saavat syödä siitä
Kylmillä keleillä voi hyvinkin pistää monen päivän annoksen kerralla joten päivää kohden ei aikaa kauheesti kulu
-
ei apetta eikä taida tullakkaan...
30-40min/vrk/350 pään ruokintaan :P
Onko paalin kuorinta koneistettu vai perinteisesti puukkolla?? millä halkaiset?/vai syäväkkö paalista päin
Ihan puukolla ollaan tähän saakka kuorittu. Suunniteltu kyllä että tancon paalileikkurin siihen hommaan ostaisi
Paalit lykätään pöydälle vaan sellasenaan ja saavat syödä siitä
Kylmillä keleillä voi hyvinkin pistää monen päivän annoksen kerralla joten päivää kohden ei aikaa kauheesti kulu
30 motin keenani pitäs kuulema olla sanoivat näyttelyssä, nopee ja tehokas ;D ;D ois pitäny sanoo et heti kuhan johara laitaa kans :P :P
tollasesta toncosta ittekkin haaveilu, ensviikolla saatan saaha koekäyttöön, sittenhän tuon näkee jos saa ::) ::)
mammutilta on kuuleema kans tulossa muovinirroitin mallia talvella, odottaisko sen ennen päätöksiä... ??? ???
-
ei apetta eikä taida tullakkaan...
30-40min/vrk/350 pään ruokintaan :P
Onko paalin kuorinta koneistettu vai perinteisesti puukkolla?? millä halkaiset?/vai syäväkkö paalista päin
Ihan puukolla ollaan tähän saakka kuorittu. Suunniteltu kyllä että tancon paalileikkurin siihen hommaan ostaisi
Paalit lykätään pöydälle vaan sellasenaan ja saavat syödä siitä
Kylmillä keleillä voi hyvinkin pistää monen päivän annoksen kerralla joten päivää kohden ei aikaa kauheesti kulu
30 motin keenani pitäs kuulema olla sanoivat näyttelyssä, nopee ja tehokas ;D ;D ois pitäny sanoo et heti kuhan johara laitaa kans :P :P
tollasesta toncosta ittekkin haaveilu, ensviikolla saatan saaha koekäyttöön, sittenhän tuon näkee jos saa ::) ::)
mammutilta on kuuleema kans tulossa muovinirroitin mallia talvella, odottaisko sen ennen päätöksiä... ??? ???
Olisit sanonut ;D Meillä on täsmälleen sama systeemi kuin erikillä... Ruokintaan menee 1,75/h/viikko sisältäen muovijätteen pakkaamisen ja jälkihoidon. Emolehmä on siitä jännä elukka että se syö vapaalla ruokinnalla vähemmän kuin sellaisesta pöydästä josta lehmä näkee rehun kohta loppuvan -> kuntoluokat säilyvät 3,5:ssä ::)
Noissa kiinteissä apevaunuissa on joskus sellanen vika, että ne jauhavat hirveän pitkään. Nehän silppuavat myös koko jakoajan joka on mattoruokkijan kanssa äkkiä tunteja. Siksi niissä pitäisi olla myös automaatti haittalevyjen pois kääntämiseen. Suosittelen sellaisen asentamista jos sitä ei vielä ole.
-
Tämän päiväisen kellotuksen perusteella meillä lypsävien appeen tekoon, sekoitukseen ja jakoon meni 30 minuuttia. Siinä lehmillä on vuorokauden rehut edessä ja rehujen siirtoon lähemmäksi seuraavana päivänä menee 5 minuuttia. Umpilehmien ja hiehojen appeen tekoon meneekin sitten tupla-aika johtuen paaleista, mutta sitä ei tarvitsekaan tehdä kuin joka toinen tai kolmas päivä.
Hidasta?
