Totta vie käsitteistöä on syytä selkiyttää:

Maanviljely perustuu luonnon uusiutumiskyvyn hyödyntämiseen. Biologisen prosessin avulla, ja luonnon uusiutumiskykyä hyödyntäen, viljelijä tuottaa ravintoa, kuitua tms. maataloustuotteita.

Jos ainoastaan erinäisillä tavanomaisesta poikkeavilla viljelymuodoilla tuotettaisiin biologisesti, niin olisivatko tavanomaisen tuotannon tuotteet ei-biologisen prosessin tulos? Tuskin!

Olkoon LUOMU^TM kernaasti säännöstensä mukaisesti tuotteistettua ja tuotettua, mutta samoihin luonnon uusiutumiskyvyn perusmekanismeihin nojaavat lopulta kaikki viljelyjärjestelmät.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 10.09.11 - klo:08:26

Haastattelin 90 vuotiasta isääni, joka vielä muistaa 30-luvun, jolloin ei sen paremmin tunnettu kasvinsuojeluaineita kuin keinolannoitteitakaan. Viljelykierto pelasi, käytännössä varmaankin 60-70% alasta oli nurmella. Lanta oli kuivikelantaa, joka levitettiin ja mullattiin kyntämällä. Esim. ohraa ei kylvetty koskaan kylmään maahan ja siksi kylvöaika oli siellä touko-kesäkuun vaihteessa.
No kysäisin, että miten rikkaruohot ja varsinkin juolavehnä jaksoivat eli oliko taistelua noiden kanssa. Ei kuulemma minkäänlaista rikkaongelmaa ollut. Ehkä tämä kemiallinen aika vaan on pahentanut ongelmaa ja takaisin luonnonmukaseen voi olla varsin kivinen tie.

Olen kanssa haastatellut edesmennen paappani asian tiimoilta. Pillike pisteli sirpillä leikkussa pirusti. Satoa tuli mikä tuli. Juola ei ollut ongelma koska maa oli hapanta. Happamassa maassa ei edes pillike kasvanut. Savea ajettiin rapamaille ja rapaa savikoille. Kesäkuu oli usein kylvöaikaa. Halla oli yleistä. Maidontuotanto perustui laitumeen joka oli jossain "lepikossa". Heinät kerättin suolta talveksi.

Kovia miehiä olivat. Heinääkin kaatoivat viikatteella koko kesän  

Oravia ampumalla "tienasi" parhaiten.  

Kovia miehiä olivat. Heinääkin kaatoivat viikatteella koko kesän  

Juolavehnä diggaa helppoliukoisesta typestä erityisesti ja hevonhierakkakin saman tyylinen....jos pellolla kasvaa juola reippaasti, siellä kasvaa samalla lannoituksella mikä tahansa satokasvi myös...

Juola ei ollut ongelma koska maa oli hapanta
Niin mielestäni suurin maan hapantaja ovat kyllä nuo happomuotoiset keinolannoitteet. Itse pidin  erästä ojitusongelmista kärsivää lohkoa muutamia vuosia nurmella ja sinä aikana ainakin viljavuustutkimuksen mukaan maan pH nousi.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 10.09.11 - klo:19:06

Lainaus käyttäjältä: landehande - 10.09.11 - klo:08:05

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.09.11 - klo:23:20

Ei ruuantuottaja nälkää kykene poistamaan ainakaan nykyrakenteilla. SS tarkoittaa tässä keskustelussa sitä, että LUOMU^tm eli luonnonmukainen tuotanto omii paitsi kirjoitetun muodon, niin myös käsitteen ja uskottelee olevansa ainoa oikea tapa toimia luonnonmukaisesti.
Luomun ongelma on juuri siinä, että se on markkinointiin suunnattu hegemoninen käsite.

>>>>Luomun ongelma on juuri siinä, että se on markkinointiin suunnattu hegemoninen käsite.


 Haluan korostaa luomu-sanan käyttöä vain yhden tuotantomuodon nimenä koska se on sitä.

Missään tapauksessa luomututanto ei uskottele, että se olisi ainoa oikea biologinen tuotantomuoto.

Kukaan, ei tarkastuskaan, kiellä pidemmälle meneviä biologisia viljelytoimia luomutiloilla kuin mitä säännöt sanovat.  

Luomutuotantomuotoa paljon pidemmälle vietyjä biologisia tuotantomuotoja on olemassa ja niistä sitten kannattaa keskustella ihan omilla nimillään. Jos sieltä joku haluaa tuoda jotakin luomusäännöstöön, niin asiaa voi ajaa ihan kuka tahansa päättäjätaholle. Niistä on hyvä keskustella tälläkin palstalla.

Olen vaan halunnut selkeyttää keskustelun termistöä ja sitä, että puhutaan oikeita asioita oikeissa asiayhteyksissä.

