Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 27.06.16 - klo:08:06

Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.

Paju ja voikukka ovat tärkeimmät pölyttäjien ravintokasvit keväällä. Ehkä luomurypsilän kannattaisi tosiaan jättää osa pelloista pajuille, kuten jo huomaamattaan tekevätkin

HUUTONAURUA!! =) =)

Ja kylmikselle,

Savikka on todella helppo kasvi torjua, vaikka siitä vehnästä.... =)

  Mielestäni mehiläiset on tärkeä satoa lisäävä tekijä rypsinviljelyssä ja olen toivonut mehiläispesiä rypsipellon läheisyyteen.

  Miten toimisi ja onko mahdollista yhdistää juventtuksen ja marvikin ruiskutus? ,kun on vielä epävarmaa tuon avauntin tehon
riittävyys ,nyt kun ensimmäiset kukat aukeavat ja avauntin ruiskutuksesta vasta kolme päivää aikaa.

  Mielestäni mehiläiset on tärkeä satoa lisäävä tekijä rypsinviljelyssä ja olen toivonut mehiläispesiä rypsipellon läheisyyteen.

  Miten toimisi ja onko mahdollista yhdistää juventtuksen ja marvikin ruiskutus? ,kun on vielä epävarmaa tuon avauntin tehon
riittävyys ,nyt kun ensimmäiset kukat aukeavat ja avauntin ruiskutuksesta vasta kolme päivää aikaa.

Tässähän tämän jutun juoni onkin, läheisyyteen muttei liian lähelle. Mehiläisillähän taitaa lentoalue olla siinä 1,5km pesästä, kun mehiläistarhaajat vähän katselisivat niitä paikkoja sillä tavalla ja kyselisivät että missä mahdollisesti niitä öljykasveja viljellään niin siitä saataisiin järkevä kokonaisuus jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Meidänkin kylällä ei ole kuin muutama potenttiaalinen öljykasvin kylväjä niin homma olisi järjestettävissä helposti.

Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.

Ohoh, ehkäpä taisinkin syyllistyä viljelijöiden salattujen tunteiden esiin kaivamiseen, vaikka lähinnä analysoin, en kannustanut mehiläiskriittiseen ajatteluun. Itselläni kun on tuosta mehiläishoidosta enemmän niin kuin myönteinen käsitys, koska isäni oli ammattitarhaaja sodan jälkeen, kun ei sotainvalidina muuhun pystynyt, ja piti meilläkin muutamaa pesää. Niin, rypsi sentään hyötyy pölytyspalvelusta, enemmän kuin rapsikuoriaiset parhaimmillaan voisivat viedä. Tämä rapsivillitys onkin eri asia, rapsi ei hyödy pölyttäjistä niin paljon kuin rypsi. Rypsillä arvioitu pölytyshyöty on noin neljännes, eli kahden tonnin sadosta arviolta 500 kg. Rapsilla on heitetty noin 5% pölytysvaikutus, joten kolmen tonnin potentiaalisesta sadosta 150 kg hyöty.

Ei ihme, että mehiläistarhaus nähdään enemmänkin rapsinviljelyn vihollisena kuin hyötynä.

Mutta vaikka olenkin oikea himoruiskutteija, näen tämän jo tehdyn 7 ruiskutuskierroksen ja kohta seuraavan kahdeksannen tautikierroksen plus lituvaiheen taistelut koiperhosten seuraavaa sukupolvea vastaan aivan järjettömänä hommana, jos ajattelee seuraavaa 20 vuotta, oikea mutanttituholaisten kasvattamo, siis johonkin kuutioon kasviöljyä tarvitaan kymmenen kiloa erilaisia torjunta-ainetiivisteitä !
Ei hyvää päivää sentään !

-SS-

  Mielestäni mehiläiset on tärkeä satoa lisäävä tekijä rypsinviljelyssä ja olen toivonut mehiläispesiä rypsipellon läheisyyteen.

  Miten toimisi ja onko mahdollista yhdistää juventtuksen ja marvikin ruiskutus? ,kun on vielä epävarmaa tuon avauntin tehon
riittävyys ,nyt kun ensimmäiset kukat aukeavat ja avauntin ruiskutuksesta vasta kolme päivää aikaa.

Minä yhdistin tuossa muutama päivä sitten, ja laitin hiukan Silvet Goldia joukkoon. Lentävät koit loppuivat, rapsikuoriaiset tippuivat, mutta madot lyllertävät vartta ylös ja alas siinä kuin ennenkin.

-SS-

Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.

-SS-

Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.

-SS-

Vesistön reunassa oikein käteviä kasveja, saa tuurata viuhkalla mielin määrin jos jonkinlaista kemikaalia.

Ei toki mykoritsaristoja paljon lämmitä nokkos ja mäntysoopavesineen.

Ja jos rypsiä sekoittaa rapsin sekaan, pääsee rapsille antamaan sen "viimeisen voitelun" pari viikkoa liian aikaisin, koska rypsi alkaa kukkaamaan aikaisemmin. Kirpoille ehkä auttaa sekoittaa vähän peittaamatonta siementä peitatun sekaan, josko ne kirpat söisivät sitten vain ne peittaamattomien taimet.

Ruotsin Raps-3000 projektissa nimenomaan tuo 2% rypsiä rapsin seassa on ollut toimiva ratkaisu, eli rajoitetaan sitä viimeisen voitelun tarvetta. Ajattelin tuota raitakylvöä siksi, ettei se mato liikkuisi lehdeltä toiselle, kun houkutuskasvi ei olisi kylki kiinni siinä rapsissa.