Jep. ;D
-
Mielenkiintoisempaa olisi tietää aika mitä kuluu ennen kuin noin keskiarvoisesti päsee aloittamaan appeenteon jos potkuriraktori on kyntöaurojen essä akut tyhjänä ilman roikkaa ja ulkona sattuu oleen kympin pakkanen ja samoiten ek raktorilla on eilen lapioitu sontaa lantalassa niin vierähtää äkkiä 3 tuntia ennenkuin ensimmäinen jae on nostettu kärryyn. Parhaimmillaan homma vois toimia jos kärryssä on oma moottori ja kurottaja olisi pyhitetty ko hommaa vartten. Samalla kurkottajalla sais vedettyä keksinnön käytävän läpi tyhjennettäessä.
silloin uskon hyvinkin että vartissa + sekotusaika olisi satsi tehtty ja vedetty lehmien eteen.
noin muuten niin itse olen huomannut että jokaiselle rutiinihommalle navettaan pitäis olla oma kone eli meijäntapauksessa kurottaja kantais paalit pöydälle ja pienkuormaaja työntäis sonnat ja joku toinen pienkuormaaja missä olis kuivitusvehkeet. Lisäksi kopista hallittavat ovet ja portit jolloin homma sujuis. Yllättävän paljon menee avantillakin aikaa kun vaihtelee koneita ja ennenkaikkea jää joku tekemättä kun se kone ei ole valmiina vaikka iltatarkilla jos tarttis tökkiä rehua lähemmäs.
-
Apevaunun eteen kannattaa laittaa sellainen traktori jolla kukaan ei halua tehdä töitä, niin se ei karkaile muihin hommiin kuin hätätapauksessa. ;D
-
Apevaunun eteen kannattaa laittaa sellainen traktori jolla kukaan ei halua tehdä töitä, niin se ei karkaile muihin hommiin kuin hätätapauksessa. ;D
Just noin siksi minulla onkin yksi massikka. ;D
-
Apevaunun eteen kannattaa laittaa sellainen traktori jolla kukaan ei halua tehdä töitä, niin se ei karkaile muihin hommiin kuin hätätapauksessa. ;D
Just noin siksi minulla onkin yksi massikka. ;D
Ja samoin meillä! Muun merkkisillä tehdään sitten ne muut työt. ;)
-
Apevaunun eteen kannattaa laittaa sellainen traktori jolla kukaan ei halua tehdä töitä, niin se ei karkaile muihin hommiin kuin hätätapauksessa. ;D
Just noin siksi minulla onkin yksi massikka. ;D
Eihän teillä pärjää ergonomiassa kolmitonniselle kuin vain tuo uusin, se kuskissa vika jos ei kelpaa. :)
-
Apevaunun eteen kannattaa laittaa sellainen traktori jolla kukaan ei halua tehdä töitä, niin se ei karkaile muihin hommiin kuin hätätapauksessa. ;D
Just noin siksi minulla onkin yksi massikka. ;D
Ja samoin meillä! Muun merkkisillä tehdään sitten ne muut työt. ;)
Höh! Eikös se lehmän ruokinta kuitenkin ole se talon tärkein homma, johon laitetaan se luotettavin kone. >:(
-
Höh! Eikös se lehmän ruokinta kuitenkin ole se talon tärkein homma, johon laitetaan se luotettavin kone. >:(
[/quote]
Just siksi Kuhn 1070 vaunua meillä pyörittää Ylivoimanen 415 Vario
-
Höh! Eikös se lehmän ruokinta kuitenkin ole se talon tärkein homma, johon laitetaan se luotettavin kone. >:(
Just siksi Kuhn 1070 vaunua meillä pyörittää Ylivoimanen 415 Vario
[/quote]
Koska se kuolettaa hintansa siinä hommassa?? 8)
-
Höh! Eikös se lehmän ruokinta kuitenkin ole se talon tärkein homma, johon laitetaan se luotettavin kone. >:(
Just siksi Kuhn 1070 vaunua meillä pyörittää Ylivoimanen 415 Vario
Koska se kuolettaa hintansa siinä hommassa?? 8)
[/quote]
Fendtin arvo vaan nousee noin kevyessä työssä ;D Kohta se poikii tienaamillaan rahoilla uuden viereensä ;D
-
Höh! Eikös se lehmän ruokinta kuitenkin ole se talon tärkein homma, johon laitetaan se luotettavin kone. >:(
Just siksi Kuhn 1070 vaunua meillä pyörittää Ylivoimanen 415 Vario
[/quote]
Voi helkutti, kova luotto teillä on noihin sehköhelvetteihin.. Sitten kun maailmanloppu tuloo niin seitentonninen foortti vaan veivaa ja veivaa, siinä vaiheessa sähköhelvettien kojetaulut loistaa merkkivaloja ja sireenit huutaa :P
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
Miksi sen pitää olla noin suuri? 20 mottisetkin pyörii alle 100 heppaisilla, kun on vain vaihteisto. Kaikki on varmaan parempia kuin 390 Fergu ja silti sekin on vaunun edessä...
