Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.08.11 - klo:21:39

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.07.11 - klo:23:18

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.07.11 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 25.07.11 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.07.11 - klo:18:36

Ette te taida pojat oikein ymmärtää tosta teollisuudesta mitään, laitoksen kulut tulee laitoksesta, ei niistä muutamasta litrasta mitä jostakin haetaan, kaikkia laitoksia, tehtaita sunmuita tuotantolaitoksia pyritään pyärittämään aina maksimi kapasiteetilla, ei niitä laitoksia kannata pyörittää vajaalla kapasiteetilla, mikäli sitä jalostettavaa tavaraa vaan löytyy maakunnasta.

jos saha tekee kolmessa vuorossa tappioo, mutta kun kallis yövuoro lopetetaan niin vähän voittoa    kartelissa kaikki toki toisin

Eikös paperitehtaatkinpyöri kolmessa vuorossa? Vaikka yö vuoro tuottaisi tappiota, niin ei paperitehdasta ajeta ilavuorossa alas ja aamuvuorossa ylös. Sehän vasta pirun kalliiksi tulisikin kun kummastakin vuorosta menisi vähintään puolet leikkimiseen.

tässä tapauksessa kyse on raaka-aineen ylihinnasta johtuva tuotannon kannattavuusongelma, palkkamenot on tutkitusti muutamia prosentteja tehtaan kuluista, halvempi yösähkö kuitannee yötyölisät 10 jälkeen

Palkkamenot on samoin, muutama prosentti meijerin kuluista, vaikka siinä olisi mukana ne kuskin palkatkin ?

Seinät ei teollisuuden rahavirroissa suurta roolia näyttele. Työntekijä ilman jalostettavaa raaka-ainetta se on joka voi tulla kalliiksi. UPM:lla on miljardin tehdas Uruguayssa jonka kännistymistä odoteltiin rauhassa vuosia koska tiedossa oli että se maksa itsensä muutamassa kuukaudessa.

Joo, eihän seinät paljon maksa, mutta se tekniikka sinne sisälle maksaa ja vanhenee yllättävän nopeasti, se pitää kuolettaa myös nopeasti ...

Uruguayn sellutehdas kuolletti tekniikkansa ja 7 vuoden korot muutamassa kuukaudessa, edullisella raaka-aineella. Loppupeleissä se on juurikin vain ja ainoastaan materiaalihankinnan kustannukset jotka voivat kääntää tuloksen aiottua huonommaksi tai paremmaksi.

Höpöhöpö ?
Tekniikkä on Suomesta, materiaali halpaa, tosin niin on energia ja työvoimakin, yhtäkkiä ei tule edes mieleen sellaista asiaa, mikä olisi Urugyassa kallista ?

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 02.08.11 - klo:16:01

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.08.11 - klo:21:39

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.07.11 - klo:23:18

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.07.11 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 25.07.11 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.07.11 - klo:18:36

Ette te taida pojat oikein ymmärtää tosta teollisuudesta mitään, laitoksen kulut tulee laitoksesta, ei niistä muutamasta litrasta mitä jostakin haetaan, kaikkia laitoksia, tehtaita sunmuita tuotantolaitoksia pyritään pyärittämään aina maksimi kapasiteetilla, ei niitä laitoksia kannata pyörittää vajaalla kapasiteetilla, mikäli sitä jalostettavaa tavaraa vaan löytyy maakunnasta.

jos saha tekee kolmessa vuorossa tappioo, mutta kun kallis yövuoro lopetetaan niin vähän voittoa    kartelissa kaikki toki toisin

Eikös paperitehtaatkinpyöri kolmessa vuorossa? Vaikka yö vuoro tuottaisi tappiota, niin ei paperitehdasta ajeta ilavuorossa alas ja aamuvuorossa ylös. Sehän vasta pirun kalliiksi tulisikin kun kummastakin vuorosta menisi vähintään puolet leikkimiseen.

tässä tapauksessa kyse on raaka-aineen ylihinnasta johtuva tuotannon kannattavuusongelma, palkkamenot on tutkitusti muutamia prosentteja tehtaan kuluista, halvempi yösähkö kuitannee yötyölisät 10 jälkeen

Palkkamenot on samoin, muutama prosentti meijerin kuluista, vaikka siinä olisi mukana ne kuskin palkatkin ?

