Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2011  (Luettu 69689 kertaa)

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Puinnit 2011
Keroiko joku tässä ketjussa käyttäneensä glyfosaattia ennen puinteja?

Glyfosaatti vaikuttaa kasvisoluissa estämällä erään viherhiukkasissa olevan entsyymin toiminnan, jolloin kasvi ei kykene rakentamaan kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja. Glufosinaatti taas estää kasvisolussa erään entsyymin toimintaa. Tämän entsyymin toiminta on kasville elintärkeä, sillä ainoastaan sen avulla kasvi voi välttää myrkyllisen ammoniakin syntymisen solukossaan. Glufosinaatti johtaa siis kasvin kuolemaan, koska entsyymitoiminnan estyttyä ammoniakkia alkaa kertyä solukkoon.



http://www.bioturva.org/glyfosaatti.htm

Kaikki ei ole sitä, mitä Monsanto ilmoittaa.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5895
Vs: Puinnit 2011
Glufosinaatti taas estää kasvisolussa erään entsyymin toimintaa. Tämän entsyymin toiminta on kasville elintärkeä, sillä ainoastaan sen avulla kasvi voi välttää myrkyllisen ammoniakin syntymisen solukossaan. Glufosinaatti johtaa siis kasvin kuolemaan, koska entsyymitoiminnan estyttyä ammoniakkia alkaa kertyä solukkoon.

Mistä tuota glufosinaattia sitten tulee kasviin?

http://en.wikipedia.org/wiki/Glufosinate

Doksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 416
Vs: Puinnit 2011
Glufosinaatti taas estää kasvisolussa erään entsyymin toimintaa. Tämän entsyymin toiminta on kasville elintärkeä, sillä ainoastaan sen avulla kasvi voi välttää myrkyllisen ammoniakin syntymisen solukossaan. Glufosinaatti johtaa siis kasvin kuolemaan, koska entsyymitoiminnan estyttyä ammoniakkia alkaa kertyä solukkoon.

Mistä tuota glufosinaattia sitten tulee kasviin?

Esimerkiksi täältä  http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Kasvinsuojeluaineet/Basta/

3070 E

  • Vieras
Vs: Puinnit 2011

Vehnää viljellään täällä Pohjois- Karjalan pohjoisosissakin

Jaa, että sieltä löytyy tuossa kesällä kun katseli Enosta pois mennessä, niin ensimmäiset vehnäpellot alkoivat tulla maisemiin vasta Savon puolella.

koivikko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49
Vs: Puinnit 2011
Joku kyseli luomusadoista. Itse olen viljat puinut ja fiilis sadosta on kaksjakoinen. Ekaksi kylvöjen jälkeen heinäkuun loppuun satoi kaakkoiskulmalla vain n 30mm. Orastuminen eritoten kynnetyillä pelloilla huono. Epäilen syyksi kuivuutta. Pahimmoillaan orastuminen jäi kauralla 350 orasta per neliö. Mutta niistä luomusadoista kaura(belinda) jäi 3,3-3,4 t välille riippuen hlp:stä, ne ovat olleet 56-58 välillä.Sen verran kaurasta, että toisella lohkolla missä oli orastamis ongelmia sato 3t, toisella lohkolla mikä oli ok sato 4,1t. Vehnä (anniina) orastuminen oli 450 orasta per neliö sato oli 3,5t. hlp 84, tähkät oli hyvän näköisiä että potentiaalia olis ollu. Muista arvoista en tiedä. Ohra minkä orastavuus oli 500 per neliö sato oli 3,8t, hlp 68. härkäpapu vielä puimatta mutta jos siitä tulee 1,5t niin hyvä. Epäilen että kelit teki tepposen sille. Kylvin aluskasviks sille syysrypsiä ja rapsia mikä on tosi hyvän näköinen alla ja osittain päällä...? Rikat eivät ole olleet ongelma kuin härkäpavulla. Nämä ovat sv1 tavaraa, että katotaan miten ensvuonna. Mutta fiilis on kyllä hyvä. Tämän alueeseen verrattuna pitää olla kyllä tyytyväinen satoihin. Potentiaaliakin suurempiin satoihin minun mielestä jäi. Ruista on jo kylvetty ja syysvehnääkin olis aikomus laittaa jos kelit antaa myöte..