Totta vie käsitteistöä on syytä selkiyttää:

Maanviljely perustuu luonnon uusiutumiskyvyn hyödyntämiseen. Biologisen prosessin avulla, ja luonnon uusiutumiskykyä hyödyntäen, viljelijä tuottaa ravintoa, kuitua tms. maataloustuotteita.

Jos ainoastaan erinäisillä tavanomaisesta poikkeavilla viljelymuodoilla tuotettaisiin biologisesti, niin olisivatko tavanomaisen tuotannon tuotteet ei-biologisen prosessin tulos? Tuskin!

Olkoon LUOMU^TM kernaasti säännöstensä mukaisesti tuotteistettua ja tuotettua, mutta samoihin luonnon uusiutumiskyvyn perusmekanismeihin nojaavat lopulta kaikki viljelyjärjestelmät.

Miten sijoitat biologisen haittatorjunnan tavanomaiseen kemialliseen viljelymenetelmään logiikallasi?  Orgaanisella ja biologisella viljelyllä sanoina on muu merkitys kuin tavanomaisella siitäkin huolimatta, että kaikki oliot ovat biologisia olentoja.  Niiden kasvattamisessa on eri nimisiä menetelmiä.

Tarkasti ottaen tuossa on kyse ilmakulkeuman estämisestä, joka sinun tulee taata ettei niin tapahdu ja niin ollen varoa se riittävällä ruiskutusetäisyydellä.  Ihan sama kun et voi ruistuttaa tavanomaisella pellolla tiettyjä myrkkyjä miten lähellä tahansa tavanomaisesti viljellyn sokerijuurikaspellon lähellä jos et sinä voi taata myrkyn kulkeutumista viljelyrajan yli.  Jos on tuulikulkeuman vaara sokerijuurikaspellolle päin, joudut itse siirtämään ruiskutustasi vaikka kymmensien metrien päähän.  Tästä lienee kysymys.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.09.11 - klo:12:04

Tarkasti ottaen tuossa on kyse ilmakulkeuman estämisestä, joka sinun tulee taata ettei niin tapahdu ja niin ollen varoa se riittävällä ruiskutusetäisyydellä.  Ihan sama kun et voi ruistuttaa tavanomaisella pellolla tiettyjä myrkkyjä miten lähellä tahansa tavanomaisesti viljellyn sokerijuurikaspellon lähellä jos et sinä voi taata myrkyn kulkeutumista viljelyrajan yli.  Jos on tuulikulkeuman vaara sokerijuurikaspellolle päin, joudut itse siirtämään ruiskutustasi vaikka kymmensien metrien päähän.  Tästä lienee kysymys.

Tästä ei ollut kyse. Ilmakulkeuman hallinta on lähtökohtaisesti aivan kasvinsuojeluruiskutuksen perusasioita. Ruiskuttaja vastaa aineen kulkeutumisesta, siinä ei ole mitään epäselvää. Ko. tapauksessa oltiin kuitenkin menemässä paljon edemmäs viljelyjärjestelmien fyysisen sijoittumisen rajaamisessa.

Jatkan siis toistaiseksi valitsemalla linjalla viljellen biologisesti luonnon uusiutumiskykyä hyödyntäen, tavanomaisella viljelyjärjestelmällä. Tulevaisuuden valinnoille viljelyjärjestelmäni suhteen, kuljen alati avoimin mielin. 

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 12.09.11 - klo:12:36

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.09.11 - klo:12:04

Tarkasti ottaen tuossa on kyse ilmakulkeuman estämisestä, joka sinun tulee taata ettei niin tapahdu ja niin ollen varoa se riittävällä ruiskutusetäisyydellä.  Ihan sama kun et voi ruistuttaa tavanomaisella pellolla tiettyjä myrkkyjä miten lähellä tahansa tavanomaisesti viljellyn sokerijuurikaspellon lähellä jos et sinä voi taata myrkyn kulkeutumista viljelyrajan yli.  Jos on tuulikulkeuman vaara sokerijuurikaspellolle päin, joudut itse siirtämään ruiskutustasi vaikka kymmensien metrien päähän.  Tästä lienee kysymys.

Tästä ei ollut kyse. Ilmakulkeuman hallinta on lähtökohtaisesti aivan kasvinsuojeluruiskutuksen perusasioita. Ruiskuttaja vastaa aineen kulkeutumisesta, siinä ei ole mitään epäselvää. Ko. tapauksessa oltiin kuitenkin menemässä paljon edemmäs viljelyjärjestelmien fyysisen sijoittumisen rajaamisessa.

Jatkan siis toistaiseksi valitsemalla linjalla viljellen biologisesti luonnon uusiutumiskykyä hyödyntäen, tavanomaisella viljelyjärjestelmällä. Tulevaisuuden valinnoille viljelyjärjestelmäni suhteen, kuljen alati avoimin mielin. 