Seinät ei teollisuuden rahavirroissa suurta roolia näyttele. Työntekijä ilman jalostettavaa raaka-ainetta se on joka voi tulla kalliiksi. UPM:lla on miljardin tehdas Uruguayssa jonka kännistymistä odoteltiin rauhassa vuosia koska tiedossa oli että se maksa itsensä muutamassa kuukaudessa.

Joo, eihän seinät paljon maksa, mutta se tekniikka sinne sisälle maksaa ja vanhenee yllättävän nopeasti, se pitää kuolettaa myös nopeasti ...

Uruguayn sellutehdas kuolletti tekniikkansa ja 7 vuoden korot muutamassa kuukaudessa, edullisella raaka-aineella. Loppupeleissä se on juurikin vain ja ainoastaan materiaalihankinnan kustannukset jotka voivat kääntää tuloksen aiottua huonommaksi tai paremmaksi.

Höpöhöpö ?
Tekniikkä on Suomesta, materiaali halpaa, tosin niin on energia ja työvoimakin, yhtäkkiä ei tule edes mieleen sellaista asiaa, mikä olisi Urugyassa kallista ?

Eli käytännössä kaikki kustannukset, kuten palkat ja kiinteät ovat hyvin ennakoitavissa ja hallittavissa, mutta materiaalien hankitakustannus voi heitellä paljonkin ja se onkin käytännössä ainoa tulokseen merkittävästi vaikuttava tekijä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.07.11 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 25.07.11 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.07.11 - klo:18:36

Ette te taida pojat oikein ymmärtää tosta teollisuudesta mitään, laitoksen kulut tulee laitoksesta, ei niistä muutamasta litrasta mitä jostakin haetaan, kaikkia laitoksia, tehtaita sunmuita tuotantolaitoksia pyritään pyärittämään aina maksimi kapasiteetilla, ei niitä laitoksia kannata pyörittää vajaalla kapasiteetilla, mikäli sitä jalostettavaa tavaraa vaan löytyy maakunnasta.

jos saha tekee kolmessa vuorossa tappioo, mutta kun kallis yövuoro lopetetaan niin vähän voittoa    kartelissa kaikki toki toisin

Eikös paperitehtaatkinpyöri kolmessa vuorossa? Vaikka yö vuoro tuottaisi tappiota, niin ei paperitehdasta ajeta ilavuorossa alas ja aamuvuorossa ylös. Sehän vasta pirun kalliiksi tulisikin kun kummastakin vuorosta menisi vähintään puolet leikkimiseen.

tässä tapauksessa kyse on raaka-aineen ylihinnasta johtuva tuotannon kannattavuusongelma, palkkamenot on tutkitusti muutamia prosentteja tehtaan kuluista, halvempi yösähkö kuitannee yötyölisät 10 jälkeen

Palkkamenot on samoin, muutama prosentti meijerin kuluista, vaikka siinä olisi mukana ne kuskin palkatkin ?
Kyllä se on pojat niin, että ei kannata rakentaa 100 lehmän navettaa ja pitää siiinä vain 50 lehmää ja sama logiikka se elintarvikkeiden jalostuspuolellakin ....

Seinät ei teollisuuden rahavirroissa suurta roolia näyttele. Työntekijä ilman jalostettavaa raaka-ainetta se on joka voi tulla kalliiksi. UPM:lla on miljardin tehdas Uruguayssa jonka kännistymistä odoteltiin rauhassa vuosia koska tiedossa oli että se maksa itsensä muutamassa kuukaudessa.