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2011
Koivikon tarina on kultaa, balsamia ja mirhamia Landehoon hipiälle. ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Puinnit 2011
Koivikon tarina on kultaa, balsamia ja mirhamia Landehoon hipiälle. ;D

Ihan hyvät sadot sv1:ski, mutta ei vielä kannata itämaiden aarteita tuhlata. Sitten vasta, kun luomustatuksella saa tuon tasoisia satoja vuodesta toiseen.

Jos on käytetty lantaa sen verran mitä on voinut, niin se vaikuttaa aika hyvin. Ja millainen viime vuoden satotaso oli? Minulle on tullut semmoinen olo, että osa viime vuoden lannoitteista on sailynyt maassa ja parantanut tämän vuoden satoja ja valkuiaispitoisuuksia. Varsinkin vehnistä on tullut määrällisesti ja valkuaispitoisuudeltaan niin hyviä satoja, ettei pelkkä säätila sitä selitä. Kivennäismaista ei typpeä itsestään irtoa eikä viljelykierroissa tai kulttuurissa ole niin suurta muutosta tapahtunut, että se selittäisi hyvät vehnät.

koivikko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49
Vs: Puinnit 2011
Joo, karjalantaa ja kompostia ollaan käytetty kokoajan viljelyksissä.Viime vuoden sää oli aika lähelle samanlainen kuin tämä, sateineen.Kauran esikasvina on ollut vehnä.(2010) salpietaria tuli sille laitettu 90 typpikilon verran ja kompostia 10 kuutiota. sato oli silloin 3,8t ja valkuainen 14,8. Etanat ja kuivuus häiritsi kasvua sen verran, että thp oli 28. Vehnän ja ohran esikasvina oli rypsi jolle (2010) slp:tä 80 tyypikilon verran ja kompostia 10 kuutioo. Sato oli 1,6t. Tautiaineita ei olla käytetty koskaan ja rikkatorjunta on ollut gramma aineita ja mcpa:ta.
En osaa kyllä sanoa onko ollut paljon ravinteita tälle vuodelle käytettävissä? Varmaan se agrimarketin viljelyneuvoja osaislaskea ravinnetaseen....

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Puinnit 2011
[quote author=koivikko link=topic=29152.msg488564#msg488564 .Kauran esikasvina on ollut vehnä.(2010) salpietaria tuli sille laitettu 90 typpikilon verran ja kompostia 10 kuutiota. sato oli silloin 3,8t ja valkuainen 14,8. Etanat ja kuivuus häiritsi kasvua sen verran, että thp oli 28. Vehnän ja ohran esikasvina oli rypsi jolle (2010) slp:tä 80 tyypikilon verran ja kompostia 10 kuutioo. Sato oli 1,6t. [/quote]

Lähes 15% valkuaisia ei saada kuin hemmetin suurella typen ylilannoituksella tai jakamalla typpilannoitus ja antamalla lisätyppi kun kasvusto on vähintään maitotuleentunut.

Kuis paljon tuosta kymmenestä komposti kuutiosta pitäisi tulla ja kuinka paljon käyttäjät ajattelevat siitä tulevan typpeä?

Noilla edellisvuosien lannoituksilla en yhtään ihmettele, että tänä vuonna satoa tuli. Kolmen vuoden päästä saalis voi olla huomattavasti huonompi ellei välillä kompostien lisäksi keräillä typpeä apiloilla yms.

Astral

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1163
Vs: Puinnit 2011
Lähes 15% valkuaisia ei saada kuin hemmetin suurella typen ylilannoituksella tai jakamalla typpilannoitus ja antamalla lisätyppi kun kasvusto on vähintään maitotuleentunut.

Niin kaurastako nyt puhut vai vehnästä?

