Selkeän toimintastrategian ja vision puute estää suomen maatilojen kehittymisen.

Väitän, että tuo ylläoleva on totta ja se estää tilojen järkevän kehittymisen ja varautumisen tulevaisuuteen. Harvalla tilalla on selkeää kuvaa siitä millainen oma tila on vaikka viiden tai seitsemän vuoden kuluttua, saati sitten olemassa minkäänlaista johtoajatusta sen saavuttamiseksi. Saati sitten edes viljelysuunnitelmaa seuraaville vuosille tai välintilinpäätöstä tehtynä ennen välipäiviä. Suunnitelmat yltävät korkeintaan seuraavaan viikkoon tai kuukauteen. Tällaisella suunnittelemattmuudella ja sen vision puutteen vuoksi on todella vaikeaa tehdä kauaskantoisia päätöksiä, vaikka nopeastikin, ja pyrkiä jatkuvaan kehittymiseen. Paremmin sanoen päätöksenteko vaikeutuu ja muuttuu epämääräiseksi, eikä vie eteenpäin. Tukipolitiikan lyhytjänteisyyttä ei tähän voi sotkea, kyllä se visio omasta tulevaisuuden tilasta pitäisi silti olla itselleen selvitettynä ja mietittynä valmiiksi toimintakeinoja joilla siihen pyritään.

Tilojen kehittymistä se haittaa siten, että nyt suuri osa jusseista elää kuin pyyt pellossa ja heidän kehittymisensä on vain pelkkää opportunismia, kerätään kyllä kaikki eteen sattuvat makupalat ja katsotaan miten pitkälle ne kantavat, mutta siitä ei ole mitään tietoa mistä seuraavaa makupalaa lähdettäisiin etsimään. Kun makupalat loppuvat, on kriisi johon huudetaan apuun valtiovaltaa, kepua, kokkareita, persuja jne. Nyt toiminta on pelkkää pomppimista, yhtenä vuonna viljellään pirusti vehnää, toisena on kaikki lhp:na, kun on rahaa niin kaikki kuskataan konekauppaan ja kun ei ole rahaa niin ruikutetaan porukalla kurjutta.

Tämä johtuu pitkälti viljelijäväestön passiivisuudesta liian moni on vielä ajatuksiltaan tuottaja, eikä yrittäjä. Tukirakenne on vielä liian hyvä, se ei pakota kehittymään vaan mahdollistaa tämän pysähtyneisyyden ajan joka kestäessään on todellisuudessa taantumaa. Yrittäjyyden, ja yrittäjyyden vaatimusten ymmärtämisen puutetta kuvaavat hyvin tälläkin palstalla viimeaikoina taas yleistyneet vertaukset työntekijöiden ja maanviljelijöiden välillä. Vertaus on todella huono ja kertoo vain vertaajan puutteellisesta käsityksestä siitä, mitä oman sontaluukun ulkopuolella olevassa maailmassa tapahtuu.

Tämä ei tietenkään tarkoita kaikkia tiloja, tähän pätee vanha ja tuttu 20/80 sääntö, 20% tekee töitä ja kehittyy ja 80% makaa pankolla. Sinänsä kuvio on tarpeellinen, sillä tuo enemmistön passiivisuus mahdollistaa vähemistönä olevien aktiivitilojen kasvun ja kehittymisen. Kummassa joukossa sinä olet?

toinen jalka 80% ja toinen jalka 20 prossas näin mennään nilkuttaen   näin pääomien puuttumisesta johtuen

On helppoa olla visionääri kun jonkun toisen perse on tulessa kuin oma,Eräs visionääri istui omalla perseellään tuleen ja konkkahan siittä tuli tilaahan pitää nyt isoveli ja nauta lehdessä kertoivat 200 lehmää olevan sopiva koko.

Allekirjotan. Vielä sellainen asia, että jos lanseeraat jonkun vision, jota olet harkinnut ja nähnyt mahdolliseksi ja menet vielä sen jollekin kertomaan, niin kylähullun tai suuruudenhullun maine on varma. Tämäkin johtuu siitä, että pankolla maatessa on aikaa märehtiä toisten asioita, omat ei kiinnosta. Ollaan vaan.

Sinänsä sama ilmiö koskee koko kansaa. Toi 80% on lullukoita ja loput yrittää tehdä jotain. Toiset hiukan idealistisesti myös toisia ajatellen ja velvollisuudentunteesta, toiset pelköstä ahneudesta ja oman edun tavoittelusta. Yhteistä tälle ryhmälle on sen 80% lullukoiden nimitys "eliitti". Eliitti tekee sitä ja tätä, kusettaa kansaa

toinen jalka 80% ja toinen jalka 20 prossas näin mennään nilkuttaen   näin pääomien puuttumisesta johtuen

On helppoa olla visionääri kun jonkun toisen perse on tulessa kuin oma,Eräs visionääri istui omalla perseellään tuleen ja konkkahan siittä tuli tilaahan pitää nyt isoveli ja nauta lehdessä kertoivat 200 lehmää olevan sopiva koko.

Yrittämiseen kuuluu epäonnistuminen. Lullukkapankkoiluun vain huutelu ja *****ilu

Yrittäjäjyydesta voidaan puhua vasta sitten, kun tuottaja määrää tuotteelleen hinnan. Nyt saadaan mitä joku sattuu maksamaan.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 22.08.11 - klo:10:28

toinen jalka 80% ja toinen jalka 20 prossas näin mennään nilkuttaen   näin pääomien puuttumisesta johtuen

On helppoa olla visionääri kun jonkun toisen perse on tulessa kuin oma,Eräs visionääri istui omalla perseellään tuleen ja konkkahan siittä tuli tilaahan pitää nyt isoveli ja nauta lehdessä kertoivat 200 lehmää olevan sopiva koko.

