Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 12.07.11 - klo:21:58

Ai jaa.

1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa

Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.

millä perusteella laidunhalvaus siitä johtuu.ei se magnessiumia kuivuus vie

Eikö tämä selitys ole yleisessä tiedossa  Suomessa on tehty 110 vuotta järjestelmällistä neuvontaa eikä tätäkään ole saatu selitettyä  Mä kerron sulle vastauksen yksityisviestillä 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 12.07.11 - klo:21:58

Ai jaa.

1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa

Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.

millä perusteella laidunhalvaus siitä johtuu.ei se magnessiumia kuivuus vie

Olikohan niin että kali-pitoisuudet on hyvin kuivassa tavarassa korkeita, ja se häiritsee noiden muiden kivennäisten hyödyntämistä.

Itse huomasin aikoinaan hyvin kuivan säilörehun kanssa koko talven ajan tiinehtyvyysongelmia, valuttelivat epäsäännöllisesti harmaata limaa eikä jääneet siemennyksistä. Asiaan auttoi hieman suolan pitäminen jatkuvasti saatavana nuolukiviniä.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 13.07.11 - klo:07:11

muistelen lukeneneeni (jenkkilästä) artikkelin että jos rehun päästää liian kuivaksi 10 % kuiva-aineesta ei ole käytettävissä tai katoaa. vissiiin liittyi käymättömyteen tms. adam tai Johara vissiinkin vois täsmentää... 1500 paalin syöttäjällä ero on kuitenkin 150-200 kpl

käytännönkokemuksena sonneilla on ainakin huomattu että kostea paalirehu menee huomattavasti paremin kaupaksi kun kuiva ja nyt kun vielä kokeiltiin biologista säilöntä-ainetta menekki näytti vain lisivän

mutta miten tää vaikuttaa sonnien kasvuun? otappa siitä selvää.

oikeesti kuiva-aine kiloja on mennyt yhtä paljon.

nyt rupes kiinnostamaan ja rupesinkin perkaamaan muistiinpanoja. eli esimerkkinä karsina jossa 20 kpl  2010 syntynyttä pihvisonnia. kevään ekat paalit (ei säilöntäainetta) a 469 kg kuiva-aine 59,9% meni 1 kpl /2 pv eli säiliksen ka:ta meni noin 7 kg/kpl. Sitten syötössä jälemmin tehty säilis samat sonnit ka 37,4 % säilötty pentolacilla, menekki 1 kpl/pv paalit punnitsematta vielä, mut silti vaikka paalit olisivat yhtä painavia menekki olisi noussut... huh huh tämähän menee mielenkiintoiseksi. aatami ja ee..eiku  johara kertokaa totuus


d-arvot 71,2 ja 69,4

Kuivassa rehussa on ainakin se etu, että jos eläimet on ulkona talvella, niin sitä on helpompi syödä ja varmaan eläimen oma lämpötehokkuuskin on parempi, kuin sen jäisen rehun syömisessä.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 13.07.11 - klo:07:28

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 13.07.11 - klo:07:11

muistelen lukeneneeni (jenkkilästä) artikkelin että jos rehun päästää liian kuivaksi 10 % kuiva-aineesta ei ole käytettävissä tai katoaa. vissiiin liittyi käymättömyteen tms. adam tai Johara vissiinkin vois täsmentää... 1500 paalin syöttäjällä ero on kuitenkin 150-200 kpl

käytännönkokemuksena sonneilla on ainakin huomattu että kostea paalirehu menee huomattavasti paremin kaupaksi kun kuiva ja nyt kun vielä kokeiltiin biologista säilöntä-ainetta menekki näytti vain lisivän

mutta miten tää vaikuttaa sonnien kasvuun? otappa siitä selvää.

oikeesti kuiva-aine kiloja on mennyt yhtä paljon.

nyt rupes kiinnostamaan ja rupesinkin perkaamaan muistiinpanoja. eli esimerkkinä karsina jossa 20 kpl  2010 syntynyttä pihvisonnia. kevään ekat paalit (ei säilöntäainetta) a 469 kg kuiva-aine 59,9% meni 1 kpl /2 pv eli säiliksen ka:ta meni noin 7 kg/kpl. Sitten syötössä jälemmin tehty säilis samat sonnit ka 37,4 % säilötty pentolacilla, menekki 1 kpl/pv paalit punnitsematta vielä, mut silti vaikka paalit olisivat yhtä painavia menekki olisi noussut... huh huh tämähän menee mielenkiintoiseksi. aatami ja ee..eiku  johara kertokaa totuus


d-arvot 71,2 ja 69,4

Ei tuosta parane liikaa päätellä. Eläimet ovat kasvaneet koko ajan ja ehkä ekan jakson lopulla ruokinta ollut käytännössä vähän vaille, jota ovat sitten seuraavalla jaksolla kompensoineet. Kilot pitäisi tietää useamman paalin osalta.

Kyllä minä mieluummin laitan apevaunuun kostean, kuin kuivan paalin.....jaksaa traktori pyörittää ja tuskin se apevaunukaan huonompaa tykkää, jos pääsee kevyemmällä, saattaapi muuten polttoainetta mennä rahtusen enempi kuivassa kuin kosteahkossa paalissa!!?? Ja se, että meneekö paaliin sitten kuitenkaan kuivaa enempi, kuin kosteaa, siis ka? Märkä on erikseen tietenkin!

