Tuli vaan mieleen, että paljonkohan esim. maamiesseurat aikoinaan käytti faaria rahti koneenaan, kyllähän ne oli 40/410/600/680, mitkä oli urakka koneet. Tänäpäivänä on ihan eri asia nuo "isojenpoikien" puimurit, mutta kyllä sampo tuohon aikaan ja kokoluokkaan oli aika lyömätön kone suomen syksyyn. Ja tuolla rahalla mitä aloittaja miettii puimurin ostoon, tahtoo nuo klaussonit olla, kuten joku totes aika lailla ehtoo puollella, toki sieltä löytyy sellaisia 680 kymppejäkin, mutta pitäisin suurempana mahdollisuutena löytää jonkun "yhdessätalossa" olleen. Ja satuinpa viimesyksynä paikalle, kun kyläseppä sorvaili tc nyykkäriin, puintikelan akselia, kun ei mistään olisi puinti aikana  ollut mahdollista semmoista saada.

Ja satuinpa viimesyksynä paikalle, kun kyläseppä sorvaili tc nyykkäriin, puintikelan akselia, kun ei mistään olisi puinti aikana  ollut mahdollista semmoista saada.

Tuollainen kyläseppä se juuri on avainasia, joka mahdollistaa muunkin kuin sampo-merkkisen puimurin varaosahuollon. Ja miksi tavallisia sorvaamotuotteita pitäisikään merta edempää hakea, kyläsepältä sen nopeimmin saa, jos on hyvät suhteet sellaiseen.

Päräytin minäkin Fahrin tyhjennystorven viime syksynä puuhun. Yrman puhelinpalvelu lupasi aikansa arvottuaan laivata Saksasta pelkän kuoren useampien tuhansien eurojen hintaan. Mutta mistä sen vääntyneen ruuvin saisi? Lähikaupungin metalliteollisuus tuli apuun, ja ruuvin oikaisu ja sylinterin korjaus maksoin jonkun satasen ja torvi suoristui omana työnä. Päivän seisoi Fahri ja sekin päivä puitiin sillä vara-Fergulla. Saksan laiva olisi ehkä ehtinyt satamaan ennen lumia, mutta puinnit olisi jääneet. Viime syksynä kun ne piti kaikki tehdä viikon aikana elokuun puolivälissä. Ei ollut kuivurikapasiteetista kiinni.

Tässä ketjussa tuli taas hyvin esiin ketkä on konemiehiä ja ketkä jotain muuta.

Toiset vaan yksinkertaisesti pärjää millä koneella hyvänsä tekemättä siitä numeroa.

Toisille ei sitten kelpaa oikein mikään..   

Tässä ketjussa tuli taas hyvin esiin ketkä on konemiehiä ja ketkä jotain muuta.

Toiset vaan yksinkertaisesti pärjää millä koneella hyvänsä tekemättä siitä numeroa.

Toisille ei sitten kelpaa oikein mikään..   

Joo pärjää mutta mikään ei oo sen *****maisempaa kuin tehdä remonttia sellaisena syksynä kun on aurinkoiset päivät muutenkin vähissä....

Lainaus käyttäjältä: bouli - 23.07.11 - klo:11:57

Tässä ketjussa tuli taas hyvin esiin ketkä on konemiehiä ja ketkä jotain muuta.

Toiset vaan yksinkertaisesti pärjää millä koneella hyvänsä tekemättä siitä numeroa.

Toisille ei sitten kelpaa oikein mikään..   

Joo pärjää mutta mikään ei oo sen *****maisempaa kuin tehdä remonttia sellaisena syksynä kun on aurinkoiset päivät muutenkin vähissä....

Tosi konemiehet ei tee remonttia, huoltoja vaan sadepäivinä, ja huolella. Eikä aja tyhjennystorvea puuhun. Tosi konemiehet haistaa luistavat hihnat ja kytkimet, tunnustelee laakerien lämmöt, kuulee ja tuntee pienenkin epätasaisen käynnin, ja tietää että Deutz-Fahrin moottori pitää puhdistaa usein, ja tarkistaa, ettei öljynlauhduttimen putki vuoda.

Puimurista aika jättää yleensä vasta sitten, kun omistaja ei jaksa enää pitää siitä huolta. Jos joka vuosi käy suurella huolella läpi kaikki pultit ja mutterit, rasvanipat, sähköjohdot, korjaa kaikki alkavat repeämät raudoissa, oikaisee vähänkin heittävät akselit ja maalaa kohdat, joista on maali lähtenyt, upottaa ketjut öljyyn, laittaa akselipukit alle, niin kyllä vaan puimuri kestää. No, Samposta en ole ihan varma. Joillakin pienviljelijöillä saattaa hyvin olla aikaa ja mielenkiintoa tällaiseen, jos ei tarvitse olla yötäpäivää kylillä ajamassa loppuun liian kallista puimuria.