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
JD 3000 -sarja. Savutonta käyntiä jonnekkin 15 000 tuntiin asti. Ja ei ole kakissa 150 hp, mutta miksi pitäisikään.
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
Miksi sen pitää olla noin suuri? 20 mottisetkin pyörii alle 100 heppaisilla, kun on vain vaihteisto. Kaikki on varmaan parempia kuin 390 Fergu ja silti sekin on vaunun edessä...
Mun on kolysikymppi nyt lääkärissä. Alkoi koliseen koneessa, leikkauksessa todettiin ykkösen kiertokankenlaakerin antautuneen. Kanki ei mahtunu pytystä pois ilman polttoleikkausta. kampi hiontaan, uudet laakerit, yx kanki, ja kone tulille.... Kytkin samalla.
Muuten hyvä apetraktori, mutta hiukan liian koville ottaa. 150 hp on jo pessimismiä. Paljonko löpöö vie turhan iso enempi kuin riittävä? Tietysti liian pienikin vie enempi kuin sopivan kokoinen.
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
Miksi sen pitää olla noin suuri? 20 mottisetkin pyörii alle 100 heppaisilla, kun on vain vaihteisto. Kaikki on varmaan parempia kuin 390 Fergu ja silti sekin on vaunun edessä...
Mun on kolysikymppi nyt lääkärissä. Alkoi koliseen koneessa, leikkauksessa todettiin ykkösen kiertokankenlaakerin antautuneen. Kanki ei mahtunu pytystä pois ilman polttoleikkausta. kampi hiontaan, uudet laakerit, yx kanki, ja kone tulille.... Kytkin samalla.
Muuten hyvä apetraktori, mutta hiukan liian koville ottaa. 150 hp on jo pessimismiä. Paljonko löpöö vie turhan iso enempi kuin riittävä? Tietysti liian pienikin vie enempi kuin sopivan kokoinen.
390 Fergusta romu-ukko maksaa käypäisen hinnan 390€ :o
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
Miksi sen pitää olla noin suuri? 20 mottisetkin pyörii alle 100 heppaisilla, kun on vain vaihteisto. Kaikki on varmaan parempia kuin 390 Fergu ja silti sekin on vaunun edessä...
Mun on kolysikymppi nyt lääkärissä. Alkoi koliseen koneessa, leikkauksessa todettiin ykkösen kiertokankenlaakerin antautuneen. Kanki ei mahtunu pytystä pois ilman polttoleikkausta. kampi hiontaan, uudet laakerit, yx kanki, ja kone tulille.... Kytkin samalla.
Muuten hyvä apetraktori, mutta hiukan liian koville ottaa. 150 hp on jo pessimismiä. Paljonko löpöö vie turhan iso enempi kuin riittävä? Tietysti liian pienikin vie enempi kuin sopivan kokoinen.
390 Fergusta romu-ukko maksaa käypäisen hinnan 390€ :o
390:stä meni uusi kytkin puoleentoista vuoteen apevaunun edessä.. Pitäisköhän hommata ryömintävaihteellinen kampe :o
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
Miksi sen pitää olla noin suuri? 20 mottisetkin pyörii alle 100 heppaisilla, kun on vain vaihteisto. Kaikki on varmaan parempia kuin 390 Fergu ja silti sekin on vaunun edessä...
Mun on kolysikymppi nyt lääkärissä. Alkoi koliseen koneessa, leikkauksessa todettiin ykkösen kiertokankenlaakerin antautuneen. Kanki ei mahtunu pytystä pois ilman polttoleikkausta. kampi hiontaan, uudet laakerit, yx kanki, ja kone tulille.... Kytkin samalla.
Muuten hyvä apetraktori, mutta hiukan liian koville ottaa. 150 hp on jo pessimismiä. Paljonko löpöö vie turhan iso enempi kuin riittävä? Tietysti liian pienikin vie enempi kuin sopivan kokoinen.
