Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 16.09.11 - klo:19:57

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.11 - klo:16:52

Asiakasomistajana omistusosuuteni arvo on n. 10000 euroa josta olen maksanut 100 markkaa. Bonuksia kertyy 700-1000 euroa vuodessa. Pidän sijoitusta hyvänä.

Osuustesi arvo on teoriaa. Osuuskauppaverkko on älytön, koska kaikki voitot hakataan kiinteiksi investoinneiksi. Älytön omistuspohja takaa, ettei tuloksesta tarvitse maksaa osinkoja. Jos realisointitilanteeseen tultaisiin, osuutesi arvo olisi alle 10% laskemastasi, koska pytingeille ei olisi ostajia. (saiskohan prismasta tehtyä navetan ) Omistuspohjan ominaisuus on myös omistajien passivointi ja syyn ja seurauksen hämärtyminen: kulutustavaroiden hinta nousee vaivihkaa ja siirtyy "omaisuudeksi" prisman/abc:n seiniin....

Realisointi olisi kyllä sellainen kansallisomaisuuden uusjako jota kukaan ei kaipaa, sillä asiakasomistajan bonuksina saama hyöty on varmasti pitkällä aikavälillä parempi kuin ryhmän laittaminen lihoiksi.

Tehottoman rakenteen purkaminen, ja aito kilpailu olisi kansataloudelle aidosti pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisempi ratkaisu. Nyt sen sijaan olemassa olevien palveluiden tilalle luodaan mm. ABC-palatseja, jotka toisaalla samassa kylässä jättävät olemassa olevaa infraa tyhjilleen.
Tai rakennetaan Pietariin 32 Prismaa ja lukuisia hotelleja, joista mahdollinen voitto ei ainakaan nykyisellä voitonjako konseptilla koskaan valu asiakasomistajan hyväksi osuuskunta hengessä.

Mihin perustuu väite, että Suomessa on tuottajahinnat ovat sietämättömän korkealla, kun lähes joka tuotteessa ne ovat EU:n alhaisimmat. Maito taitaa olla ainoa poikkeus, siitä johtuen että on tuottajien omistamalla Valiolla niin vahva asema ettei kauppa pysty sitä niin paljon kyykyttämään.

Ei se ole poikkeus, muut ovat poikkeuksia maidon rinnalla. Kaupan ja maidontuottajien välinen kassavirta on valtava maailman korkeimman hinnan vuoksi. Vaikka kaupan myynnissä muut tuotteet ovat merkittävämpiä,  maito vetää tuottajahintojen keskitasoa.

Syy on tuotantokartelli ja kaupan, jalostuksen sekä tuottajien tehokkaaksi integroituneet hallinnot.

Etu on siis yhteinen.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.11 - klo:22:17

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 16.09.11 - klo:19:57

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.11 - klo:16:52

Asiakasomistajana omistusosuuteni arvo on n. 10000 euroa josta olen maksanut 100 markkaa. Bonuksia kertyy 700-1000 euroa vuodessa. Pidän sijoitusta hyvänä.

Osuustesi arvo on teoriaa. Osuuskauppaverkko on älytön, koska kaikki voitot hakataan kiinteiksi investoinneiksi. Älytön omistuspohja takaa, ettei tuloksesta tarvitse maksaa osinkoja. Jos realisointitilanteeseen tultaisiin, osuutesi arvo olisi alle 10% laskemastasi, koska pytingeille ei olisi ostajia. (saiskohan prismasta tehtyä navetan ) Omistuspohjan ominaisuus on myös omistajien passivointi ja syyn ja seurauksen hämärtyminen: kulutustavaroiden hinta nousee vaivihkaa ja siirtyy "omaisuudeksi" prisman/abc:n seiniin....

Realisointi olisi kyllä sellainen kansallisomaisuuden uusjako jota kukaan ei kaipaa, sillä asiakasomistajan bonuksina saama hyöty on varmasti pitkällä aikavälillä parempi kuin ryhmän laittaminen lihoiksi.

Tehottoman rakenteen purkaminen, ja aito kilpailu olisi kansataloudelle aidosti pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisempi ratkaisu. Nyt sen sijaan olemassa olevien palveluiden tilalle luodaan mm. ABC-palatseja, jotka toisaalla samassa kylässä jättävät olemassa olevaa infraa tyhjilleen.
Tai rakennetaan Pietariin 32 Prismaa ja lukuisia hotelleja, joista mahdollinen voitto ei ainakaan nykyisellä voitonjako konseptilla koskaan valu asiakasomistajan hyväksi osuuskunta hengessä.

Hajanainen kauppa olisi vaikeaa hallita, pitää myös muistaa kuka tuottet markkinoi.

