Tiedän tapauksia, joissa kielteinen päätös on tehty ilman yhtäkään muistutusta. Silloin kyseessä on ollut taajama-alueen tms läheisyys, kaavoitukseen liittyvä asia, luontokohde tai sitten ns. kumulatiivinen vaikutus.

Itse kaupungin lähellä (17 km) maalaiskylästä lähiöksi muuttuneessa nauhakylässä rakentamista suunnittelevana painiskelen hieman tuollaisten kanssa. Monenlaista on mielessä käynyt. Mikä on se maalaisidylli, johon väki on omakotitalonsa pystyttänyt? Kuuluuko siihen kotieläimet ja paskanhaju, vai pitäisikö olla vain kaupungin puisto-osasto, joka kesällä niittää pajut pois maisemaan häiritsemästä? Kenen rahalla? Ja mikä on sitten viljelijän vastuu hajuista ja sellaisista, kun ajan saatossa pienen tilakeskustontin laitamille on tullut noita omakotitaloja (heinäkuussa naapurilta lietettä ajaneena...)?

Ja tietty se, että jos kotieläinhoitaja-viljelijä haluaa jatkaa ammatissaan, niin onko muutettava kylästä pois? Meillä talo 1 ha tontilla, nyt ollaan hankkimassa 300 metrin päästä metsän reunasta 2 ha palasta, jolle pitäisi rakentaa. Nautakarjahan on tietty poissuljettu, lampaita on helpompi roudata laiduntamaan sinne tänne. Mutta jos "ehjää" tilakeskusta haluaisi, niin maanomistusolot (ja pienmaanomistajien myyntihalut) huomioiden pitäisi muuttaa ihan muualle. Mutta ihmisten naapurissa asumisessa on hyvätkin puolensa...

Petri

Kuulostaa mielenkiintoiselta kannalta. Onko lähellä paljonkin asutusta tai muita isoja tiloja?

Ei ole muita tiloja kovin lähellä, mutta kaksi naapuria on aivan navetan nurkassa kiinni, eli sen takia tuollainen tilanne. Käynnissä olevan laajennuksenkin sai sillä perusteella, että vanha kunnan ymp.lupa oli melkein samankokoinen ja eläinyksiköt eivät lisäänny aivan mahdottomasti.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 04.04.08 - klo:21:07

Kuulostaa mielenkiintoiselta kannalta. Onko lähellä paljonkin asutusta tai muita isoja tiloja?

Ei ole muita tiloja kovin lähellä, mutta kaksi naapuria on aivan navetan nurkassa kiinni, eli sen takia tuollainen tilanne. Käynnissä olevan laajennuksenkin sai sillä perusteella, että vanha kunnan ymp.lupa oli melkein samankokoinen ja eläinyksiköt eivät lisäänny aivan mahdottomasti.

Tekee seuraavan laajennuksen poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista. (Tai ostaa ne pihalle mökeistään ja purkaa mökit pois...)

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 04.04.08 - klo:21:05

Tiedän tapauksia, joissa kielteinen päätös on tehty ilman yhtäkään muistutusta. Silloin kyseessä on ollut taajama-alueen tms läheisyys, kaavoitukseen liittyvä asia, luontokohde tai sitten ns. kumulatiivinen vaikutus.

Itse kaupungin lähellä (17 km) maalaiskylästä lähiöksi muuttuneessa nauhakylässä rakentamista suunnittelevana painiskelen hieman tuollaisten kanssa. Monenlaista on mielessä käynyt. Mikä on se maalaisidylli, johon väki on omakotitalonsa pystyttänyt? Kuuluuko siihen kotieläimet ja paskanhaju, vai pitäisikö olla vain kaupungin puisto-osasto, joka kesällä niittää pajut pois maisemaan häiritsemästä? Kenen rahalla? Ja mikä on sitten viljelijän vastuu hajuista ja sellaisista, kun ajan saatossa pienen tilakeskustontin laitamille on tullut noita omakotitaloja (heinäkuussa naapurilta lietettä ajaneena...)?

Ja tietty se, että jos kotieläinhoitaja-viljelijä haluaa jatkaa ammatissaan, niin onko muutettava kylästä pois? Meillä talo 1 ha tontilla, nyt ollaan hankkimassa 300 metrin päästä metsän reunasta 2 ha palasta, jolle pitäisi rakentaa. Nautakarjahan on tietty poissuljettu, lampaita on helpompi roudata laiduntamaan sinne tänne. Mutta jos "ehjää" tilakeskusta haluaisi, niin maanomistusolot (ja pienmaanomistajien myyntihalut) huomioiden pitäisi muuttaa ihan muualle. Mutta ihmisten naapurissa asumisessa on hyvätkin puolensa...

