Minkäslaisia kokemuksia jengillä on apilasta lypsylehmien säilörehussa ja seosrehuruokinnassa? Millaisia siemenseoksia suositte, onnistuuko kolme satoa Keski-Suomen ilmastossa ja miten lannoitatte? Asiallisista replyistä palkaksi hyvä mieli, asiattomista vielä parempi 

Minkäslaisia kokemuksia jengillä on apilasta lypsylehmien säilörehussa ja seosrehuruokinnassa? Millaisia siemenseoksia suositte, onnistuuko kolme satoa Keski-Suomen ilmastossa ja miten lannoitatte? Asiallisista replyistä palkaksi hyvä mieli, asiattomista vielä parempi 

Aikaisemmin olin apilafani...   en enää.   Liiallisesta apilapitoisuudesta ei ole kuin haittaa.
Jos ureat koko ajan korkealla, niin tulee huonosti kantavaksi.       Jos rehua ottaa tornilietson kautta, niin solukko
murskaantuu vielä enemmän.  _pötsit kuralla.                Mutta:   Apilasäilörehusta saa tukevan rehukomponentin APERUOKINTAAN.    Jos syötät pelkästään sitä, niin kannattaa
syöttää vaikka kuivaa heinää lisäksi.   

juu, kortta lisää aika reilustikin , syövät muuten aika heikkoakin heinää kun kunnon apilakkoa saavat!

    hitot , vaikka syöttäis rautanauloja niin kantavaksi ei saa kuin rau...... lla!     mutta mitä snäistä!

Ongelmia pakkaa tulemaan jos yli 30% karkearehusta on apilaa, isoja ongelmia jos yli 60%.

Kokeile sinimailasta, mä luulen että se on se tulevaisuuden kasvi Suomessa. Sato ei ole sellaista moskaa jollaista nuorena korjattu apila on 

Eipä ole ollut suuria ongelmia apilan kanssa. Timotei - nurminata - apila ( 70 % - 20 % - 10 %) seoksella mennään. Ruokinnassa pitää olla sitten säilöheinä kaverina ilman apilaa. Jonkun verran apilan määrää kasvustossa pystyy säätämään lannoitus ajan kohdalla. Yhdellä lohkolla tosin meinaa apilapitoisuus lähennellä maksimia johon on kaksi kuivahkoa kesää syynä. Viime vuonna suojavilja, nyt N1. Ja keväällä lannoitus viivästyi halutusta.

Missä lie pohjoisimmat sinimailasen kokeilijat. Mitkä on talvituhot täällä "lumi" Suomessa ?

Ongelmia pakkaa tulemaan jos yli 30% karkearehusta on apilaa, isoja ongelmia jos yli 60%.

Kokeile sinimailasta, mä luulen että se on se tulevaisuuden kasvi Suomessa. Sato ei ole sellaista moskaa jollaista nuorena korjattu apila on 

Mulla ollu sinimailasta seoksissa apilan seassa, tänä vuonna kokeilin suojaviljoihin kylvökoneen laatikon toiselle puolelle  apilaseos ja toiselle puolelle sinimailasseos. Raitaselta näyttää puinnin jälkeen, saas nähdä ens vuonna miltä näyttää korjuuvaiheessa.

Eipä ole ollut suuria ongelmia apilan kanssa. Timotei - nurminata - apila ( 70 % - 20 % - 10 %) seoksella mennään. Ruokinnassa pitää olla sitten säilöheinä kaverina ilman apilaa. Jonkun verran apilan määrää kasvustossa pystyy säätämään lannoitus ajan kohdalla. Yhdellä lohkolla tosin meinaa apilapitoisuus lähennellä maksimia johon on kaksi kuivahkoa kesää syynä. Viime vuonna suojavilja, nyt N1. Ja keväällä lannoitus viivästyi halutusta.

Missä lie pohjoisimmat sinimailasen kokeilijat. Mitkä on talvituhot täällä "lumi" Suomessa ?

Meillä ei ollut mitään talvituhoja ja sinä asut hyvinkin lähellä. Mutta sinimailanen ei ole mikään vesikasvi... ei ole kyllä apilakaan.

Eipä ole ollut suuria ongelmia apilan kanssa. Timotei - nurminata - apila ( 70 % - 20 % - 10 %) seoksella mennään. Ruokinnassa pitää olla sitten säilöheinä kaverina ilman apilaa. .

Eipä tuossa ole juuri apilaa nimeksikään.

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 28.08.11 - klo:21:19

Eipä ole ollut suuria ongelmia apilan kanssa. Timotei - nurminata - apila ( 70 % - 20 % - 10 %) seoksella mennään. Ruokinnassa pitää olla sitten säilöheinä kaverina ilman apilaa. .

Eipä tuossa ole juuri apilaa nimeksikään.

