Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...

Yllätyin kuitenkin, että melko kohtuullisella lannoituksella (107 kg N) niinkin hyvin. Eli olisi ollut varoja vielä, mutta juuri silloin lisälannoituksen levitysaikaan oli muutama isompi sade, ihan täys että ruiskulla pääsi. Ja noin kahden tonnin öljykasvisadolla jo saa täydet lannoitusvarat seuraaville vuosille.

Maan tiiviys saattaa olla se pahin öljykasvin vihollinen, oli pari päistepaikkaa, jossa selvästi näkyi, että ei kasva juuri ei alaspäin ollenkaan. Eikös sulla ollut kuviakin niistä käppyräisiksi menneistä juurista. Toinen on rikinpuute, että tarvitsisi jopa 50 kg rikkiä se öljykasvi ! Eli sulfaania kaikki tyynni. Kolmas on boorin tarve , booripitoisella ennekin lanttua kasvatettiin. Ei taida bortrakilla toeta, jos on boorin puutetta.

Näihin ajattelin seuraavalla pikkupalstalla koittaa sijoittaa. Harmi vaan ei kerkiä oppiakaan koko rypsihommaa, ennen kuin loppuu pellot kesken, niin kuin iso isäntä tuota naapuria kiusoitteli, k-maatalouden kaffenurkassa. Oli se erinomaisen viekasta  kettuilua, minusta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.12.16 - klo:19:22

Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...

Yllätyin kuitenkin, että melko kohtuullisella lannoituksella (107 kg N) niinkin hyvin. Eli olisi ollut varoja vielä, mutta juuri silloin lisälannoituksen levitysaikaan oli muutama isompi sade, ihan täys että ruiskulla pääsi. Ja noin kahden tonnin öljykasvisadolla jo saa täydet lannoitusvarat seuraaville vuosille.

Maan tiiviys saattaa olla se pahin öljykasvin vihollinen, oli pari päistepaikkaa, jossa selvästi näkyi, että ei kasva juuri ei alaspäin ollenkaan. Eikös sulla ollut kuviakin niistä käppyräisiksi menneistä juurista. Toinen on rikinpuute, että tarvitsisi jopa 50 kg rikkiä se öljykasvi ! Eli sulfaania kaikki tyynni. Kolmas on boorin tarve , booripitoisella ennekin lanttua kasvatettiin. Ei taida bortrakilla toeta, jos on boorin puutetta.

Näihin ajattelin seuraavalla pikkupalstalla koittaa sijoittaa. Harmi vaan ei kerkiä oppiakaan koko rypsihommaa, ennen kuin loppuu pellot kesken, niin kuin iso isäntä tuota naapuria kiusoitteli, k-maatalouden kaffenurkassa. Oli se erinomaisen viekasta  kettuilua, minusta.

-SS-

No ei toi 107-N-kiloa kovin kohtuulliselta kuullosta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.12.16 - klo:14:16

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.12.16 - klo:19:22

Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...

Yllätyin kuitenkin, että melko kohtuullisella lannoituksella (107 kg N) niinkin hyvin. Eli olisi ollut varoja vielä, mutta juuri silloin lisälannoituksen levitysaikaan oli muutama isompi sade, ihan täys että ruiskulla pääsi. Ja noin kahden tonnin öljykasvisadolla jo saa täydet lannoitusvarat seuraaville vuosille.

Maan tiiviys saattaa olla se pahin öljykasvin vihollinen, oli pari päistepaikkaa, jossa selvästi näkyi, että ei kasva juuri ei alaspäin ollenkaan. Eikös sulla ollut kuviakin niistä käppyräisiksi menneistä juurista. Toinen on rikinpuute, että tarvitsisi jopa 50 kg rikkiä se öljykasvi ! Eli sulfaania kaikki tyynni. Kolmas on boorin tarve , booripitoisella ennekin lanttua kasvatettiin. Ei taida bortrakilla toeta, jos on boorin puutetta.

Näihin ajattelin seuraavalla pikkupalstalla koittaa sijoittaa. Harmi vaan ei kerkiä oppiakaan koko rypsihommaa, ennen kuin loppuu pellot kesken, niin kuin iso isäntä tuota naapuria kiusoitteli, k-maatalouden kaffenurkassa. Oli se erinomaisen viekasta  kettuilua, minusta.

-SS-

No ei toi 107-N-kiloa kovin kohtuulliselta kuullosta.