Onko mielestäsi rikkakasvien tappaminen kemiallisilla myrkyillä biologista viljelyä?

Minä kritisoin vahvasti "biologia ja biologinen" sanojen monopolisointia, jonkin/joidenkin viljelyjärjestelmien tuotesuojan alle. Kenenkään kykenemättä estämään voin hyvällä omalla tunnolla myydä tavanomaisen tuotannon tuotteitani "Biologisesti viljelty"-brändillä.

Minä kritisoin vahvasti "biologia ja biologinen" sanojen monopolisointia, jonkin/joidenkin viljelyjärjestelmien tuotesuojan alle. Kenenkään kykenemättä estämään voin hyvällä omalla tunnolla myydä tavanomaisen tuotannon tuotteitani "Biologisesti viljelty"-brändillä.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.09.11 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 12.09.11 - klo:12:36

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.09.11 - klo:12:04

Tarkasti ottaen tuossa on kyse ilmakulkeuman estämisestä, joka sinun tulee taata ettei niin tapahdu ja niin ollen varoa se riittävällä ruiskutusetäisyydellä.  Ihan sama kun et voi ruistuttaa tavanomaisella pellolla tiettyjä myrkkyjä miten lähellä tahansa tavanomaisesti viljellyn sokerijuurikaspellon lähellä jos et sinä voi taata myrkyn kulkeutumista viljelyrajan yli.  Jos on tuulikulkeuman vaara sokerijuurikaspellolle päin, joudut itse siirtämään ruiskutustasi vaikka kymmensien metrien päähän.  Tästä lienee kysymys.

Tästä ei ollut kyse. Ilmakulkeuman hallinta on lähtökohtaisesti aivan kasvinsuojeluruiskutuksen perusasioita. Ruiskuttaja vastaa aineen kulkeutumisesta, siinä ei ole mitään epäselvää. Ko. tapauksessa oltiin kuitenkin menemässä paljon edemmäs viljelyjärjestelmien fyysisen sijoittumisen rajaamisessa.

Jatkan siis toistaiseksi valitsemalla linjalla viljellen biologisesti luonnon uusiutumiskykyä hyödyntäen, tavanomaisella viljelyjärjestelmällä. Tulevaisuuden valinnoille viljelyjärjestelmäni suhteen, kuljen alati avoimin mielin. 

Onko mielestäsi rikkakasvien tappaminen kemiallisilla myrkyillä biologista viljelyä?

Itse itseäni lainaten:

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 12.09.11 - klo:12:36

Minä kritisoin vahvasti "biologia ja biologinen" sanojen monopolisointia, jonkin/joidenkin viljelyjärjestelmien tuotesuojan alle. Kenenkään kykenemättä estämään voin hyvällä omalla tunnolla myydä tavanomaisen tuotannon tuotteitani "Biologisesti viljelty"-brändillä.

JK. Minun viljelyjärjestelmäni on vähintäänkin IP, ellei osin peräti LUOMU^TM menetelmiä hyödyntävä.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 12.09.11 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.09.11 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 12.09.11 - klo:12:36

Itse itseäni lainaten:

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 12.09.11 - klo:12:36

Minä kritisoin vahvasti "biologia ja biologinen" sanojen monopolisointia, jonkin/joidenkin viljelyjärjestelmien tuotesuojan alle. Kenenkään kykenemättä estämään voin hyvällä omalla tunnolla myydä tavanomaisen tuotannon tuotteitani "Biologisesti viljelty"-brändillä.

JK. Minun viljelyjärjestelmäni on vähintäänkin IP, ellei osin peräti LUOMU^TM menetelmiä hyödyntävä.

Weijolta MOT.  Voithan käyttää tuotanotmuodostasi nimikkeitä ''melkein myrkytön'', lähes myrkyttömästi viljelty'', puolimyrkytön'', ''helppoluikoisilla apulannoitettu'', ''lähes dopingvapaa'' jne. On niinkuin reilumpaa puhua oikeilla nimillä kuin olla puolivapaamatkustaja.

Mitä tästä keskustelusta jäi käteen:

Luonnontieteistä biologia on kaapattu brändin LUOMU^TM yksinoikeudeksi. Tavanomaisesti tuotetut maataloustuotteet lienevät siten vain luonnontieteen "vapaana olevien," esim. fyysis-kemiallis-matemaattisen prosessien kautta määriteltävissä.


Painotan edelleen kritiikkini kohdistuvan nimenomaan "biologia ja biologinen" määreiden monopolisointiin jonkin viljelyjärjestelmän brändin tuotesuojan alle. Aivan kuin tuotemerkin omistaja samalla julistaisi omistavansa yksittäisen luonnontieteen!