Rahaa se on saamattomat tulotkin ei niitä kukaan turhanpäitten jätä ottamatta.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.07.11 - klo:23:18

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.07.11 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 25.07.11 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.07.11 - klo:18:36

Ette te taida pojat oikein ymmärtää tosta teollisuudesta mitään, laitoksen kulut tulee laitoksesta, ei niistä muutamasta litrasta mitä jostakin haetaan, kaikkia laitoksia, tehtaita sunmuita tuotantolaitoksia pyritään pyärittämään aina maksimi kapasiteetilla, ei niitä laitoksia kannata pyörittää vajaalla kapasiteetilla, mikäli sitä jalostettavaa tavaraa vaan löytyy maakunnasta.

jos saha tekee kolmessa vuorossa tappioo, mutta kun kallis yövuoro lopetetaan niin vähän voittoa    kartelissa kaikki toki toisin

Eikös paperitehtaatkinpyöri kolmessa vuorossa? Vaikka yö vuoro tuottaisi tappiota, niin ei paperitehdasta ajeta ilavuorossa alas ja aamuvuorossa ylös. Sehän vasta pirun kalliiksi tulisikin kun kummastakin vuorosta menisi vähintään puolet leikkimiseen.

tässä tapauksessa kyse on raaka-aineen ylihinnasta johtuva tuotannon kannattavuusongelma, palkkamenot on tutkitusti muutamia prosentteja tehtaan kuluista, halvempi yösähkö kuitannee yötyölisät 10 jälkeen

Palkkamenot on samoin, muutama prosentti meijerin kuluista, vaikka siinä olisi mukana ne kuskin palkatkin ?
Kyllä se on pojat niin, että ei kannata rakentaa 100 lehmän navettaa ja pitää siiinä vain 50 lehmää ja sama logiikka se elintarvikkeiden jalostuspuolellakin ....

Seinät ei teollisuuden rahavirroissa suurta roolia näyttele. Työntekijä ilman jalostettavaa raaka-ainetta se on joka voi tulla kalliiksi. UPM:lla on miljardin tehdas Uruguayssa jonka kännistymistä odoteltiin rauhassa vuosia koska tiedossa oli että se maksa itsensä muutamassa kuukaudessa.

Rahaa se on saamattomat tulotkin ei niitä kukaan turhanpäitten jätä ottamatta.

Suomessa sellu- ja paperitehtaat paransivat tulosta vähentämällä tuotantoaan, ensin parin kuukauden työsululla ja hyvien vaikutusten innoittamana suljettiin tehtaita. Raaka-aineen hinta laski ja tuotteen hinta nousi.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 03.08.11 - klo:17:54

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.07.11 - klo:23:18

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.07.11 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 25.07.11 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.07.11 - klo:18:36

Ette te taida pojat oikein ymmärtää tosta teollisuudesta mitään, laitoksen kulut tulee laitoksesta, ei niistä muutamasta litrasta mitä jostakin haetaan, kaikkia laitoksia, tehtaita sunmuita tuotantolaitoksia pyritään pyärittämään aina maksimi kapasiteetilla, ei niitä laitoksia kannata pyörittää vajaalla kapasiteetilla, mikäli sitä jalostettavaa tavaraa vaan löytyy maakunnasta.

jos saha tekee kolmessa vuorossa tappioo, mutta kun kallis yövuoro lopetetaan niin vähän voittoa    kartelissa kaikki toki toisin

Eikös paperitehtaatkinpyöri kolmessa vuorossa? Vaikka yö vuoro tuottaisi tappiota, niin ei paperitehdasta ajeta ilavuorossa alas ja aamuvuorossa ylös. Sehän vasta pirun kalliiksi tulisikin kun kummastakin vuorosta menisi vähintään puolet leikkimiseen.

tässä tapauksessa kyse on raaka-aineen ylihinnasta johtuva tuotannon kannattavuusongelma, palkkamenot on tutkitusti muutamia prosentteja tehtaan kuluista, halvempi yösähkö kuitannee yötyölisät 10 jälkeen

Palkkamenot on samoin, muutama prosentti meijerin kuluista, vaikka siinä olisi mukana ne kuskin palkatkin ?
Kyllä se on pojat niin, että ei kannata rakentaa 100 lehmän navettaa ja pitää siiinä vain 50 lehmää ja sama logiikka se elintarvikkeiden jalostuspuolellakin ....