Petri

Ei tossa mitään ongelmaa ole, ellei porukas oo mitää agitaattoria, joka aktiivisesti päätyönään/elämäntehtävänään lähtee vastustamaan. Lainaus Vaasan  hallinto-oikeudelta: "Toiminnan ei tarvitse olla täysin hajutonta,. Ainoastaan kohtuuton rasitus on kiellettyä..."

Ei tossa mitään ongelmaa ole, ellei porukas oo mitää agitaattoria, joka aktiivisesti päätyönään/elämäntehtävänään lähtee vastustamaan. Lainaus Vaasan  hallinto-oikeudelta: "Toiminnan ei tarvitse olla täysin hajutonta,. Ainoastaan kohtuuton rasitus on kiellettyä..."

Eiköhän se tuossa agitaattorissa ja mahdollisissa mukaanlähtijöissä ole se jutun ydin. Siis noin laajasti ottaen omien naapurisuhteiden ylläpito. Keskimäärin  "niin metsä vastaa kun sinne huutaa".

Petri

Voipihan sitä rakentoo omalla/pankin piäomamalla, eikä sillon tarvii uottoo niitä valtion rahoja. Pyssyy ne kustannksetkii paremmin lapasessa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 04.04.08 - klo:21:05

Tiedän tapauksia, joissa kielteinen päätös on tehty ilman yhtäkään muistutusta. Silloin kyseessä on ollut taajama-alueen tms läheisyys, kaavoitukseen liittyvä asia, luontokohde tai sitten ns. kumulatiivinen vaikutus.

Itse kaupungin lähellä (17 km) maalaiskylästä lähiöksi muuttuneessa nauhakylässä rakentamista suunnittelevana painiskelen hieman tuollaisten kanssa. Monenlaista on mielessä käynyt. Mikä on se maalaisidylli, johon väki on omakotitalonsa pystyttänyt? Kuuluuko siihen kotieläimet ja paskanhaju, vai pitäisikö olla vain kaupungin puisto-osasto, joka kesällä niittää pajut pois maisemaan häiritsemästä? Kenen rahalla? Ja mikä on sitten viljelijän vastuu hajuista ja sellaisista, kun ajan saatossa pienen tilakeskustontin laitamille on tullut noita omakotitaloja (heinäkuussa naapurilta lietettä ajaneena...)?

Ja tietty se, että jos kotieläinhoitaja-viljelijä haluaa jatkaa ammatissaan, niin onko muutettava kylästä pois? Meillä talo 1 ha tontilla, nyt ollaan hankkimassa 300 metrin päästä metsän reunasta 2 ha palasta, jolle pitäisi rakentaa. Nautakarjahan on tietty poissuljettu, lampaita on helpompi roudata laiduntamaan sinne tänne. Mutta jos "ehjää" tilakeskusta haluaisi, niin maanomistusolot (ja pienmaanomistajien myyntihalut) huomioiden pitäisi muuttaa ihan muualle. Mutta ihmisten naapurissa asumisessa on hyvätkin puolensa...

Petri

Tästä just on puhuttu useamman kaverin kanssa. Ymmärrän kyllä, että oma hankkeeni on vietävä kauas jo kokonsa puolesta, mutta pitääkö kaikki kotieläintuotanto viedä kauemmas metsään, piiloon ihmisten silmistä??  "Sekularisaatiota" vaativat tietysti nimbyilijät eli ne agitaattorit, syitä on monia. Menneen ajan painolastia on meilläkin kannettavana, eikä kaikilla toimet ole naapureita huomioivia. Toisaalta kotieläintuotannon menetelmät ja teknologia on kehittynyt kauemmas kuin norminimby voi tietää, mutta kuulemisvaiheessa ei ole mitään faktaa tulevasta toiminnasta...

Avaajan kysymykseen.. Voi vain jatkaa, että tarviiko ihan joka naksahdusta valtion lähteäkään tukemaan. Turhanpäiväisiä kohteita on tuettu jo tähän asti ihan tarpeeksi.

Eiköhän se tuossa agitaattorissa ja mahdollisissa mukaanlähtijöissä ole se jutun ydin. Siis noin laajasti ottaen omien naapurisuhteiden ylläpito. Keskimäärin  "niin metsä vastaa kun sinne huutaa".

Petri

Niin vastaa keskimäärin, mutta kun sattuu "sopiva" tyyppi naapuriksi niin ei auta miten sinne huutaa tai vaikka kuinka käsittelisi silkkihansikkain. Onneksi ei itsellä kyseisiä ongelmia mutta erästä tapausta läheltä seuranneena...

