Maaseudun Tulevaisuus
maanantai 24.10.2011, 16:05

Niin sanotut ”sohvatuottajat” ovat ruotsalaisen kyselyn perusteella pahin este maitotilojen koon kasvulle, uutisoi Jordbruksaktuellt-verkkolehti.

Sohvatuottajilla kyselyyn vastanneet viittaavat sellaisiin tuottajiin, jotka eivät aktiivisesti kehitä tilan toimintaa.

Maidontuottajan asenteita mittaavan maidontuottajapaneelin on teettänyt Svensk Mjölk -etujärjestö. Paneeliin osallistui 450 ruotsalaista maidontuottajaa.

Heistä 27 prosenttia piti maan hankinnan vaikeutta suurimpana tilan kehittämisen esteenä.

Svensk Mjölkin maatalouspoliittinen asiantuntija Sofia Björnsson harmittelee sitä, ettei maataloustukiuudistukseen sisälly mitään sellaista houkutinta, joka saisi maanomistajat myymään tai vuokraamaan peltojaan tilaansa kasvattaville viljelijöille.

”On tietenkin hyvä, että passiiviset viljelijät pitävät maat kasvukunnossa, mutta pellot tarvittaisiin aktiiviseen elintarviketuotantoon.”
JUHANI REKU


Jasso pojkar, kuis on, soffalla vai pukilla?   

Kaikki tilat eivät millään voi kehittää tuotantoaan, koska se on looginen mahdottomuus, tämä pitää ymmärtää, maapalloja tarvittaisiin sitten useampia, jotta KAIKKI  TILAT  voisivat kehittää tuotantoaan, koska resurssit ovat rajalliset.  Jos joku haluaa kehittää, se vaatii että joku toinen luopuu, tämä on nollasummapeliä, ei ole tässä mitään win-win mahdollisuutta.

Mihin lapattaisiin kaikki se lisääntynyt tuotanto, jos KAIKKI TILAT  tuotantoaan kehittäisivät.

Itse olen sohvafarmari, kun ei ole jatkajaa tiedossa, eikä leiväntienausmahdollisuutta maatalouden ulkopuolella, ainakaan tässä maailman tilanteessa, joten  olen vähän pattitilanteessa.

Toisaalta , minulle riittää varsin pienetkin tulot, koska en kuluta paljoakaan.

Naapurin ukko vastustaa mun tilan kehittämistä. Kysyin että vuokraisko/möiskö peltosa kuhan lopettaa sitten 68 vuotiaana...Nyt taitaa 66v olla.

Ei.

Aikoo istuttaa taimia pellot täyteen.

Kaikki tilat eivät millään voi kehittää tuotantoaan, koska se on looginen mahdottomuus, tämä pitää ymmärtää, maapalloja tarvittaisiin sitten useampia, jotta KAIKKI  TILAT  voisivat kehittää tuotantoaan, koska resurssit ovat rajalliset.  Jos joku haluaa kehittää, se vaatii että joku toinen luopuu, tämä on nollasummapeliä, ei ole tässä mitään win-win mahdollisuutta.

Mihin lapattaisiin kaikki se lisääntynyt tuotanto, jos KAIKKI TILAT  tuotantoaan kehittäisivät.

Itse olen sohvafarmari, kun ei ole jatkajaa tiedossa, eikä leiväntienausmahdollisuutta maatalouden ulkopuolella, ainakaan tässä maailman tilanteessa, joten  olen vähän pattitilanteessa.

Toisaalta , minulle riittää varsin pienetkin tulot, koska en kuluta paljoakaan.