Lainaus käyttäjältä: Pigman - 16.09.11 - klo:23:30

Mihin perustuu väite, että Suomessa on tuottajahinnat ovat sietämättömän korkealla, kun lähes joka tuotteessa ne ovat EU:n alhaisimmat. Maito taitaa olla ainoa poikkeus, siitä johtuen että on tuottajien omistamalla Valiolla niin vahva asema ettei kauppa pysty sitä niin paljon kyykyttämään.

Ei se ole poikkeus, muut ovat poikkeuksia maidon rinnalla. Kaupan ja maidontuottajien välinen kassavirta on valtava maailman korkeimman hinnan vuoksi. Vaikka kaupan myynnissä muut tuotteet ovat merkittävämpiä,  maito vetää tuottajahintojen keskitasoa.

Syy on tuotantokartelli ja kaupan, jalostuksen sekä tuottajien tehokkaaksi integroituneet hallinnot.

Etu on siis yhteinen.

Menisit jonnekin hoitoon

Hajanainen kauppa olisi vaikeaa hallita, pitää myös muistaa kuka tuottet markkinoi.

Kenen sitä hallita pitää? Eikös jokainen kauppa/kauppaketju hallitse oman toimintansa? Ja miten hitossa kauppa voi olla hajanaisempaa muualla ja silti kulutustarpeet halvempia?

Ainoastaan korkeat kuluttajahinnat voivat jatkossakin taata korkeimmat tuottajahinnat.

Ainoastaan suorempi yhteys tuottajalta kuluttajalle voi taata paremman tuottajahinnan ja halvemman kuluttajahinnan. Tai se, että joku porras tyytyy pienempään osuuteen, tuottaja ei tyydy.
Muita konsteja on, olenkin jo sanonut...

Vastahan sanoit ettei kuluttajahinnoilla ole mitään tekemistä tuottajahintojen kanssa.
 Mistä tahansa tuotteesta olen valmis kuluttajana maksamaan 10-20c enemmän jos se menee tuottajalle...suoraan! Kaupalle se ei käy, miksi?

Ainoastaan suorempi yhteys tuottajalta kuluttajalle voi taata paremman tuottajahinnan ja halvemman kuluttajahinnan. Tai se, että joku porras tyytyy pienempään osuuteen, tuottaja ei tyydy.

Niinpä 

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 18.09.11 - klo:11:58

Hajanainen kauppa olisi vaikeaa hallita, pitää myös muistaa kuka tuottet markkinoi.

Kenen sitä hallita pitää? Eikös jokainen kauppa/kauppaketju hallitse oman toimintansa? Ja miten hitossa kauppa voi olla hajanaisempaa muualla ja silti kulutustarpeet halvempia?

Hallinnasta ja vallasta koko paletissa epäilemättäkin on kysymys, ainakin osuuskaupan johdossa.

Maakunnassa avattiin vast'ikään uusi S-market moottoritien kupeeseen. Dirikka hehkutteli 18000 nimikettä!! Ruokakaupassa on siis 18.000 nimikettä, mutta esimerkiksi kotimaisesta lihasta tehtyä kinkkusuikaletta ei välttämättä löydy. Siinä se kuluttajan valinnan mahdollisuus.

Samaa asiaa voidaan lähestyä sitäkin kautta, että jos kotimainenkin kinkkusuikale vaihtoehto löytyy, niin kilohinnassa on 1/3 lisää. Tuotteiden sisäänostohinnan ero ei ole merkittävä, mutta koska kuluttaja on valmis preferoimaan kotimaista, voidaan siten syntyvän korkeamman lisäarvon tuotteen katetta nostaa. Psykologisesti onnistunutta hintamielikuvan luontia, jossa hintanirsoimmat voivat siten riemuita "halvasta" kinkkusuikaleestaan: alkuperästä viis, mutta halavalla!!!

S

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.09.11 - klo:13:23

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 18.09.11 - klo:11:58

Hajanainen kauppa olisi vaikeaa hallita, pitää myös muistaa kuka tuottet markkinoi.

Kenen sitä hallita pitää? Eikös jokainen kauppa/kauppaketju hallitse oman toimintansa? Ja miten hitossa kauppa voi olla hajanaisempaa muualla ja silti kulutustarpeet halvempia?

Hallinnasta ja vallasta koko paletissa epäilemättäkin on kysymys, ainakin osuuskaupankaupan johdossa.

Maakunnassa avattiin vast'ikään uusi S-market moottoritien kupeeseen. Dirikka hehkutteli 18000 nimikettä!! Ruokakaupassa on siis 18.000 nimikettä, mutta esimerkiksi kotimaisesta lihasta tehtyä kinkkusuikaletta ei välttämättä löydy. Siinä se kuluttajan valinnan mahdollisuus.