Seinät ei teollisuuden rahavirroissa suurta roolia näyttele. Työntekijä ilman jalostettavaa raaka-ainetta se on joka voi tulla kalliiksi. UPM:lla on miljardin tehdas Uruguayssa jonka kännistymistä odoteltiin rauhassa vuosia koska tiedossa oli että se maksa itsensä muutamassa kuukaudessa.

Rahaa se on saamattomat tulotkin ei niitä kukaan turhanpäitten jätä ottamatta.

Suomessa sellu- ja paperitehtaat paransivat tulosta vähentämällä tuotantoaan, ensin parin kuukauden työsululla ja hyvien vaikutusten innoittamana suljettiin tehtaita. Raaka-aineen hinta laski ja tuotteen hinta nousi.

Paperitehtailla puun osuus loppuhinnasta on jotain 2,8 %:tia, ne lisäaineet joita paperin tekemisen tarvitaan maksaa itseasiassa melkein saman verran, joten raaka-aineiden osuus ei edes yhdessä tee 6 %:tia loppuhinnasta ?

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 04.08.11 - klo:17:29

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 03.08.11 - klo:17:54

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.07.11 - klo:23:18

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.07.11 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 25.07.11 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.07.11 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.07.11 - klo:18:36

Ette te taida pojat oikein ymmärtää tosta teollisuudesta mitään, laitoksen kulut tulee laitoksesta, ei niistä muutamasta litrasta mitä jostakin haetaan, kaikkia laitoksia, tehtaita sunmuita tuotantolaitoksia pyritään pyärittämään aina maksimi kapasiteetilla, ei niitä laitoksia kannata pyörittää vajaalla kapasiteetilla, mikäli sitä jalostettavaa tavaraa vaan löytyy maakunnasta.

jos saha tekee kolmessa vuorossa tappioo, mutta kun kallis yövuoro lopetetaan niin vähän voittoa   kartelissa kaikki toki toisin

Eikös paperitehtaatkinpyöri kolmessa vuorossa? Vaikka yö vuoro tuottaisi tappiota, niin ei paperitehdasta ajeta ilavuorossa alas ja aamuvuorossa ylös. Sehän vasta pirun kalliiksi tulisikin kun kummastakin vuorosta menisi vähintään puolet leikkimiseen.

tässä tapauksessa kyse on raaka-aineen ylihinnasta johtuva tuotannon kannattavuusongelma, palkkamenot on tutkitusti muutamia prosentteja tehtaan kuluista, halvempi yösähkö kuitannee yötyölisät 10 jälkeen

Palkkamenot on samoin, muutama prosentti meijerin kuluista, vaikka siinä olisi mukana ne kuskin palkatkin ?
Kyllä se on pojat niin, että ei kannata rakentaa 100 lehmän navettaa ja pitää siiinä vain 50 lehmää ja sama logiikka se elintarvikkeiden jalostuspuolellakin ....

Seinät ei teollisuuden rahavirroissa suurta roolia näyttele. Työntekijä ilman jalostettavaa raaka-ainetta se on joka voi tulla kalliiksi. UPM:lla on miljardin tehdas Uruguayssa jonka kännistymistä odoteltiin rauhassa vuosia koska tiedossa oli että se maksa itsensä muutamassa kuukaudessa.

Rahaa se on saamattomat tulotkin ei niitä kukaan turhanpäitten jätä ottamatta.

Suomessa sellu- ja paperitehtaat paransivat tulosta vähentämällä tuotantoaan, ensin parin kuukauden työsululla ja hyvien vaikutusten innoittamana suljettiin tehtaita. Raaka-aineen hinta laski ja tuotteen hinta nousi.