No jääpi kyllä ohrastakin tuolla tasolla 5 tonnia ottamatta, tai vehnästä. Kun ei valmisteta sitä typpeä täällä päin ruokaturvetta polttamalla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.12.16 - klo:06:52

Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.

Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.

Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.

Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.

Semmonen 4000kg kaurakasvuston edestä savikkaa.

70kg salttua ja 1.5l  MCPA. Kiitos nam.

Talouskisan tulokset on seuraavassa lehdessä. Tämän kesän kisakasvit kaura ja rapsi siinä. Luet sen ja tulet sitten uudestaan namistelemaan

Suomen rapsinviljelijöiden ykkönen Ilkka Kouvo sanoo KM:ssä ettei käytä Galeraa rikantorjunnassa, koska se pienentää satoa useita satoja kiloja, vaan hän käyttää sen sijaan Butisania.

On se hyvä, ettei ole tullut sekaannuttua moiseen, ei jäisi peurojen ja myrkytyksen jälkeen sitäkään vähää tankin pohjalle.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.12.16 - klo:12:15

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.12.16 - klo:06:52

Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.

Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.

Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.

Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.

Semmonen 4000kg kaurakasvuston edestä savikkaa.

70kg salttua ja 1.5l  MCPA. Kiitos nam.

Talouskisan tulokset on seuraavassa lehdessä. Tämän kesän kisakasvit kaura ja rapsi siinä. Luet sen ja tulet sitten uudestaan namistelemaan

Liki 2000eskoo...

Mites tuo peittaus menee? Onko vielä sallittu ensi keväänä?

Mites tuo peittaus menee? Onko vielä sallittu ensi keväänä?

  On on,  joutuu miettiin muun syyn ,miksi sitä rypsiä/rapsia ei voi kylvää.

Ok. Rypsii varmaankin laitan..

Lainaus käyttäjältä: noloo_itte - 04.08.16 - klo:10:23

Kylymikselle miten käy peltotukien,jos saa muita korvauksia?

Hyvä kysymys, en tiedä.

Nyt voimme palata tähän kysymykseen. Pyytämättä ja yllättäen tuli maataloussihteeriltä kirje koskien haettua riistavahinkokorvausta. Kyseinen korvaus kuuluu ns. de minimis-tukien piiriin, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan maksaa vain tietty määrä, tietyllä ajanjaksolla. Sen takia korvauksen hakijan tulee tehdä selvitys viimeisen kahden vuoden aikana saamistaan de minimis-tuista. Käytännössä pitää täyttää yksi lomake. Siinä oli listattuna maatalouden de-minimis-tukien piiriin kuuluvat tuet, jotka toimisto katsoo omatoimisesti läpi. Ensin ajattelin, että ei ole mitään lisättävää, mutta varmistaakseni asian, suoritin jonkun verran googlailua. Mitään selvää listaa ei ollut löydettävissä, mutta erinäisistä sivulauseista alkoi löytyä tietoa metsätalouden tuista. Kävi ilmi, että kemeratuet, kuten nuoren metsänhoito jne. ovat ns. de-minimis-tukia. Yllättäen myös metsävähennys luetaan de-minimis-tueksi, vaikka on käsittääkseni verohallinnon myöntämä verovähennys. Sitten kun parin vuoden ajalta aloin käymään mappeja läpi, niin kyllähän sieltä metsäpuolelta löytyi kemerajuttuja, jotka sitten kuuliaisesti lisäsin listaan. Soittelin vielä toimistolle asiasta ja ei sielläkään ollut oikein selvillä mitä tähän kuuluu. Perehtyvät itsekin asiaan nämä tiedot kuultuaan. Olennainen pointti on kuitenkin se, että de-minimis-tukia saa olla parin vuoden aikana 150000 euron edestä. Käytännössä tuota summaa lienee hankala ylittää, koska kemeratuista ei yleensä isoja rahoja kerry.

Jos jollain on asiantuntemusta de-minimis-tuista, voisi kanssa kommentoida. Itse en keksinyt toistaiseksi muuta kuin nuo metsäpuolen jutut. Käsitteenä tämä on ilmeisesti hyvin laaja-alainen ja tähän kuuluu kaikenlaisia EU:n elinkeinoelämää varten myöntämiä juttuja, mm. liikenteen osalta.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 06.08.16 - klo:20:32

Lainaus käyttäjältä: noloo_itte - 04.08.16 - klo:10:23

Kylymikselle miten käy peltotukien,jos saa muita korvauksia?