390 Fergusta romu-ukko maksaa käypäisen hinnan 390€ :o
390:stä meni uusi kytkin puoleentoista vuoteen apevaunun edessä.. Pitäisköhän hommata ryömintävaihteellinen kampe :o
Ja koska vaunusi ei edes vaadi paljon tehoa niin onhan pettymys :'( Hanki tilalle vanha JD, niitä näkyy olleen myynnissä kotipitäjässäsi ainakin eilen ;D
-
150 hp oli vaunukauppiaan arvaus mahdollisesti tulevan vaunun (reilu 20m3) tehontarpeeks. Ittekin vähän ihmettelin tuota, että ihan hyvä että vähemmälläkin pärjää :)
-
150 hp oli vaunukauppiaan arvaus mahdollisesti tulevan vaunun (reilu 20m3) tehontarpeeks. Ittekin vähän ihmettelin tuota, että ihan hyvä että vähemmälläkin pärjää :)
On tuo 390 (turbotettuna) ihan kohtuullisesti jaksanut pyörittää 16 kuution vaunua. Paalirehulla sais kyllä olla enemmän voimaa, ettei voimansiirto rasittuisi nykimisestä, mutta toisaalta tarkkuussilputulla pyörii kevyesti. Ongelma on vaan tuon vaunun vaatimat suht alhaiset kierrokset (1000-1300!!). Turbo ei oikein ole vielä hereillä noilla kierroksilla ;D
-
Ei MF ole traktori se on uskonto ::)
-
150 hp oli vaunukauppiaan arvaus mahdollisesti tulevan vaunun (reilu 20m3) tehontarpeeks. Ittekin vähän ihmettelin tuota, että ihan hyvä että vähemmälläkin pärjää :)
Arvasiko se muutkin ominaisuudet ;D
-
JD 3000 -sarja. Savutonta käyntiä jonnekkin 15 000 tuntiin asti. Ja ei ole kakissa 150 hp, mutta miksi pitäisikään.
Kova kuume olisi ostaa tuollainen tulevaisuutta varten juuri apevaunun eteen, kun olisi sopiva kohdalla. Tuntejakin vain puolet tuosta.
-
Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...
Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...
Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
-
Mikä olis muuten tollanen perusvarma apevaunutraktori? Siis n.150 hp ja lähtee käyntiin satoi tai paisto. Ominaisuuksia siitä nyt ei paljoo tarvii löytyä..
En tiiä mikä on hintahaarukka mut 90 luvun alkupään 8000 sarjan valmeteita alkaa saamaan aika kohtuulliseen hintaan
tunteja tosin pohjalla äkkiä se +10000 mutta tekniikka koeteltua ja pomminvarmaa
-
Jotain vanhoja kuutos Natikoita saa puol ilmatteeks.
-
Jotain vanhoja kuutos Natikoita saa puol ilmatteeks.
Ja hydrauliikan tuotto ei riitä alkuunkaan... mutta olis siinä tekemisen meininki.
-
Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...
Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...
Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
niin onko sulla siilot kaukana navetasta,vai toimiiko tuo flyykeli täyttöpöytänä vai??? toinen lastaa 15 mottia tupla-ajan,mutta rehurintaus jää siistiksi ja lastattu rehu on vaunus,eikä siinä lähimaastos :)nää "kellottamiset" on vähä niin ja näin,mutta 30-40 min menee 6500-7000 kg appeen teos ja jaos ja joka toinen pv *2
-
Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...
Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...
Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
niin onko sulla siilot kaukana navetasta,vai toimiiko tuo flyykeli täyttöpöytänä vai??? toinen lastaa 15 mottia tupla-ajan,mutta rehurintaus jää siistiksi ja lastattu rehu on vaunus,eikä siinä lähimaastos :)nää "kellottamiset" on vähä niin ja näin,mutta 30-40 min menee 6500-7000 kg appeen teos ja jaos ja joka toinen pv *2
Tämähän on aiheuttanut melkein samanlaista kritiikkiä kuin Helunan askareiden tekeminen... ;D
Meillä siis ohrarehu ja rapsirouhe tulevat kierukalla pystysiiloista, aikaa menee noin minuutti. Kivennäiset, suola, kalkki ja vitamiinit laitetaan käsin kauhaan, jauhot saa otettua suoraan kauhalla samoin kuin olki ja säilörehu. Säilörehu otetaan siilosta lumikauhalla á noin 500 kg. Rankki tulee valuttamalla säiliöstä. 12 vuoden aikana on jo oppinut välttämään turhia liikkeitä appeen teossa. Toki meillä päivittäinen seos on vain puolet Turkan tekemästä määrästä. Tottahan aikaa menee enemmän, kun satsin koko kasvaa, mutta silti aion pysyä aperuokinnassa laajennushaaveista huolimatta.