Paperitehtailla puun osuus loppuhinnasta on jotain 2,8 %:tia, ne lisäaineet joita paperin tekemisen tarvitaan maksaa itseasiassa melkein saman verran, joten raaka-aineiden osuus ei edes yhdessä tee 6 %:tia loppuhinnasta ?

heikki vetelee lukemiaan puupäästä, niinhän se on että paperitehtaan raaka-aine on sellu ja sellutehtaalla puu, tuotannon supistaminen paransi tulosta varmaankin vielä enemmän myyntihintojen nousun kautta kuin raaka-aineen laskemisen kautta. Metsäteollisuus on sikäli hyvässä asemassa että on vähän myyjiä suhteessa ostajiin, jos verrataan vaikka elintarvikepuolelle jossa taas ostajat eli keskittynyt kauppa sanelee ehdot pitkille ja suurille ostosopimuksilleen.

Molemmissa tapauksissa alkutuottjalle jää perkeet jos sitäkään.

Paperitehtailla puun osuus loppuhinnasta on jotain 2,8 %:tia, ne lisäaineet joita paperin tekemisen tarvitaan maksaa itseasiassa melkein saman verran, joten raaka-aineiden osuus ei edes yhdessä tee 6 %:tia loppuhinnasta ?

Satusetä taas vauhdissa... Oikeinko itse tosissasi uskot noihin kirjoituksiisi? Tai siis eihän siinä mitään mutta kun joku asioista tietämätön saattaa myös uskoa niihin ja saada totaalisen harhakuvan asioista...

Mutta kun luet vaikka tuolta
http://www.metsaliitto.fi/Taloustietoa/Documents/Mets%C3%A4liitto-konsernin%20tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6stiedote%202010.pdf
Metsäliiton tilinpäätöstiedot niin sivulta 2 löytyy että 2010 liikevaihto on ollut 5.377 miljoonaa ja liiketoiminnan kulut ovat olleet 4.686 miljoonaa. Sitten sivulta 8 löytyy että
"Puunhankinnan liikevaihto vuonna 2010 oli 1 353 miljoonaa euroa (1 101) ja liiketulos 21 miljoonaa euroa (-9). Suomen puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 925 miljoonaa euroa (828) ja liiketuloksesta 10 miljoonaa euroa (-14)."

Eli siis puunhankinta on liikevaihdosta noin 25% eli neljännes. Kun siis tosiasioissa pysytään, satuilut ja keksityt jutut on erikseen... Jos olisin pirullinen niin voisinpa tuosta Valion tilinpäätöksestä katsoa paljonko maitoraaka-aineen osuus on liikevaihdosta...

Ja katsoinkin... Valion liikevaihto on siis 1.822 miljoonaa euroa ja maitoa otettiin vastaan 1.899 miljoonaa litraa. Valio ilmoittaa sen näin hassusti että
"Maitokatetta kertyi 901 miljoonaa euroa (863 milj. euroa), josta investointeihin käytettiin 68 miljoonaa euroa (79 milj. euroa).
Maitotuotto oli 41,1 senttiä litralta. Tuottajamaidon hintaa nostettiin elokuussa kahdella sentillä litralta. Vuoden lopussa maksettiin jälkitili, jonka suuruus oli 2,5 senttiä litralta. Maitoraaka-aineesta maksettiin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna."

Mutta siis raaka-aineen osuus liikevaihdosta noin 50%? Mitätön kuluerä? Merkityksetön suorastaan? Onkohan tuossa rahtikulut mukana? Kuljetuskulut sivulla 17 näyttävät olevan 97.068 eli noin 5% liikevaihdosta. Tuossa ei voi olla keräily, se on osuuskuntien piikissä.

Juu, tuolta
http://www.pohjolanmaito.fi/images/stories/pohjolan_maito_2010.pdf
löytyy että keräilykustannus 2010 oli 2,35 c/l eli 135 litraa per kilometri ja 2009 2,30 c/l. Kun maidon tuottajahinta 37 c/l niin rahtikulu keräilystä 6% maidon hinnasta.