Ja eikös se rypsin muutenkin pitänyt toimia ihan ilman mitään aktiivitorjuntaa ? Köntyksellä on kääntynyt takki tuossa torjunta-aine-jutussa kuin populistipoliitikolla parhaimillaan ?

-SS-

Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.

-SS-

Samat pelisäännöt kyllä ovat. Ei niitä pajuja sarkaojissa kasvattaa  kannatakaan. Ja piiri ja valtaojissakin pidetään niitoin kurissa ainakin pääosin. Eivät pajut toki viljelyä saa häiritä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.06.16 - klo:09:21

Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.

-SS-

Samat pelisäännöt kyllä ovat. Ei niitä pajuja sarkaojissa kasvattaa  kannatakaan. Ja piiri ja valtaojissakin pidetään niitoin kurissa ainakin pääosin. Eivät pajut toki viljelyä saa häiritä.

Näin siis todellisuus, eli kyllä pajut saanevat jäädä joutomaille ja tuki-imuri-luonnonhoitopelloille.

-SS-

Vastaus rapsinviljelyn ongelmiin olisi GMO- jalostus, sen avulla pystyttäisiin jalostamaan rapsi,  joka kestää erilaisia tuholaisia.  Tämä olisi myöskin paljon luontoystävällisempää, kuin ei tarvitsisi käyttää monenlaisia hyötyeläimille  haitallisia torjunta-aineita, mutta eurooppalaisten gmo-vastaisuus on sen verran järjenvastaisella  tasolla, että tästä tuskin on toivoa ainakaan GMO -vastaisessa Euroopassa.

Vastaus rapsinviljelyn ongelmiin olisi GMO- jalostus, sen avulla pystyttäisiin jalostamaan rapsi,  joka kestää erilaisia tuholaisia.  Tämä olisi myöskin paljon luontoystävällisempää, kuin ei tarvitsisi käyttää monenlaisia hyötyeläimille  haitallisia torjunta-aineita, mutta eurooppalaisten gmo-vastaisuus on sen verran järjenvastaisella  tasolla, että tästä tuskin on toivoa ainakaan GMO -vastaisessa Euroopassa.

GMO koi (edit: korjattu) on tehokkaampi. Kaalikoihin on kokeellisesti siirretty samantapainen geeni kuin hyttysissä käytetty mm. Cayman saarilla, populaation väheneminen 96% , leviää urosten mukana ja estää naaraitten lisääntymistä. Ja valintapaine ei ole tekemässä näistä mitään tuomiopäivän sääskiä, vaan normaali lisääntyminen korjaa tilanteen luonnonmukaiseksi ennen pitkää, jos niin halutaan.

http://www.oxitec.com/agriculture/our-products/diamond-back-moth/

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.06.16 - klo:08:17

Ja jos rypsiä sekoittaa rapsin sekaan, pääsee rapsille antamaan sen "viimeisen voitelun" pari viikkoa liian aikaisin, koska rypsi alkaa kukkaamaan aikaisemmin. Kirpoille ehkä auttaa sekoittaa vähän peittaamatonta siementä peitatun sekaan, josko ne kirpat söisivät sitten vain ne peittaamattomien taimet.

Ruotsin Raps-3000 projektissa nimenomaan tuo 2% rypsiä rapsin seassa on ollut toimiva ratkaisu, eli rajoitetaan sitä viimeisen voitelun tarvetta. Ajattelin tuota raitakylvöä siksi, ettei se mato liikkuisi lehdeltä toiselle, kun houkutuskasvi ei olisi kylki kiinni siinä rapsissa.

Ja eikös se rypsin muutenkin pitänyt toimia ihan ilman mitään aktiivitorjuntaa ? Köntyksellä on kääntynyt takki tuossa torjunta-aine-jutussa kuin populistipoliitikolla parhaimillaan ?

-SS-

Täytyy myöntää että oon tällä alueella puolta innokkaammin ruiskutellut rypsiä kun moni muu. Oon nimittäin kaksi kertaa torjunut elukkoja. Moni jonka kans oon jutellut, on ruiskuttanut vain kerran jotain pyretroidivalmistetta, minä innokas Avauntin ton "pyreen" lisäksi. Ja jessus vielä pitää mennä pahkahomeet torjumaan, kunhan kasvusto taas sateen jäljiltä kuivaa.

Ja kyllä minäkin tykkään että mehiläisiä ym. kukkakärpäsiä rypsissä käy pölytyshommissaan, mutta eikö nuo aikuiset kaalikoit hoida tuota virkaa, käyhän nekin mettä juomassa? Ja miksei kuoriaisetkin, lenteleehän nekin kukasta kukkaan, kerta siivekkäitä ovat.

Kitiiniin ei tahdo pöly tarttua kuten karvaseen.

Vähän kun oksennat kokolattiamatolle tai parketille. Toisesta lähtee yrjöpurjo pyyhkimällä kun toinen vaatii tv-shop höyrystinimurin.

Joku 500 - 600  km pohjoiseen niin vain tuntuu muutavan öljykasvinviljelyn ihan toiseksi elinkeinoksi. Täällä tuo kaukokulkeutuma varmaan osui parahiksi tuhoamaan sen osan öljykasvista, jonka pitäisi sato tuottaa, eli kukkavarret.

-SS-