-
Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...
Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...
Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
niin onko sulla siilot kaukana navetasta,vai toimiiko tuo flyykeli täyttöpöytänä vai??? toinen lastaa 15 mottia tupla-ajan,mutta rehurintaus jää siistiksi ja lastattu rehu on vaunus,eikä siinä lähimaastos :)nää "kellottamiset" on vähä niin ja näin,mutta 30-40 min menee 6500-7000 kg appeen teos ja jaos ja joka toinen pv *2
Tämähän on aiheuttanut melkein samanlaista kritiikkiä kuin Helunan askareiden tekeminen... ;D
Meillä siis ohrarehu ja rapsirouhe tulevat kierukalla pystysiiloista, aikaa menee noin minuutti. Kivennäiset, suola, kalkki ja vitamiinit laitetaan käsin kauhaan, jauhot saa otettua suoraan kauhalla samoin kuin olki ja säilörehu. Säilörehu otetaan siilosta lumikauhalla á noin 500 kg. Rankki tulee valuttamalla säiliöstä. 12 vuoden aikana on jo oppinut välttämään turhia liikkeitä appeen teossa. Toki meillä päivittäinen seos on vain puolet Turkan tekemästä määrästä. Tottahan aikaa menee enemmän, kun satsin koko kasvaa, mutta silti aion pysyä aperuokinnassa laajennushaaveista huolimatta.
Nojoo... vähän kärjistin/kurjistin... asiahan on niin, että hiukan systeemeistä riippuen appeen teko vie aikaa sen minkä se vie ja turhia liikkeitä on vältettävä. Flyykeli ei sinänsä toimi täyttöpöytänä muuten kuin sattuu olemaan ainut toimiva perävaunu varsinaisen täyttöpöydän saamiseksi täyteen oli rehu sitten laakasiiloissa tai aumoissa pellolla. Tosiasiahan on, ettei tällä hetkellä kotomarkilla ole kuin kaksi laakasiiloa, jotka toimii lähinnäkin kelirikko-/kurakeliajan käsivarastona, toinen näin syksyllä ja toinen keväällä. Matkaa laakasiilolta rehustamoon on tarpeettoman paljon eli noin 100m eli ei kannata paakku kerrallaan kanniskella täyttöpöydälle. Täyttöpöydältä rehu menee pyttyyn (joka on täyttöpöydän alla) muutamas minuutis, muuten samoin kuin Maalaispojallakin eli rypsirouhe ja ohrarehu spiraaleilla soppakattilaan. Vilja menee valssimyllyn kautta sekoittimeen. Myllytyksen aikana voi tehdä muita töitä sen 9 minuuttia. Rehu on noukkaritavaraa, joten sen paloittelu pystyruuvilla ottaa jonkin aikaa, joskin vähemmän kuin paalirehuilla (paalirehuja ei enää käytetä lehmien ruokintaan vaan ainoastaan hiehopihaton asukeille). Viljan jälkeen on käytännössä valmis 1300-1700kg soppa-annos jaettavaksi mattoruokkijalla (poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana)... Tämä soppa-annos siis tehdään ja jaetaan neljä kertaa päivässä. Varsinaisia ajastettuja jakokertoja on enää 6-8kpl vuorokauden aikana eli reilu puolet sopasta jaetaan heti ja ajastuksella loput.
Rehurintaus pidetään mahdollisimman siistinä ja suorana riippumatta siitä otetaanko aumasta vai siilosta. Siilotavaraa on syötetty nyt pari viikkoa ja kestänee vielä muutaman viikon, toivottavasti pakkasiin asti... tähän mennessä on pari pientä lapiollista heitetty sivuun.
-
(poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana
Meilläkin on noita kolinakuljettimia kaksi markilla, toinen ei toiminu ja toista ei ole kokeiltukaan. Tuo matto vois olla paree vaihtoehto, laitatko kuvia, vai käynkö kattomas? ;)
-
JD 3000 -sarja. Savutonta käyntiä jonnekkin 15 000 tuntiin asti. Ja ei ole kakissa 150 hp, mutta miksi pitäisikään.