Ja katsoinkin... Valion liikevaihto on siis 1.822 miljoonaa euroa ja maitoa otettiin vastaan 1.899 miljoonaa litraa. Valio ilmoittaa sen näin hassusti että
"Maitokatetta kertyi 901 miljoonaa euroa (863 milj. euroa), josta investointeihin käytettiin 68 miljoonaa euroa (79 milj. euroa).
Maitotuotto oli 41,1 senttiä litralta. Tuottajamaidon hintaa nostettiin elokuussa kahdella sentillä litralta. Vuoden lopussa maksettiin jälkitili, jonka suuruus oli 2,5 senttiä litralta. Maitoraaka-aineesta maksettiin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna."

Mutta siis raaka-aineen osuus liikevaihdosta noin 50%? Mitätön kuluerä? Merkityksetön suorastaan? Onkohan tuossa rahtikulut mukana? Kuljetuskulut sivulla 17 näyttävät olevan 97.068 eli noin 5% liikevaihdosta. Tuossa ei voi olla keräily, se on osuuskuntien piikissä.

Juu, tuolta
http://www.pohjolanmaito.fi/images/stories/pohjolan_maito_2010.pdf
löytyy että keräilykustannus 2010 oli 2,35 c/l eli 135 litraa per kilometri ja 2009 2,30 c/l. Kun maidon tuottajahinta 37 c/l niin rahtikulu keräilystä 6% maidon hinnasta.

Jep nää valion "liiketalouskäsitteet" maitokate jne ovat sitten oma lukunsa.... 
pörssiyhtiö oyj on monella tapaa läpinäkyvä, mutta kähmintäosuuskuntien omistama oy saa puhua ja tehdä ihan mitä sattuu... ja kun samat tutut miehet istuvat molempien hallinnossa, niin hyvä tulee. 

Kyllä minimikriteeri näihin "hallintohommiin" on, että tilan maitotili on suurempi kuin kärkihallintomiesten vuosikorvaus.... ja osaamista voisi olla muussakin kuin rehusilppurin ajossa....

Uskonto kymppi jne.... 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.08.11 - klo:17:39

Paperitehtailla puun osuus loppuhinnasta on jotain 2,8 %:tia, ne lisäaineet joita paperin tekemisen tarvitaan maksaa itseasiassa melkein saman verran, joten raaka-aineiden osuus ei edes yhdessä tee 6 %:tia loppuhinnasta ?

Satusetä taas vauhdissa... Oikeinko itse tosissasi uskot noihin kirjoituksiisi? Tai siis eihän siinä mitään mutta kun joku asioista tietämätön saattaa myös uskoa niihin ja saada totaalisen harhakuvan asioista...

Mutta kun luet vaikka tuolta
http://www.metsaliitto.fi/Taloustietoa/Documents/Mets%C3%A4liitto-konsernin%20tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6stiedote%202010.pdf
Metsäliiton tilinpäätöstiedot niin sivulta 2 löytyy että 2010 liikevaihto on ollut 5.377 miljoonaa ja liiketoiminnan kulut ovat olleet 4.686 miljoonaa. Sitten sivulta 8 löytyy että
"Puunhankinnan liikevaihto vuonna 2010 oli 1 353 miljoonaa euroa (1 101) ja liiketulos 21 miljoonaa euroa (-9). Suomen puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 925 miljoonaa euroa (828) ja liiketuloksesta 10 miljoonaa euroa (-14)."

Eli siis puunhankinta on liikevaihdosta noin 25% eli neljännes. Kun siis tosiasioissa pysytään, satuilut ja keksityt jutut on erikseen... Jos olisin pirullinen niin voisinpa tuosta Valion tilinpäätöksestä katsoa paljonko maitoraaka-aineen osuus on liikevaihdosta...

