Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.  (Luettu 15026 kertaa)

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Oletteko törmänneet sellaiseen harhaluuloon että paalirehu olisi muka liika kuivaa.itse teen kaikki niin kuivana kuin mahdollista enkä ole huomannut kuin hyviä puolia siinä.en käsitä miksi helvetissä pitää omaa työtä vaikeuttaa tekemällä jäätyvää rehua,hyi.eräs jeesusteli kerrattain ettei lehmät syö kuivaa riittävästi märkään verrattuna vaan unohti sellaisen tosiasian että kuivaaine kiloja lehmät syö eikä vettä.kuivassa paalissa säilöntäaine on täysin tarpeetonta ja rehut säilyvät syöttö kelpoisina kolmekkin vuotta.kustannus säästökin on merkittävä siltäosin kun kappale määrää tulee vähempi.nyrkki sääntönä olen pitänyt että rehu on yhtä kuivaa kuin kuivaheinä ja tuoksuukin sellaiselta.ts.tee kuivaa niin lehmäsi voivat hyvin.

No, mikä on sitä kuivaa? Mikä on märkää? Jokaisella on omat näkemyksensä...  Jos multa kysytään, niin sitte on hyvää ko karhe "kahisee" paalatessa, ja karhe on sisältä vielä tuoreehkon oloosta. ka 40 tienoilla. Prorahastuksen neuvojat moittivat liian kuivaksi mutta ei vissii nuo kantturat kuullu. Ja ne paalit mistä vesi valuu, nii ei kelepaa. Ja vielä siitä kuivatusajasta, nii ottakaa kasvuston kasvuvaihe huomioon, jottajos timotein tähkä ei ole vielä näkyvissä nii sitä saa kuivata reilusti. Myöhemmin, karkeampana tehtävä rehu onkin sitten jo niitettäesssä suht kuivaa.
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

lehmänviljelijä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 134
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Poikimista odotellessa kun ei ole parempaakaan tekemistä, niin tuossa rehun historiaa googlettamalla sanoisin, että kuiva tavara on historiaa. Eikös ennen rehun aikoja tuotokset olleet korkeintaan neljää tonnia vuodessa. AIV:n keksimisen jälkeenhän tuotokset vasta nousivat.
Minähän olen alalla vähän vihreä, mutta eikös se rehun säilöntä vasta nostanut maito tuotoksia/laatua. Ainahan lehmät on lypsänyt nurmen syöti aikaan, mutta vasta sitten kun nurmi keksittiin korjata nuorena ja kosteana ja säilöttynä, niin sittenhän vasta tuotokset nousivat.
Eli eikös se kuiva tavara ole ennemminkin sitä liha/emojen ruokaa. Maitokarja on sitten eri asia. Maitoahan ei määräänsä enempää kuivaa ruokkimalla saa, koska maitohan muodostuu vedestä - sekä juodusta että siitä kosteasta rehusta saadusta vedestä.
Kertokoon tarkemmin ne, joilla kokemusta asiasta on enemmän.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?

Petri

On! En tiedä mistä johtuu, mutta karitsoilla väkiheinä on kuulopuheiden mukaan parempaa. Joku oppisuunta väittää että lappaille ei saa tehdä hapolla säilöttyä rehua. Ruotsista löytyy lähin lammasasiantuntija jolta tätä voisi kysyä oikeasti.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5301
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?

Petri

On! En tiedä mistä johtuu, mutta karitsoilla väkiheinä on kuulopuheiden mukaan parempaa. Joku oppisuunta väittää että lappaille ei saa tehdä hapolla säilöttyä rehua. Ruotsista löytyy lähin lammasasiantuntija jolta tätä voisi kysyä oikeasti.


Hapolla säilöttyä käyttää ainakin naapurikunnassa tarkkailutilastojen kärkikolmikossa oleva luomutuottaja, eli ei liene ihan kohtuuttoman haitallista. Ja ei nuo kuulopuheita ole, pitäisi googlata esiin Riitta Sormunen-Christianin tutkimus aiheesta.

