Eka kerta bakteerilla (agrosil) kevätsato:

ph.......................................3,96
ammoniakkityppi...............27
maito-ja muurahaishappo 49
haihtuvat rasvahapot..........5
liukoinen typpi.................319
sokeri................................35

kuiva-aine........................419
raakavalkuainen..............178
kuitu (ndf) .......................538
d-arvo .............................697

me(energia-arvo) ..............11,2
oiv .....................................87
pvt ....................................50
syönti-indeksi .................115
me-indeksi ......................115

Sokeri ainut joka alle tavoitteet. Muut selvästi tavoitealueella

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   4,10      alle 4,98 (ka 465 g/kg)
Ammoniakkityppi >   29   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   34   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   5   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   280   g/kg N   alle 500
Sokeri >   111   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   465   g/kg   
Raakavalkuainen >   141   g/kg ka   120 - 180
Kuitu (NDF) >   468   g/kg ka   450 - 550
D-arvo >   677   g/kg ka   660 - 680
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   10,8   MJ/kg ka   
OIV >   86   g/kg ka   71 - 88
PVT >   14   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   120      90 - 120
ME-indeksi >   119      85 - 130


Paalissa, eikä aineita. Kuiva-aine ihmetyttää, ku sateitten välissä puolelta päivin kaajettu ja illalla paalattu.

Välistään tuntuu siltä, että aivan sama mitä sinne pussissa lähettää, tulos voi olla yllättävä joka suhteessa??  Käsittämättömän huonon D-arvon olivat arponeet taas meikäläisen kevätrehulle, vaikka tehtiin todella aikaisin, ei ollut timppa lähelläkään tähkää, ja jotain 667 saivat siihen arvottua.

Tossa kahden pellon tulokset sanokaas mitä pitää tehdä toisin. Pellot on vierekkäiset ja toisesta tehtiin 3 satoa josta toinen myöhästy pari viikkoa ja toisesta kaksi. Valitettavasti ei ole tulosta siitä kolmannesta viellä


Näytteenottopvm: 24.10.2011   Rehu: Nurmisäilörehu  Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000   Säilötyyppi: Pyöröpaali   
Näytetunniste: Kytölä kevät   Näytenumero: 8341127793   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,58   alle 5,23 (ka 528 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 19  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 11  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 7  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 234  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 88  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 528  g/kg   
Raakavalkuainen > 129  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 567  g/kg ka  500 - 600 
D-arvo > 739  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,8  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 1  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 128   85 - 130 
 

Näytteenottopvm: 24.10.2011   Rehu: Nurmisäilörehu  Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000   Säilötyyppi: Pyöröpaali   
Näytetunniste: Kytölä syksy   Näytenumero: 8341127794   
Sato: Kesä 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,73   alle 5,74 (ka 654 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 10  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 11  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 2  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 184  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 214  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 654  g/kg   
Raakavalkuainen > 104  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 492  g/kg ka  500 - 600 
D-arvo > 696  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,1  MJ/kg ka   
OIV > 79  g/kg ka  71 - 88 
PVT > -15  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 108   90 - 120 
ME-indeksi > 109   85 - 130 
 
------------------------------------------------------------------------------------------------

Näytteenottopvm: 24.10.2011   Rehu: Nurmisäilörehu  Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000   Säilötyyppi: Pyöröpaali   
Näytetunniste: Salimäki kevät   Näytenumero: 8341127795   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,34   alle 5,28 (ka 539 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 12  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 15  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 1  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 202  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 98  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 539  g/kg   
Raakavalkuainen > 120  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 564  g/kg ka  500 - 600 
D-arvo > 730  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,7  MJ/kg ka   
OIV > 84  g/kg ka  71 - 88 
PVT > -6  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 119   90 - 120 
ME-indeksi > 125   85 - 130 
 
 

Näytteenottopvm: 24.10.2011   Rehu: Nurmisäilörehu  Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000   Säilötyyppi: Pyöröpaali   
Näytetunniste: Salimäki syksy   Näytenumero: 8341127796   
Sato: Kesä 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 5,00   alle 5,27 (ka 538 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 31  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 11  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 4  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 329  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 161  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 538  g/kg   
Raakavalkuainen > 87  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 568  g/kg ka  500 - 600 
D-arvo > 640  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,2  MJ/kg ka   
OIV > 71  g/kg ka  71 - 88 
PVT > -22  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 98   90 - 120 
ME-indeksi > 90   85 - 130 
 

vms1 tekee säilöheinää, hevosillekko? Tanakkaa tavaraa, hyvä sulavuus. Liian kuivana tehtynä sokerit jää sokereiksi ja paska on löysää. Hyötysuhde heikkenee


Omissa rehuissa vesimärkänä sateiden välissa korjattu hernevehnä virhekävi ainakin siilon alkupäästä. Kaikki muuttujat kyllä puolsi hapon käyttöä.