Ja katsoinkin... Valion liikevaihto on siis 1.822 miljoonaa euroa ja maitoa otettiin vastaan 1.899 miljoonaa litraa. Valio ilmoittaa sen näin hassusti että
"Maitokatetta kertyi 901 miljoonaa euroa (863 milj. euroa), josta investointeihin käytettiin 68 miljoonaa euroa (79 milj. euroa).
Maitotuotto oli 41,1 senttiä litralta. Tuottajamaidon hintaa nostettiin elokuussa kahdella sentillä litralta. Vuoden lopussa maksettiin jälkitili, jonka suuruus oli 2,5 senttiä litralta. Maitoraaka-aineesta maksettiin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna."

Mutta siis raaka-aineen osuus liikevaihdosta noin 50%? Mitätön kuluerä? Merkityksetön suorastaan? Onkohan tuossa rahtikulut mukana? Kuljetuskulut sivulla 17 näyttävät olevan 97.068 eli noin 5% liikevaihdosta. Tuossa ei voi olla keräily, se on osuuskuntien piikissä.

Juu, tuolta
http://www.pohjolanmaito.fi/images/stories/pohjolan_maito_2010.pdf
löytyy että keräilykustannus 2010 oli 2,35 c/l eli 135 litraa per kilometri ja 2009 2,30 c/l. Kun maidon tuottajahinta 37 c/l niin rahtikulu keräilystä 6% maidon hinnasta.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.08.11 - klo:17:39

Paperitehtailla puun osuus loppuhinnasta on jotain 2,8 %:tia, ne lisäaineet joita paperin tekemisen tarvitaan maksaa itseasiassa melkein saman verran, joten raaka-aineiden osuus ei edes yhdessä tee 6 %:tia loppuhinnasta ?

Satusetä taas vauhdissa... Oikeinko itse tosissasi uskot noihin kirjoituksiisi? Tai siis eihän siinä mitään mutta kun joku asioista tietämätön saattaa myös uskoa niihin ja saada totaalisen harhakuvan asioista...

Mutta kun luet vaikka tuolta
http://www.metsaliitto.fi/Taloustietoa/Documents/Mets%C3%A4liitto-konsernin%20tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6stiedote%202010.pdf
Metsäliiton tilinpäätöstiedot niin sivulta 2 löytyy että 2010 liikevaihto on ollut 5.377 miljoonaa ja liiketoiminnan kulut ovat olleet 4.686 miljoonaa. Sitten sivulta 8 löytyy että
"Puunhankinnan liikevaihto vuonna 2010 oli 1 353 miljoonaa euroa (1 101) ja liiketulos 21 miljoonaa euroa (-9). Suomen puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 925 miljoonaa euroa (828) ja liiketuloksesta 10 miljoonaa euroa (-14)."

Eli siis puunhankinta on liikevaihdosta noin 25% eli neljännes. Kun siis tosiasioissa pysytään, satuilut ja keksityt jutut on erikseen... Jos olisin pirullinen niin voisinpa tuosta Valion tilinpäätöksestä katsoa paljonko maitoraaka-aineen osuus on liikevaihdosta...

Ja katsoinkin... Valion liikevaihto on siis 1.822 miljoonaa euroa ja maitoa otettiin vastaan 1.899 miljoonaa litraa. Valio ilmoittaa sen näin hassusti että
"Maitokatetta kertyi 901 miljoonaa euroa (863 milj. euroa), josta investointeihin käytettiin 68 miljoonaa euroa (79 milj. euroa).
Maitotuotto oli 41,1 senttiä litralta. Tuottajamaidon hintaa nostettiin elokuussa kahdella sentillä litralta. Vuoden lopussa maksettiin jälkitili, jonka suuruus oli 2,5 senttiä litralta. Maitoraaka-aineesta maksettiin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna."

Mutta siis raaka-aineen osuus liikevaihdosta noin 50%? Mitätön kuluerä? Merkityksetön suorastaan? Onkohan tuossa rahtikulut mukana? Kuljetuskulut sivulla 17 näyttävät olevan 97.068 eli noin 5% liikevaihdosta. Tuossa ei voi olla keräily, se on osuuskuntien piikissä.