Joku voi esittää fiksummankin vastauksen mutta mun mielestä aina tulee ajatella että tekisikö joku muu saman homman (kustannus) tehokkaammin kuin itse. Esim. viljatila voi helposti ulkoistaa kaikki työvaiheet ja jopa myydä sadon pystyyn, tosin bisnesajattelu tässä usein sotkee kuvioita. Samalla periaatteella voidaan mennä kotieläintilallakin mutta valitettavasti törmännyt tapauksiin jossa viljelijä A laittaa kalliin ja tehokkaan koneen ja viljelijä B ei jostain syystä halua halua käyttää hänen palveluitaan koska koneen hankkinut hyötyisi siitä liikaa. Joten jokainen suorittaa työt omilla koneillaan ja konekauppiaat hyötyvät tästä. Tämä oli ehkä tosin hieman kärjistetty esimerkki.....

Naapurin ukko vastustaa mun tilan kehittämistä. Kysyin että vuokraisko/möiskö peltosa kuhan lopettaa sitten 68 vuotiaana...Nyt taitaa 66v olla.

Ei.

Aikoo istuttaa taimia pellot täyteen.

Näiden kavereiden logiikkaa on vaikea ymmärtää:

Istuttamalla romahduttavat maapohjan arvon kymmenesosaan pellon hinnasta: heti kun siellä on tikut pystyssä ja tukikelpoisuus menetetty, noteerataan lohko metsäpohjan arvon mukaisesti. Ex-pellon hehtaarihinta humpsahtaa 300 - 600 €/ha väliin.

Päälle tulevat vielä taimikon perustamiskulut 1000 €/ha. JA suurella todennäköisyydellä peltoa metsitettäessä ensimmäiset ja jopa toisetkin taimet menevät parempiin suihin, kuivuus yllättää, heinimistä isolla H:lla on useammaksi vuodeksi...   

.... mutta aattele kuinpaljon vitutusta saabi aikaan naapurin mieleen tolla tempulla!    sinä ei paljon kustannukset paljon paina kun oman mielen saabi oikein hyväksi!                                           tiedän eräänkin helevitn hulppean peltoaukean joka salaojitettu joskus 1980 luvulla ja lääniä riittävästi mutta omistaja halusi laittaa koko komeuden kuusentaimille ja naapuria pikkasen kyrsi!          mitäs kokkare *****ili demarille!

Naapurin ukko vastustaa mun tilan kehittämistä. Kysyin että vuokraisko/möiskö peltosa kuhan lopettaa sitten 68 vuotiaana...Nyt taitaa 66v olla.

Ei.

Aikoo istuttaa taimia pellot täyteen.

----------------höh

Lainaus käyttäjältä: Savotoija - 24.10.11 - klo:17:45

Naapurin ukko vastustaa mun tilan kehittämistä. Kysyin että vuokraisko/möiskö peltosa kuhan lopettaa sitten 68 vuotiaana...Nyt taitaa 66v olla.

Ei.

Aikoo istuttaa taimia pellot täyteen.

Näiden kavereiden logiikkaa on vaikea ymmärtää:

Istuttamalla romahduttavat maapohjan arvon kymmenesosaan pellon hinnasta: heti kun siellä on tikut pystyssä ja tukikelpoisuus menetetty, noteerataan lohko metsäpohjan arvon mukaisesti. Ex-pellon hehtaarihinta humpsahtaa 300 - 600 €/ha väliin.

Päälle tulevat vielä taimikon perustamiskulut 1000 €/ha. JA suurella todennäköisyydellä peltoa metsitettäessä ensimmäiset ja jopa toisetkin taimet menevät parempiin suihin, kuivuus yllättää, heinimistä isolla H:lla on useammaksi vuodeksi...   

Tyhmästä päästä kärsii koko perikunta ja kateus voittaa kiiman

Maaseudun Tulevaisuus
maanantai 24.10.2011, 16:05

Niin sanotut ”sohvatuottajat” ovat ruotsalaisen kyselyn perusteella pahin este maitotilojen koon kasvulle, uutisoi Jordbruksaktuellt-verkkolehti.

Sohvatuottajilla kyselyyn vastanneet viittaavat sellaisiin tuottajiin, jotka eivät aktiivisesti kehitä tilan toimintaa.

Maidontuottajan asenteita mittaavan maidontuottajapaneelin on teettänyt Svensk Mjölk -etujärjestö. Paneeliin osallistui 450 ruotsalaista maidontuottajaa.