Samaa asiaa voidaan lähestyä sitäkin kautta, että jos kotimainenkin kinkkusuikale vaihtoehto löytyy, niin kilohinnassa on 1/3 lisää. Sisäänostohinnassa tuotteide välinen ero ei ole merkittävä, mutta koska kuluttaja on valmis preferoimaan kotimaista, voidaan siten syntyvän korkeamman lisäarvon tuotteen katetta nostaa. Psykologisesti onnistunutta hintamielikuvan luontia, jossa hintanirsoimmat voivat siten riemuita "halvasta" kinkkusuikaleestaan: alkuperästä viis, mutta halavalla!!!

S-ketjussa on kyse pohjimmiltaan siitä että Köyhät ja pienituloiset maksaa 5% rikkaitten ruuasta/ostoista

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 19.09.11 - klo:08:36

Ainoastaan suorempi yhteys tuottajalta kuluttajalle voi taata paremman tuottajahinnan ja halvemman kuluttajahinnan. Tai se, että joku porras tyytyy pienempään osuuteen, tuottaja ei tyydy.

Niinpä 

Montako senttiä Aulis on valmis maksamaan 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 19.09.11 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 19.09.11 - klo:08:36

Ainoastaan suorempi yhteys tuottajalta kuluttajalle voi taata paremman tuottajahinnan ja halvemman kuluttajahinnan. Tai se, että joku porras tyytyy pienempään osuuteen, tuottaja ei tyydy.

Niinpä 

Montako senttiä Aulis on valmis maksamaan 

Sulle en senttiäkään... päätoimiselle tuottajalle useammankin sentin... pois ja lukien tissinkoittajien valiomafia.

Sulle en senttiäkään... päätoimiselle tuottajalle useammankin sentin... pois ja lukien tissinkoittajien valiomafia.

Hienoa aukki, kiitos!!! Mä jo sopivasti näin syksyn tullen laitoinkin puuta pesään että pankolla on lämpimämpi maata ja jo sulaakseen voikin vaatii riittävästi lämpöä. Hienoa että sä olet valmis maksamaan enemmän siitä että mun ei tarvitse mennä muualle töihin, kiipeän mielelläni pankolle loikoilemaan tietäessäni Aukin maksavan väkinäisestä päätoimisuudestani. Hienoa, upeaa, kiitos. Kerron lisää asiasta kun jaksan herätä.  (tai voisula loppuu tai pitää lisätä puuta uuniin)

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 19.09.11 - klo:12:47

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 19.09.11 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 19.09.11 - klo:08:36

Ainoastaan suorempi yhteys tuottajalta kuluttajalle voi taata paremman tuottajahinnan ja halvemman kuluttajahinnan. Tai se, että joku porras tyytyy pienempään osuuteen, tuottaja ei tyydy.

Niinpä 

Montako senttiä Aulis on valmis maksamaan 

Sulle en senttiäkään... päätoimiselle tuottajalle useammankin sentin... pois ja lukien tissinkoittajien valiomafia.

Niinpä 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.09.11 - klo:13:23

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 18.09.11 - klo:11:58

Hajanainen kauppa olisi vaikeaa hallita, pitää myös muistaa kuka tuottet markkinoi.

Kenen sitä hallita pitää? Eikös jokainen kauppa/kauppaketju hallitse oman toimintansa? Ja miten hitossa kauppa voi olla hajanaisempaa muualla ja silti kulutustarpeet halvempia?

Hallinnasta ja vallasta koko paletissa epäilemättäkin on kysymys, ainakin osuuskaupan johdossa.

Maakunnassa avattiin vast'ikään uusi S-market moottoritien kupeeseen. Dirikka hehkutteli 18000 nimikettä!! Ruokakaupassa on siis 18.000 nimikettä, mutta esimerkiksi kotimaisesta lihasta tehtyä kinkkusuikaletta ei välttämättä löydy. Siinä se kuluttajan valinnan mahdollisuus.

Samaa asiaa voidaan lähestyä sitäkin kautta, että jos kotimainenkin kinkkusuikale vaihtoehto löytyy, niin kilohinnassa on 1/3 lisää. Tuotteiden sisäänostohinnan ero ei ole merkittävä, mutta koska kuluttaja on valmis preferoimaan kotimaista, voidaan siten syntyvän korkeamman lisäarvon tuotteen katetta nostaa. Psykologisesti onnistunutta hintamielikuvan luontia, jossa hintanirsoimmat voivat siten riemuita "halvasta" kinkkusuikaleestaan: alkuperästä viis, mutta halavalla!!!

Kaupan saama korkea hinta on ensimmäinen ja tärkein edellytys maailman korkeimmille tuottajahinnoille. Etu on yhteinen ja kaupan, teollisuuden ja tuottajien hallinnon verkottuminen ja yhteistyökyky on tässä tärkeässä roolissa.