Juu, tuolta
http://www.pohjolanmaito.fi/images/stories/pohjolan_maito_2010.pdf
löytyy että keräilykustannus 2010 oli 2,35 c/l eli 135 litraa per kilometri ja 2009 2,30 c/l. Kun maidon tuottajahinta 37 c/l niin rahtikulu keräilystä 6% maidon hinnasta.

Joo, se voi olla metsäliiton kanssa noin, mutta minä puhuinkin paperitehtaasta, en koko firmasta ...
Sellutehtaalla on varmaan enempikin puun osuus, mutta kun mennään siitä sellusta eteenpäin ja jalsotusaste nousee, niin eihän puun hinnan osuus siinä lopputuotteessa nouse mihinkään ?

Herranjestas sentään, mitä M-L teki??
Onko sillä enää vaan sellutouhuja jäljellä, ei yhtään sahaa tai paperitehdasta??
Mää on ymmärtäny että se sellupuu on sitä halvinta ja sahat on pakotettu maksaan puusta ihan kartellinkin voimin

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.08.11 - klo:17:39

Paperitehtailla puun osuus loppuhinnasta on jotain 2,8 %:tia, ne lisäaineet joita paperin tekemisen tarvitaan maksaa itseasiassa melkein saman verran, joten raaka-aineiden osuus ei edes yhdessä tee 6 %:tia loppuhinnasta ?

Satusetä taas vauhdissa... Oikeinko itse tosissasi uskot noihin kirjoituksiisi? Tai siis eihän siinä mitään mutta kun joku asioista tietämätön saattaa myös uskoa niihin ja saada totaalisen harhakuvan asioista...

emo-heikki on paljon lähempänä totuutta kuin AimoMela, ja vielä nimittelee satusedäksi:
http://www.metla.fi/hanke/50168/pdf/hetemaki_TEM_180609.pdf
Sivulta 3: Kantorahan osuus 3,6% ja koko puuraaka-aine (tehtaan portilla) 13,4%.
Eniten ihmetyttää muut raaka-aineet 24,2% , joten siltä osin emo-heikkikin meni metsään.

emo-heikillä virhe kantorahan osuudessa 0,8%, aimolla 21,4%
Eikä toi 0,8% ole mikään virhe, varmaan eri vuotena tehdyssä selvityksessä se on juuri oikea luku. 

  Mitenkä ne virmat ennenvanhaan pärjäsivät kun pokasahalla tehtiin metristä ropsia,(päitten vinouskin oli määritelty) tai puolipuhtaaksi kuorittua metsässä ristikolle pantua kaksmetristä jonka hevosmies ajoi tienvarteen ja siitä automies heitteli jonkun petterin lavoile,siihen aikaan niitä hanskanjälkiä tuli monelta mieheltä jotka kaikki olivat saamansa korvaukseen tyytyväisiä.

 Eikä firmatkaan muriseet kalliista raaka-aineesta toisin kuin nykyään.

  Tuotantokustannuksiin verrattuna,50-luvun alussa sai 100 pinokuution paperipuupinolla sen aikaisen traktorin,no,eihän niissä ollut kyllä tuota elektroniikkaa vältämätä muuta kun se makneetto mutta kuitenkin.

 Missähän kohtaa tää homma on mennyt siihen että kaikilla on vaikeaa,niin puunmyyjällä kuin korjuu-urakoitsijalla,automiehillä ja tehtailla,minne se raha on kadonnut tästä hommasta...

 Missähän kohtaa tää homma on mennyt siihen että kaikilla on vaikeaa,niin puunmyyjällä kuin korjuu-urakoitsijalla,automiehillä ja tehtailla,minne se raha on kadonnut tästä hommasta...

Siinä vaiheessa kun patruunoiden tilalle tuli pörssiyhtiöt?