Vehnän kanssahan tollaset valkuaiset ei ole tasan minkäänlainen ongelma vaikka typpi annetaan ihan sallituissa rajoissa ja kylvön yhteydessä

LuMon

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 571
  • Ole sinä se muutos, jonka toivot näkeväsi maailmas
Vs: Puinnit 2011

Vehnää viljellään täällä Pohjois- Karjalan pohjoisosissakin

Jaa, että sieltä löytyy tuossa kesällä kun katseli Enosta pois mennessä, niin ensimmäiset vehnäpellot alkoivat tulla maisemiin vasta Savon puolella.

Niin tuo vastaus oli kun joku kysyi että menestyykö vehnä Keski-pohjanmaalla... Tämä Pielinen  kun on sen verran iso järvi ,että tekee mutkia viljelyvyöhyke karttoihinkin. Varsinkin ihan nämä rantapellot.
Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.
  Alpert Einstein

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Puinnit 2011
Lähes 15% valkuaisia ei saada kuin hemmetin suurella typen ylilannoituksella tai jakamalla typpilannoitus ja antamalla lisätyppi kun kasvusto on vähintään maitotuleentunut.

Niin kaurastako nyt puhut vai vehnästä?

Vehnän kanssahan tollaset valkuaiset ei ole tasan minkäänlainen ongelma vaikka typpi annetaan ihan sallituissa rajoissa ja kylvön yhteydessä

Muistaakseni kaikilla viljoilla raja on 12-13% välillä. Jos on alle 12% valkuiasta, on typpi rajoittanut kasvua. Jos yli 13% jonkin muu tekijä kuin typpi on rajoittanut kasvua.

Millä lajikkeella ja satotasolla saa varmasti 15% vehnää kikkailematta lannoituksen kanssa tavalla tai toisella?

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2011
Lähes 15% valkuaisia ei saada kuin hemmetin suurella typen ylilannoituksella tai jakamalla typpilannoitus ja antamalla lisätyppi kun kasvusto on vähintään maitotuleentunut.

Niin kaurastako nyt puhut vai vehnästä?

Vehnän kanssahan tollaset valkuaiset ei ole tasan minkäänlainen ongelma vaikka typpi annetaan ihan sallituissa rajoissa ja kylvön yhteydessä

Muistaakseni kaikilla viljoilla raja on 12-13% välillä. Jos on alle 12% valkuiasta, on typpi rajoittanut kasvua. Jos yli 13% jonkin muu tekijä kuin typpi on rajoittanut kasvua.

Millä lajikkeella ja satotasolla saa varmasti 15% vehnää kikkailematta lannoituksen kanssa tavalla tai toisella?
Anniina, 5000kg. Puhumattakaan 4000kilon ha sadosta. sit mennään jo likemäs 16-17.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

koivikko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49
Vs: Puinnit 2011
Meillä on ollut jonkun aikaa anniina vehnänä ja valkuaiset ovat olleet 13,4-16,2 välillä ja keskisato on ollut n. 3,8t. Ravinteet ovat olleet alle 100kg typpeä ja muut hivenet kompostista tai karjalannasta.Tavarat annettu keväällä. Minusta valkuaisen muodostumiseen vaikuttaa lajike erittäin paljon.
Tuohon ravinteiden ynnäämiseen ajatus olis,että viljelykierto on  2x viherlannoitus, syysvilja/öljykasvi, härkäpapu ja vilja+sv. Muu lannoitus karjalanta+lihaluujauho tarpeen mukaan.
Maan rakenteeseen yritän kyllä paneutua vielä enempi. Sinne on jo nyt ajettu puukuituu aika napakasti ja syväjuurisia kasveja kiertoon esim. sinimailanen,retikka ja mitä niitä vois ollakkaa...Eihän näistä savikoista kukkamultaa saa, mutta jos ees vähän paranis.
On ollut aika lähelle samanlaine viljelykierto tavanomaisessakin viljelyssä ja esim. viherlannoitusnurmen ja herneen jälkeen on kasvit kasvanu huomattavasti paremmin kuin viljaa viljan perään lohkoilla.

sikaniska

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 274
Vs: Puinnit 2011
Toi valkuaisten haaliminen jotenkin tuntuu turhalta. Aika useat elukat ei pysty hyödyntämään Yli 14 pisteen valkuaisia, paitsi ehkä kirahvi. Musta satotasoon perehdyttävä enemmän ??? ???