Heistä 27 prosenttia piti maan hankinnan vaikeutta suurimpana tilan kehittämisen esteenä.

Svensk Mjölkin maatalouspoliittinen asiantuntija Sofia Björnsson harmittelee sitä, ettei maataloustukiuudistukseen sisälly mitään sellaista houkutinta, joka saisi maanomistajat myymään tai vuokraamaan peltojaan tilaansa kasvattaville viljelijöille.

”On tietenkin hyvä, että passiiviset viljelijät pitävät maat kasvukunnossa, mutta pellot tarvittaisiin aktiiviseen elintarviketuotantoon.”
JUHANI REKU


Jasso pojkar, kuis on, soffalla vai pukilla?   

Ajatus on lähtökohdiltaan väärä, mikäli joku haluaa lisää peltoa, niin sen on oltava valmis sitä myös maksamaan tai raivattava ite peltonsa.

Ajatus on lähtökohdiltaan väärä, mikäli joku haluaa lisää peltoa, niin sen on oltava valmis sitä myös maksamaan tai raivattava ite peltonsa.

Näin olis, jossei yhteiskunnan rahaa käytettäisi joka välissä, vaan jokainen leikkisi omillaan. Mutta kun ei ole. Eli olet väärässä

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.10.11 - klo:21:08

Ajatus on lähtökohdiltaan väärä, mikäli joku haluaa lisää peltoa, niin sen on oltava valmis sitä myös maksamaan tai raivattava ite peltonsa.

Näin olis, jossei yhteiskunnan rahaa käytettäisi joka välissä, vaan jokainen leikkisi omillaan. Mutta kun ei ole. Eli olet väärässä

Mikäli yhteiskunnan rahaa vähennetään sektorilta, niin pelloista tulee ylitarjonta ?

Mikäli yhteiskunnan rahaa vähennetään sektorilta, niin pelloista tulee ylitarjonta ?

Ehkä, löysit kuitenkin pihvin. Alalle olisi erittäin positiivista rankka tukien karsiminen

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.10.11 - klo:21:11

Mikäli yhteiskunnan rahaa vähennetään sektorilta, niin pelloista tulee ylitarjonta ?

Ehkä, löysit kuitenkin pihvin. Alalle olisi erittäin positiivista rankka tukien karsiminen

Niimpä, mutta se hoito olisi vaan saattohoitoa ?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.10.11 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.10.11 - klo:21:11

Mikäli yhteiskunnan rahaa vähennetään sektorilta, niin pelloista tulee ylitarjonta ?

Ehkä, löysit kuitenkin pihvin. Alalle olisi erittäin positiivista rankka tukien karsiminen

Niimpä, mutta se hoito olisi vaan saattohoitoa ?

Niin mut ku tukitason lasku poistaisi ensimmäiseksi ns. hömppäheinän tuottajat tukilistoilta ja jäljelle jäisivät ne jotka jotain arvokasta tuottaisivat.....Joskus voi olla ihan fiksua ajatella tuotantoa ilman nykyistä tukitasoa......

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.10.11 - klo:21:33

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.10.11 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.10.11 - klo:21:11

Mikäli yhteiskunnan rahaa vähennetään sektorilta, niin pelloista tulee ylitarjonta ?

Ehkä, löysit kuitenkin pihvin. Alalle olisi erittäin positiivista rankka tukien karsiminen

Niimpä, mutta se hoito olisi vaan saattohoitoa ?

Niin mut ku tukitason lasku poistaisi ensimmäiseksi ns. hömppäheinän tuottajat tukilistoilta ja jäljelle jäisivät ne jotka jotain arvokasta tuottaisivat.....Joskus voi olla ihan fiksua ajatella tuotantoa ilman nykyistä tukitasoa......

Tähän voi totutella kuokkimalla lisää tuetonta peltoa. Sitten kun tuet putoo kaikilta hehtaareilta, ei mene sormi suuhun niinkuin höpöheinän tuottajilla.