Näytteenottopvm: 25.10.2011   Rehu: Kokoviljasäilör.  Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All   Säilötyyppi:   
Näytetunniste: palko-ra selvitys   Näytenumero: 8341128035  Lisätiedot >>
Sato: 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,08   alle 4,22 (ka 275 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 83  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 52  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 54  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 463  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 29  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 275  g/kg   
Raakavalkuainen > 164  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 437  g/kg ka   
D-arvo > 523  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 8,1  MJ/kg ka   
OIV > 74  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 57  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 85   90 - 120 
ME-indeksi > 65   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 7 
 
Kaveriksi syötetään edelleen sitä ykkössadon makkaraansullottua:

Näytteenottopvm: 25.10.2011   Rehu: Nurmisäilörehu  Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All   Säilötyyppi: Auma   
Näytetunniste: syöttö   Näytenumero: 8341128040   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,18   alle 5,38 (ka 565 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 43  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 41  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 2  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 363  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 78  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 565  g/kg   
Raakavalkuainen > 209  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 439  g/kg ka  500 - 600 
D-arvo > 732  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,7  MJ/kg ka   
OIV > 94  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 71  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 128   85 - 130 
 

Eikai Adamilla ole kulkeutunut maata mukana rehua tiivistäessä tehdessä?Rehusuhteiden kanssa on ollut vähän ongelmia kahta rehua syöttäessä,alhaisen sulavuuden kuiva rehu on vähän liiankin hyvä jarru,no tappaapahan tehokkaasti ainakin tuon toisen sulavan rehun liian kaliumin.

Eikai Adamilla ole kulkeutunut maata mukana rehua tiivistäessä tehdessä?Rehusuhteiden kanssa on ollut vähän ongelmia kahta rehua syöttäessä,alhaisen sulavuuden kuiva rehu on vähän liiankin hyvä jarru,no tappaapahan tehokkaasti ainakin tuon toisen sulavan rehun liian kaliumin.

Enpä usko tuossa maata olevan, tuoksu on raikas ja puhdas, maistuu etikkaiselta. Kyllä virhekäymisen syy on korkea vesi- ja typpipuskuri yhdessä sateisen sään antaman matalan sokeritason kanssa. Näyte on vielä lähes pintarehua, tuossa kohdassa paksuutta oli alle puoli metriä ja vettä satoi siilon päälle ainakin yhtenä päivänä.
Katotaan mitä tämän päivän näyte antaa. Tuosta lopusta en oikein saanut selvää, tässä on korkean sulavuuden kuiva rehu ja matalamman sulavuuden kostea rehu. Hernevehnän d-arvo ei kerro vielä mitään, kun siitä puuttuu tärkkelys....tuhkan oletusarvolla 80g tärkkimääräksi tuleee tuosta 269g/kgka. Ruokintamuutos lisäsi hiukan syöntiä ja maitomäärää, toteutin sen vähentämällä sekä väkirehuja että nurmen osuutta....

sattu oleen senverta kuiva hetki kun tehtiin että tuli vähän kuivaa. Sinänsä mukavia käsitellä kum ei paina puoltatoista tonnia eikä jäädy.

Miten toi sokeri käyttäytyy ja vaikuttaako muu kun niittoajankohta. Noi muut on niitelty puolenpäivän molemminpuolin ja iltapäivällä poislukien toi viimeinen joka ajeltiin pimeessä joskus 11 aikoihin. Siinä näytti olevan kovin sokeri. Hieman koitan syöttää vehnän olkea lisäksi. Onko tästä hyötyä vai haittaa. Saa vähän riittävyyttä lisää.

Meinaako Adamilla olla rasva ja valk.sama?Tuota ilmiötä on ollut pitkin syksyä,sitten pomppas kaikki pitoisuudet huippuun,nyt on rasvaa suhteessa valk.liikaa,kertoo liiasta jarrusta...Pitkäkiimaisuuden sai taas riesaksi.Tiinehtyvyys ongelmia on helpompi saada kuin niistä päästä pois,pitäisi kumminkin nyt tuon ilmiön hävitä.

r4.27 ja v3.62 toissapäivän kuorma....