Kova kuume olisi ostaa tuollainen tulevaisuutta varten juuri apevaunun eteen, kun olisi sopiva kohdalla. Tuntejakin vain puolet tuosta.
Ai tommonen : JD 3040 (http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3188518&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=)
-
JD 3000 -sarja. Savutonta käyntiä jonnekkin 15 000 tuntiin asti. Ja ei ole kakissa 150 hp, mutta miksi pitäisikään.
Kova kuume olisi ostaa tuollainen tulevaisuutta varten juuri apevaunun eteen, kun olisi sopiva kohdalla. Tuntejakin vain puolet tuosta.
Ai tommonen : JD 3040 (http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3188518&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=)
Tuollainen ois aika makee... Mutta tuo ei jaksa pyörittää 20 mottista pystyruuvia paalirehulla :'(
-
20 mottista pystyruuvia pyöritän 6610 foorttilla ;) ei oo traktorille mikää eläkevirka... ja jos täys kärry painaa 16 t ja tr 4,5t ,niin mihin se mahtaa talvella "lipsahtaa" ;)
-
(poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana
Meilläkin on noita kolinakuljettimia kaksi markilla, toinen ei toiminu ja toista ei ole kokeiltukaan. Tuo matto vois olla paree vaihtoehto, laitatko kuvia, vai käynkö kattomas? ;)
Tuunko mäki?
-
Mitä mä pyörittelin 20 mottista pystyruuvi sekoa kun koeajossa oli ni ei se millään mopolla kulje varsinkin kun paalirehua oli...
Ja minkä ihmeen takia siihen täytyy pistää mahdollisimman pieni kone ja tappaa se siihen vaunun eteen
Sit ihmetellään ku menee rahaa remonttiin... Ja sitä on ihan turha väittää että se pieni nelipyttynen menis siinä jotenki pienemmällä löpöllä ku isompi kutonen
Mulla oli 180hv:n tappitehoilla oleva 8400 valmetti ja pyöritin sillä sekoa 1000 perällä noin 1500 kierrosta moottorissa
Nätisti meni vaikka välillä vähä pölläytteli ku paali nalkkaili ;D
-
Se että pyöriikö vai ei on edelleen ihan välityksestä kiinni.
-
Se että pyöriikö vai ei on edelleen ihan välityksestä kiinni.
Niin juu.. Tarpeeksi kun laittaa välityksiä niin vaunua voisi pyörittää vaikka käsiveivillä ;D JOS päivä riittää.
-
Se että pyöriikö vai ei on edelleen ihan välityksestä kiinni.
Mutta tuoko se mitään säästöä jos välityksiä pienennetään oikeen reippaasti että menee pienellä koneella ja jauhat sitä satsia tuplasti kauemmin
taas ollaan lähtöpisteessä... löpöä menee ihan yhtä paljon isolla kuin pienelläki koneella mutta pienellä koneella aikaa vaan tuplasti enemmän
-
Se että pyöriikö vai ei on edelleen ihan välityksestä kiinni.
Mutta tuoko se mitään säästöä jos välityksiä pienennetään oikeen reippaasti että menee pienellä koneella ja jauhat sitä satsia tuplasti kauemmin
taas ollaan lähtöpisteessä... löpöä menee ihan yhtä paljon isolla kuin pienelläki koneella mutta pienellä koneella aikaa vaan tuplasti enemmän
Pyörittämiseen riittää pienempi, mahdollisesti olemassa oleva, sesonkinakin joutava traktori. Lisäksi tyhjennys on helpommin hallittavissa kun ruuvi pyörii hitaammin.
-
(poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana
Meilläkin on noita kolinakuljettimia kaksi markilla, toinen ei toiminu ja toista ei ole kokeiltukaan. Tuo matto vois olla paree vaihtoehto, laitatko kuvia, vai käynkö kattomas? ;)
Tuunko mäki?
Kuvatusta löytyy netistä, tosin kapeampi malli, kun toi meidän 80cm levyinen... sopii tulla kattomaankin.
http://www.pesuosa.fi/galleria/category/13-siirtoelevaattori.html
-
Miten tää itsekulkeva repii rehun irti siilosta. Muuten voisi olla aika kätevä käyttää ja itseasiassa aika kustannustehokas jos sitä kuormaajaa ei tarvitse.