Hyvä kysymys, en tiedä.

Nyt voimme palata tähän kysymykseen. Pyytämättä ja yllättäen tuli maataloussihteeriltä kirje koskien haettua riistavahinkokorvausta. Kyseinen korvaus kuuluu ns. de minimis-tukien piiriin, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan maksaa vain tietty määrä, tietyllä ajanjaksolla. Sen takia korvauksen hakijan tulee tehdä selvitys viimeisen kahden vuoden aikana saamistaan de minimis-tuista. Käytännössä pitää täyttää yksi lomake. Siinä oli listattuna maatalouden de-minimis-tukien piiriin kuuluvat tuet, jotka toimisto katsoo omatoimisesti läpi. Ensin ajattelin, että ei ole mitään lisättävää, mutta varmistaakseni asian, suoritin jonkun verran googlailua. Mitään selvää listaa ei ollut löydettävissä, mutta erinäisistä sivulauseista alkoi löytyä tietoa metsätalouden tuista. Kävi ilmi, että kemeratuet, kuten nuoren metsänhoito jne. ovat ns. de-minimis-tukia. Yllättäen myös metsävähennys luetaan de-minimis-tueksi, vaikka on käsittääkseni verohallinnon myöntämä verovähennys. Sitten kun parin vuoden ajalta aloin käymään mappeja läpi, niin kyllähän sieltä metsäpuolelta löytyi kemerajuttuja, jotka sitten kuuliaisesti lisäsin listaan. Soittelin vielä toimistolle asiasta ja ei sielläkään ollut oikein selvillä mitä tähän kuuluu. Perehtyvät itsekin asiaan nämä tiedot kuultuaan. Olennainen pointti on kuitenkin se, että de-minimis-tukia saa olla parin vuoden aikana 150000 euron edestä. Käytännössä tuota summaa lienee hankala ylittää, koska kemeratuista ei yleensä isoja rahoja kerry.

Jos jollain on asiantuntemusta de-minimis-tuista, voisi kanssa kommentoida. Itse en keksinyt toistaiseksi muuta kuin nuo metsäpuolen jutut. Käsitteenä tämä on ilmeisesti hyvin laaja-alainen ja tähän kuuluu kaikenlaisia EU:n elinkeinoelämää varten myöntämiä juttuja, mm. liikenteen osalta.

Ei metsävähennystä kyllä millään järjellä voi lukea tueksi. Ei de-minimis, eikä mikään muukaan. Mistä sä ton keksit?

Maatalouden de-minimis tuessa on yläraja 15ke, ja aikaraja 3v.

Kylmis, EU 1408/2013 toteaa, ettei alkutuotantoa harjoittavalla ole voimassa ne yleiset deminimis rajat mitä muussa elinkeinotoiminnassa  vaan 15000 euroa 3 v aikana.

Niillä joilla on joku muu bisnes siinä ohessa niin siihen muuhun bisnekseen tulleet tudt eivät saa sekoittaa maataloustukiympyröitä. Mutta muuten seurataan vaan siihen alkutuotantoon tulleita käteisavustuksia 3v aikana silloin kun  rajoja tarkkaillaan.

-SS-

Wtf, kyllä metsätalouden kemerat ja vähennysmuotoiset tuet on muutettu de minimis tuiksi jo v 2009.

Mutta niitä koskevat suuremmat ylärajat ja ne eivät vaikuttane maataloustukina maksatettuihin de minimistukiin.

-SS-

Wtf, kyllä metsätalouden kemerat ja vähennysmuotoiset tuet on muutettu de minimis tuiksi jo v 2009.

Mutta niitä koskevat suuremmat ylärajat ja ne eivät vaikuttane maataloustukina maksatettuihin de minimistukiin.

-SS-

Niinkö, ihan uutta asiaa minulle. Kemeran ymmärrän hyvin, mutta luetaanko metsävähennys tosiaan tueksi?

Onko tähän jotain painettua sanaa ja pykälää?


Eli jos nyt myyn 500ke:lla kalikoita kahdella perättäisellä vuodella, niin toisena vuotena ei voi käyttää vähennystä?

Kuulostaa uskomattomalta. Pitänee soittaa mhy:lle, että lykätään maksut ensi vuoteen..
edit:
http://www.eskokiviranta.net/de-minimis-tuista-yhteismetsien-kompastuskivi.htm