Alkuperäseen ajatukseen vois sanoa vaan sen, ettei kai se uus rahotusjärjestelmä mitään tuhoa, ennenkin taidettiin ymppiluvat tarvita? Kovin pieniin hankkeisiin ei vain viitsi tukirahoitusta yrittää hakea, taitaa mennä lupalappuihin ja ylimääräisiin suunnitelmiin sekin raha. Ja välttyy odottelulta.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 04.04.08 - klo:23:45

Ei tossa mitään ongelmaa ole, ellei porukas oo mitää agitaattoria, joka aktiivisesti päätyönään/elämäntehtävänään lähtee vastustamaan. Lainaus Vaasan  hallinto-oikeudelta: "Toiminnan ei tarvitse olla täysin hajutonta,. Ainoastaan kohtuuton rasitus on kiellettyä..."

Eiköhän se tuossa agitaattorissa ja mahdollisissa mukaanlähtijöissä ole se jutun ydin. Siis noin laajasti ottaen omien naapurisuhteiden ylläpito. Keskimäärin  "niin metsä vastaa kun sinne huutaa".

Petri

Periaattees on, paitsi jos tilanne on se, että agitaattorilla on jotain sairaita kuvitelmia ja haaveita. Esim. suunnittelee rakentavansa jonkin peltolakeuden täyteen tupia... Meidän tapaukses agitaattorilla oli just tommosia kuvitelmia ja vielä pohjalla aikaisemmat tieriidat, jotka tämä itse oli aiheuttanutkin... Näki tilaisuuden päästä "kostamaan". Missään vaiheessa ei ole oikeasti ollut kysymys mistään hajuista vaan tämän vastustajan omista mielihaluista. "Me ei haluta tänne semmosta navettaa".

Niin vastaa keskimäärin, mutta kun sattuu "sopiva" tyyppi naapuriksi niin ei auta miten sinne huutaa tai vaikka kuinka käsittelisi silkkihansikkain. Onneksi ei itsellä kyseisiä ongelmia mutta erästä tapausta läheltä seuranneena...

Mitä eroa on arabiterroristilla ja meidän entisellä naapurilla? Arabiterroristin kanssa voi neuvotella.

ymp. luvan valittaminen on nykyisin liian halpaa. aiheettomista valituksista pitäisi saada korvausta valittajilta jolloin valituskynnys olis korkeampi..

Lainaus käyttäjältä: Make - 04.04.08 - klo:19:56

Viitisen vuotta menee, ennekuin KHO:n päätöksen saa. 

Siis koko prosessin alusta vai KHO:lle tehdystä valituksesta laskien? Jälkimmäinen kuulostaa uskomattomalta ja eikä ensimmäinenkään vaikuta hallintolain edellyttämältä hyvän hallintotavan noudattamiselta.

Ympäristölupahakemuksesta KHO:n Päätökseen kesti 4 ½ vuotta. Toinen tuttu on vielä käsittelyssä, lupaa haettu vuonna 2004.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 04.04.08 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: Make - 04.04.08 - klo:19:56

Viitisen vuotta menee, ennekuin KHO:n päätöksen saa. 

Siis koko prosessin alusta vai KHO:lle tehdystä valituksesta laskien? Jälkimmäinen kuulostaa uskomattomalta ja eikä ensimmäinenkään vaikuta hallintolain edellyttämältä hyvän hallintotavan noudattamiselta.

Ympäristölupahakemuksesta KHO:n Päätökseen kesti 4 ½ vuotta. Toinen tuttu on vielä käsittelyssä, lupaa haettu vuonna 2004.

Itsellä alkoi 2005 tammikuun aluus, päätös lokakuun lopus 2005, josta valitus Vaasaan. Vaasan päätös 2007 helmikuun lopus, josta valitus KHO:een.

Kahdella ekalla kierroksella tämä agitaattori kierteli pitkin kylää valituksensa kanssa keräten ihmisiltä nimilistaa sanomalla, että "ei me tätä estämään pysty, mutta tarkoitus on viivyttää mahdollisimman pitkään." Jälkeenpäin kuultiin, ettei useimmat ihmiset olleet edes ymmärtäneet, mistä on kysymys, kunhan vaan pääsivät nimienkerääjästä eroon (esim. lauantai-iltana).

Päävalittaja ihmisiä manipuloimalla keräili valtakirjoja varsin kyseenalaista kerjuukirjettä pitkin kylää levittämällä, kun ei aikaisemmilla kierroksilla mukana olleita saanut enää mukaan valittamaan. Valehtelua nettipalstoilla ja lehtien yleisönosastopalstoilla. Tunteisiin vetoavaa, "paskaralli keskustan kautta" ja monta muuta paskakirjoitusta.

Nyt siis odotellaan. Voisin ehkä väittää, ettei ympäristönsuojelulain tarkoitus oo ollu tällainen. Valittaminen on liian halpaa ja valittaminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen pitäis saada valitusluvan alaisiin asioihin.