No tempasin vähän äkkiä noi prossat mutta oisko 60-20-20 lähempänä. Lajikkeet nyt Nuutti / Inkeri / Bjursele (menee vaihtoon), joilla haetaan d-arvoa viivästettyyn korjuuseen. Ihan näppi tuntumalla olen apilan lisännyt timppanataan. Niinkúin HaRaSoo sanoi niin vedessä ei apila viihdy. Kaikki lähtee pellon peruskunnosta ja pinnanmuotoilusta.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.08.11 - klo:10:20

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 28.08.11 - klo:21:19

Eipä ole ollut suuria ongelmia apilan kanssa. Timotei - nurminata - apila ( 70 % - 20 % - 10 %) seoksella mennään. Ruokinnassa pitää olla sitten säilöheinä kaverina ilman apilaa. .

Eipä tuossa ole juuri apilaa nimeksikään.

No tempasin vähän äkkiä noi prossat mutta oisko 60-20-20 lähempänä. Lajikkeet nyt Nuutti / Inkeri / Bjursele (menee vaihtoon), joilla haetaan d-arvoa viivästettyyn korjuuseen. Ihan näppi tuntumalla olen apilan lisännyt timppanataan. Niinkúin HaRaSoo sanoi niin vedessä ei apila viihdy. Kaikki lähtee pellon peruskunnosta ja pinnanmuotoilusta.

Tai jos tuo oli siemenseos, niin pellossa voi olla joko 100% apila tai 100% heinäkasvusto. Lannoitus ratkaissee kuten myös tuo peruskuntokauden vaihe pellolla.

Apilaa on kahdella melko kookkaalla lohkola olult pari vuotta, mutta lehmät eivät ole suostuneet sitä syömään. Vanhemmalla lohkolla oli siemenseoksessa 30 % apilaa ja loput heinäkasveja ja ekana vuonna apilan osuus kasvustossa oli yli puolet - tänä kesänä oli ehkä hiukan alle puolet. Uudemmassa kylvöksessä oli siemenseoksessa 15 % apilaa ja kasvustossa sekin innostui että apilaa oli runsas kolmannes. Satoa ne pukkaa ihan mahottomasti - kolme satoa oli pakko tehdä viime vuonna. Tänä vuonna koitetaan kahdella mennä kun ne tehtiin myöhemmin. Apilapaaleja on  useampi sata ja lehmille ne ei kelpaa kuin ulkona syöttötelineestä, jos sisälle jakoi niin heikkoa oli menekki ja maidot väheni.

En suosittele, kyllä noi nurmikasvit hakkaa apilat 2-0. Meidän  oli pakko laittaa nuo lohkot jollekin maanparannuskasville kun olivat olleet 40 vuotta viljalla. Mitään hedelmällisyysvaivoja en ole huomannut kun ne ei sitä suostuneet syömään niin sitten niille alettiin antaa heikompia 2 . sadon timppa-ruokonata paaleja jotka oli ihan mullinrehu tasosia , mutta ne uppos rouviin apiloiden jälkeen kun karkkipäivä! Ei voi kun ihmetellä että kun luulet tarjoavas niille hyvää mutta se ei aina niin  mene.

Kasviestrogeeni aiheuttaa persauksen löysyyttä ja emättimen/kohdun luiskausta ja
ennen tiineyttä jatkuvaa limottelua eli, kiimat ei oikeen pelaa 
Rankalla apilaruokinnalla saa toki halbaa valkuaista jne mut, ongelmilta ei taida säästyä 

Kasviestrogeeni aiheuttaa persauksen löysyyttä ja emättimen/kohdun luiskausta ja
ennen tiineyttä jatkuvaa limottelua eli, kiimat ei oikeen pelaa 
Rankalla apilaruokinnalla saa toki halbaa valkuaista jne mut, ongelmilta ei taida säästyä 

kummaas vaan lehmillä kohdut luiskahtelee tilool joill ei apilasta kasva edes ojan piennalla oliisko ojalasta tullut rehuraision mannekiini

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 30.08.11 - klo:20:46

Kasviestrogeeni aiheuttaa persauksen löysyyttä ja emättimen/kohdun luiskausta ja
ennen tiineyttä jatkuvaa limottelua eli, kiimat ei oikeen pelaa 
Rankalla apilaruokinnalla saa toki halbaa valkuaista jne mut, ongelmilta ei taida säästyä 

kummaas vaan lehmillä kohdut luiskahtelee tilool joill ei apilasta kasva edes ojan piennalla oliisko ojalasta tullut rehuraision mannekiini

Tohon luiskahteluun on syynsä Asiaa opiskelemalla tämänkin tietää 

Kasviestrogeenin ei muistaakseni ole todettu aiheuttavan ongelmia lehmillä mutta lampailla kylläkin.

Ongelmia aiheuttanee valkuaisen määrä.