Yrittämiseen kuuluu epäonnistuminen. Lullukkapankkoiluun vain huutelu ja *****ilu

olen yhdistänyt nämä 50% *****ilua 60% yrittämistä fifty/sixty

Yrittäjäjyydesta voidaan puhua vasta sitten, kun tuottaja määrää tuotteelleen hinnan. Nyt saadaan mitä joku sattuu maksamaan.

Hinnan määrämisen oikeus ei ole ainoa yrittäjyyden määritelmä. Harvalla alalla yrittäjä todellisuudessa voi täysin vapaasti tuotteita hinnoitella, siihen vaikuttaa mm. kilpailutilanne, lainsäädäntö, valmistajan suositukset, ostajan maksukyky, hintajousto jne. Mutta se ei ole oleellista, kunhan nyt tuottajat löytäisivät edes sen kadoksissa olevan sisäisen yrittäjänsä.

Yrittäjäjyydesta voidaan puhua vasta sitten, kun tuottaja määrää tuotteelleen hinnan. Nyt saadaan mitä joku sattuu maksamaan.

Tää on se perinnevastaus ja ihan perseelleen. Ei teräksentuottajakaan kovin paljoa raudalleen hintaa määrää, mutta yritys se on teräsfirma silti. Maidontuottaja on ulkoistanut markkinoinnin ja viljanviljelijä elää samassa markkinassa muun raaka-ainetuotannon kanssa.

Hinnanmääräämislässytys on syytä lopettaa

Mää olen siinä neutraalissa tilanteessa ja katson vanhemmalla kokemuksella kun nuoremmat laajentavat ja puhuvat laajentamisesta kuin pilvessä olisivat . Useampi nuori kyllä lyö päänsä seinään ja tämä tulee olemaan faktaa .
 Itse väitän että monet viljelijät elävät laajentamisen (tämäkö on kehittymistä?) harhassa ja olettavat että lähitulevaisuudessa tämä muuttuu paremmaksi ja sen vuoksi tuhlaavat kaikki rahat investointeihin. Osa tästä porukasta  on viljelijöitä joilla on hyvä ammatti ja joiden tarkoituskaan ei ole tuotanon kannattavuus vaan jonkinlainen sijoittaminen tulevaisuuteen ja toiset vaan muuten uhoavat ja tuhlaavat rahansa.

Suomessa jos epäonnistuu kerran, on koko muun yhteiskunnan silmissä lopullisesti epäonnistunut, sen sijaan Jenkkilässä epäonnistuminen yritystoiminnasssa katsotaan arvokkaaksi kokemukseksi  jonka avulla voidaan taas ponnistaa uuteen yritykseen.

Lainaus käyttäjältä: AgerSilva - 22.08.11 - klo:10:34

Yrittäjäjyydesta voidaan puhua vasta sitten, kun tuottaja määrää tuotteelleen hinnan. Nyt saadaan mitä joku sattuu maksamaan.

Tää on se perinnevastaus ja ihan perseelleen. Ei teräksentuottajakaan kovin paljoa raudalleen hintaa määrää, mutta yritys se on teräsfirma silti. Maidontuottaja on ulkoistanut markkinoinnin ja viljanviljelijä elää samassa markkinassa muun raaka-ainetuotannon kanssa.

Hinnanmääräämislässytys on syytä lopettaa

Hyvähän se on sohaista vähän ampiaispesää, niin tuli tuokin asia taas selväks 

Lainaus käyttäjältä: Kamikatze - 22.08.11 - klo:10:41

Mää olen siinä neutraalissa tilanteessa ja katson vanhemmalla kokemuksella kun nuoremmat laajentavat ja puhuvat laajentamisesta kuin pilvessä olisivat . Useampi nuori kyllä lyö päänsä seinään ja tämä tulee olemaan faktaa .
 Itse väitän että monet viljelijät elävät laajentamisen (tämäkö on kehittymistä?) harhassa ja olettavat että lähitulevaisuudessa tämä muuttuu paremmaksi ja sen vuoksi tuhlaavat kaikki rahat investointeihin. Osa tästä porukasta  on viljelijöitä joilla on hyvä ammatti ja joiden tarkoituskaan ei ole tuotanon kannattavuus vaan jonkinlainen sijoittaminen tulevaisuuteen ja toiset vaan muuten uhoavat ja tuhlaavat rahansa.

Tukevasti 80% sakissa  

Ihan turhaa virnistellä ! Minun mielestä itse tuotantoon pitää ja pitäisi satsata ,mutta nykyinen tukijärjestelmä vain nostaa pellon hintaa ja vie monilta huomion vain niiden peltotukien nostamiseen ja itse tuotanto kärsii tai siihen ei jää riittävää mahdollisuutta.  Turhaa puhua yrittämisestä jos viljelijä alkumetreillä naulaa itsensä kiinni kalliiseen peltoon.

20% edustaja saattaa keksiä keinon kiertää tuo ongelma. 

  aamuteeveessä oli taas valitusta kuinka huono kannattavuus on maataloudessa. Jotenkin mättää, kun huonosti kannattaa ja lisää peltoa pitää raivata. Eikös olis järkevämpää myydä entisetkin pois.