Syönti-indeksi    110       90 - 120
Haihtuvat rasvahapot    15    g/kg ka    
Kuitu (NDF)    532    g/kg ka         
Kuiva-aine    281    g/kg    
Kalium    28,1    g/kg ka    
Kalsium    4,7    g/kg ka    2,7 - 8,0
Fosfori    2,9    g/kg ka    2,0 - 3,8
pH    4,36       alle 4,24 (ka 281 g/kg)
Raakavalkuainen    181    g/kg ka    
OIV    88    g/kg ka    
D-arvo    703    g/kg ka    
Arvosana    7       
Ammoniakkityppi    72    g/kg N    alle 70
PVT    51    g/kg ka
Liukoinen typpi    621    g/kg N    alle 500
ME (energia-arvo)    11,2    MJ/kg ka    
Maito- ja muurahaishappo    57    g/kg ka    35 - 80
ME-indeksi    113       85 - 130
Sokeri    42    g/kg ka    50 - 150


Missä vika? Otettu kyllä aika alkupäästä siiloa (2 metriä edennyt) joten voi olla virhekäynyt? Typpeä käytetty 100 kg/ha, korjattu 11.6., ja niitetty edellisenä iltana. Lämpötilat oli tuolloin +30 huiteilla ja pitkä poutajakso takana joten sokeria PITÄISI olla, analyysin mukaan myös paljon märempää kuin mitä perstuntuma sanoo. Säilöntään käytetty Mestarin Vahva Prota 5 l/t.
Täytyy ottaa uusi näyte jahka siilo etenee, . Pääasia että lehmät tykkäävät tuosta aivan hurjasti ja maitoa tulee. R 4,98; V 3,78; U 30,5.

Raakavalkuainen korkea , liekkö mukana apilaa,joten 5l happoa tuolla kosteudella ei  aivan riitä . Valkuainen lähtenyt vähän hajoamaan ja puottanut arvosanna. Muuten tömäkkää tavaraa.

sattu oleen senverta kuiva hetki kun tehtiin että tuli vähän kuivaa. Sinänsä mukavia käsitellä kum ei paina puoltatoista tonnia eikä jäädy.

Miten toi sokeri käyttäytyy ja vaikuttaako muu kun niittoajankohta. Noi muut on niitelty puolenpäivän molemminpuolin ja iltapäivällä poislukien toi viimeinen joka ajeltiin pimeessä joskus 11 aikoihin. Siinä näytti olevan kovin sokeri. Hieman koitan syöttää vehnän olkea lisäksi. Onko tästä hyötyä vai haittaa. Saa vähän riittävyyttä lisää.

Tahtoo tosta keskustelua ja lisää tietoa

Raakavalkuainen korkea , liekkö mukana apilaa,joten 5l happoa tuolla kosteudella ei  aivan riitä . Valkuainen lähtenyt vähän hajoamaan ja puottanut arvosanna. Muuten tömäkkää tavaraa.

PH sen arvosanan pudottaa.Tuon rehun kanssa ei välttämättä ole mitään ongelmia,niin kauan kuin sokeri riittää.En pitäisi samoja rehuja kovin pitkään ilman kanssa tekemisissä,happo tosin auttaa tuohon jälkikäymiseen.Korkean valk.kanssa voi pärjätä,mutta sen kanssa ei kannata leikkiä,sulavuus kumminkaan ei ole hirveän korkea ja energiaakin on,nämä auttavat.
Tuosta sokerista niitettäessä,ennen ainakin sanottiin,mitä vanhempaa rehu on sitä enemmän sokeria ja vähemmän valk. ja taas toisinpäin.On olemassa poikkeuksiakin.Joskus maailmassa tuli apila-aumasta nollan sokeri,vaikka rehu oli hapolla säilynyt hyvin,tuohon anettiin se selitys,ettei sokeria ole ollutkaan.Liikaa lantaa sai apila,tuohon aikaan ei osattu arvostaa kyseistä kasvia.

Tästä sokerimäärän suhteesta niittoajankohtaan on jossain olemassa ihan tutkimus, jossa todettiin ettei mitään yhteyttä ole. Kolmannella sadolla, kun pimeää on jo pitkästi yöllä, voi jotain merkitystä olla, mutta kesä-heinäkuun aikana sokerin määrä on riippuvainen kaikesta muusta.