Petri

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?

Petri

On! En tiedä mistä johtuu, mutta karitsoilla väkiheinä on kuulopuheiden mukaan parempaa. Joku oppisuunta väittää että lappaille ei saa tehdä hapolla säilöttyä rehua. Ruotsista löytyy lähin lammasasiantuntija jolta tätä voisi kysyä oikeasti.


Hapolla säilöttyä käyttää ainakin naapurikunnassa tarkkailutilastojen kärkikolmikossa oleva luomutuottaja, eli ei liene ihan kohtuuttoman haitallista. Ja ei nuo kuulopuheita ole, pitäisi googlata esiin Riitta Sormunen-Christianin tutkimus aiheesta.

Petri

Lammaspuolella näitä yhden totuuden juttuja on heitelty kautta aikain. Mm apilan aiheuttama hedelmättömyys- ym haitat ja herneen kelpoisuus vain pieninä pitoisuuksina.  Olen kokeillut joskus karitsoille pelkkää hernettä kun puoletkaan ei aiheuttanut ongelmaa. Minun totuuteni oli, että sietävät. Melkein paljasta apilaa on tullut syötettyä varsin runsaasti, eikä ongelmia sen takia ole ollut.  Jäätynyttä säilörehua elukat kestävät aivan hyvin kun sitä on saatavana vapaasti ja syövät näin vähän kerrallaan.
Kannattaa kokeilla vaikka joku totuuksiaan laukoo. Voipi avautua ihan uusi käytännöllinen totuus  tuotantoon.

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Kuinkas lammas on tarkka, jos paalissa on homepilkkuja ja syää?

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Kuinkas lammas on tarkka, jos paalissa on homepilkkuja ja syää?

Ei pienet mitään haittaa.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5301
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Kuinkas lammas on tarkka, jos paalissa on homepilkkuja ja syää?

Ei pienet mitään haittaa.
Jättävät syömättä, siis. vaan tuollainen strategia vaatii mielestäni, että rehua on reilusti tarjolla, jolloin eläimellä on vara jättää epäkurantti syömättä.

Petri

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
joskus luin jostakin että lampaille vaarallista jo vähäkin syää hometta... (jalaat taivasta kohin)

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
joskus luin jostakin että lampaille vaarallista jo vähäkin syää hometta... (jalaat taivasta kohin)

Home ei kuulu elukan mahaan.

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1918
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Vanha aihe, onko mielipiteet muuttunut?

Tietysti ruokintamenetelmät vaikuttaa asiaan ja eläinlaji.

Näin emotilan näkövinkkelistä vastaus on yksinkertainen. Ei ole.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3881
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Ei ole liian kuivaa viime vuosina vastaan tullut.Epäilisin sen eläinlajin ja korjuuasteen merkitsevän enemmän.Täällä moni paalaa kuivat heinikot heti niiton jälkeen.Kukin tavallaan.Pystyynkuivanutta eivät tahdo syödä,on niin kuollutta tai pitää olla todella nuorta heinää.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12545
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Lypsikkien apevaunu ajetaan joka tapauksessa kraanan alle.
Lampaat osaavat ruoan valkkaamisen. Muovitettua paalia pitää syöttää avaamalla vain paalin reuna - ne syövät itsensa melkein paalin sisälle, sitten avataan lisää.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 68819
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
itelä,  ku teen rehua nuorena, ( eläkeikä ei este ) aina teen myös kuivaa rehua tavalla toisella..   ja aina nuo neuvojat kiroaa nuita mut elikot syö hyvillä mielin...   net ei kait kuule noita.?

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1918
Vs: Liika kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan.
Juhannuksen jälkeinen pouta on rehunteon aika, vaikka sitten elokuussa. Tällä mennään. Märkä taikka kosteakin rehu on emoille liian kallista ja työllistävää. Toki se haitta on että koko kesä menee heinien korjuuseen kun odottelee sitä seuraavaa pouta