Hajatelmia apevaunun viereltä.....nimim. kostea paali vaunuun ennen kuivaa, muuten narahtaa juntturaan, ja on piukassa!

Paalain pääsee vähemmällä kuivia tehdessä, mutta apevaunussa kostautuu. Koneiden pitäisi kuitenkin olla sivuseikka ja tehdä sellaista kuin karjalle on hyväksi. Apekomponenttimarkkinoilla ei taidakaan nyt olla tarjolla riittävän märkiä komponentteja halvalla?

Kiinteäkammioisessa paalaimessa alkuvaiheessa paalia tiivistävä voima muodostuu paalattavan materiaalin painovoimasta alateloja vasten. Loppuvaiheessa tiivistymistä tapahtuu ympäriinsä kun kammiossa on "tavaraa enemmän kuin mahtuu".

Käytännössä kuivaa rehua tulee todennäköisemmin myöhäisellä kehitysasteella olevasta (suom. korsiintuneesta) kasvustosta. Sen alempi sulavuus tietysti vaikuttaa tuotokseen ja on eri asia kuin tässä pohdittava pelkän kosteuden vaikutus. Kortinen tavara on jäykempää asettumaan tiiviisti paaliin, jolloin silputuksen vaikutus on tärkeämpi. Yksi muuttuja on rehun haaskaus, jos vetelevät kuivikkeeksi kuivempaa 20% märän 10%:n sijasta, on vaikutus jo suuri.

Tämä on tärkeä aihe ja itsekin epäilen että kuivan tuotosvaste on heikompi, vaikka kuivaa olen tykännyt tehdä. Koe pitäisi tehdä tarkkaan mitaten. Muistan NHK:n koneiden olleen mukana 90-luvun lopulla MTT:n kokeessa, jossa todettiin kuivan rehun heikompi maittavuus ja sitä kautta alempi maitotuotos?  Löysin! Täydellinen raportti taitaa olla vain paperilla:

http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps013.pdf

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/tutkimus/hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=182545

Tuon mukaan D-arvo laskee karheella odotellessa ja sokerin käydessä pois. Mutta eikö paljo sokeri ollut huono asia pötsissä?

oman kokemukseni mukaan ka60 on maksimissaan talvipaaleille ettei maittavuus ala kärsiä??

Omat kokemukset liian kuivista paaleista (ka yli 50%) on huonoja. Maitohappokäymistä ei tapahdu -> sokeria rehussa liikaa ja elukat kuirulla. Maitomäärä laskee hyvin tehokkaasti liian kuivalla rehulla. Niin kuin aikaisemmin mainittiin niin kuivassa rehussa on myös ravintoaineita hävinnyt. Oma näkemys on että parhaiten homma toimii kun rehun kuiva-aine 30 - 40%. Jos k-a on 35 niin rehu ei ole kovin jäässä vaikka olisi pakkasiakin. Nykyään ilmeisesti suuntaus tehdä kosteampia rehuja kun aperuokinta on yleistyny. Syyt taidettiin mainita aiemmin Vi...ta hommaa lisätä vettä appeeseen 30-asteen pakkasessa

mulla oli viime talvena ka40, ja ehkä oli liian kuivaa.. nyt on semmosia "nihkeitä", pitäs tehä analyysiä, hyvin maistuu.. mutta ku paalurehu on märkää, ni meidän äpylit ei ainakaan niistä oikeen perusta.. tarkotus onki karhottaa toinen sato ja kuivattaa mahd. hyvin..

Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?

Petri

Ennen kun kuivasin latokuivurissa heinät niin joskus alimmaiset kuivi liikaa ja olisi kuin rautanauloja olisi syöttänyt ja maittavuus heikkeni.
Kohtuus kaikessa ,nyt kun ulos katsoo niin tuntuu kuin kuiva paali olisikin hyväksi

Eihän se mehuton appelsiinikaan hääviltä maistu

No en nyt siihen viikon poutaa rupeaisi väkisin odottamaan että saa aiv:n tehtyä ruutikuivana. Optimi ajasta viiko eteen päin että saa kuivana rehun tehtyä, niin saattaa paalumäärä 3 kertaistua kasvuston vanhetessa. Ei se jäätynyt rehu ole kuin järjestely kysymys ja vaatii vähän laiskuutta. Pitää silputa 3 päivän paalut kerralla ruokintapöydälle ja ei tyhjennä pöytää välillä.

oman kokemukseni mukaan ka60 on maksimissaan talvipaaleille ettei maittavuus ala kärsiä??

Tuollainen kuusa on asiasta minullakin, ei paljon sovi 60% yli mennä

Rehu ei ainakaan itselläni koskaan ehdi jäätyä pöydällä. Viime talvena jäätyi pihalla kaikki, joissa kuiva-aine alle 50. Ilmeisesti syksyn kovat sateet yhdistettynä koviin pakkasiin tekivät paalivarastopaikasta pakastimen..

Mulla kun paalit on kasassa kotona, niin sisällä olevat paalit pysyy sulana ihan kohtuudella vaikka viime talvena taisi olla välillä pakkastakin