Elikkäs paaluun on tehty yli 10 vuotta biologisilla (josilag) nykysin agrosil.
Paalupuolella olen erittäin tyytyväinen.

Tahtosin kuulla miten olette kokeilleet aumaan/siiloon bilogisilla ja millä konekalustolla ne on tehty? suurta eroa perus happojen kanssa? Tekovaihe/syöttö/analyysi?

Ite kokeilin pienen paketin tarkkussilppuri vaunulla. tiedä sitten mitä siellä syksyllä on vastassa.
Tarkotus olisi tehdä siilot uuden navetan yhteydessä ja rehut sitten biologisilla.
ps, viimeksi ollu rehua aumassa/tornissa -93.

Olen ollut säilörehun kanssa tekemisissä  vuodesta 1957 lähtien. Onko perusteita luopua hapoista (AIV muurahaishappovaltaisset) Onko biologiset edullisempiä   Kyllä 5000 €  Aiv:sta on aika suuri vakuutusmaksu jotta rehu onnistuu kaikisssa olosuhteissa - mutta ei uskalla luopua.
Tapahtuuko  biologisilla epäonnistumisia??

Mun mielestä 5000 euroa on hemmetin kallis vakuutus tyhjästä, semminkin kun itsellä erotus olisi 20 tonnia.... Ennemmin huolehdin kunnollisesta tiivistämisestä, koska se on tärkeämpää kuin käytetyn säilöntäaineen tyyppi ja merkki. Toinen peruste hapoista luopumiselle on säilöntäprosessi. Biologisilla+entsyymeillä päästään parempaan energiapitoisuuteen, kun maitohappoja muodostuu sokereista enemmän kuin hapolla pikkelssiä tehdessä. pH laskee alemmas kuin hapolla leikkiessä. Eli laadullista eroa on biologisen hyväksi.

Olen ollut säilörehun kanssa tekemisissä  vuodesta 1957 lähtien. Onko perusteita luopua hapoista (AIV muurahaishappovaltaisset) Onko biologiset edullisempiä   Kyllä 5000 €  Aiv:sta on aika suuri vakuutusmaksu jotta rehu onnistuu kaikisssa olosuhteissa - mutta ei uskalla luopua.
Tapahtuuko  biologisilla epäonnistumisia??

Juurikin samaa mieltä. Joskus tehty osa rehuista biologisilla, mutta silti hapolla säilötään.

Kiinnostais kans kuulla, että miten on biologisilla onnistunut/epäonnistunut.
Onnistumis tarinoita kuulee sieltä ja täältä, mutta kukaan ei koskaan ole epäonnistunut, huhuja on, että paskaakin on tullut, mutta miten ja millasissa olosuhteissa?
Ja mitenkä on vaikkapa aatamilla, kun alaa on paljon ja kelit menee kesken kaiken sateiseksi, vedättekö biologisella loppuun märkänä, odotatte jonku päivän, että on hyvät kelit vai säilöttekö loput(kosteät/märät rehut) hapolla?

Ääni biologiselle

Vaikka nykyään en käytä mitään aineita
Rahan hukkaan heittämistä paalirehussa käyttää aineita

Sen ainoan kerran kun viime kesänä sateeksi meni, niin loppuun asti ajettiin. Laadullisesti tuostakin tuli kelpo ysin rehua. Kymppiä en taida koskaan saada, kun artturin mielestä ndf on aina liian matalalla

Näitä epäonnistumisia on aina, mutta harvoin syynä on käytetty aine. Syy löytyy yleensä kelvottomasta tiivistämisestä, joka hapolla olis vielä välttänyt, muttei enää tarkempaa työtä vaativalla menetelmällä.

Varoisin noukinvaunu+biologinen yhdistelmää siksi, että noukinvaunulla tehdään helpoimmin fibat siilolla/aumalla lähinnä pitkän silpun ja kovan tuntitehon takia. Paalissa turvallinen, koska tiiveys ei ole täppärimanakementin harteilla (oli ihan pakko) Silputulla rehulla levitys ja tiivistäminen on helpompaa, nopeampaa ja varmempaa

Kaikilla aineilla tehdään kympin rehua ja myös kaikilla menetelmillä.

Paaleissa tärkeintä se mikä, ylipäänsä rehun kanssa, eli ilmanvaihto minimiin. Jos tulee reikiä muoviin, ei sillä paalin tiiviydellä ole niin suurta merkitystä. Myös löysemmät paalit säilyvät kohtuullisen hyvin, jos muovi vaan saa olla täysin ehyt. Toki tiivis paali ottaa huonommin sitä damagea käsiteltäessä.

En ole laskenut, mutta kokemusta siltäkin kantilta että biologisella säilötyt paalit tuoksuvat lehmistä ilmeisesti varsin hyvälle, syönti on parempi kuin jos aineet olis jättänyt käyttämättä.

2 vuotta on tehty delafalin F22 säilöntäaineella,
eli se jossa  on maitohappobakteeri + natriumbensonaatti
jauhe.
aiemmin tehty hapoilla, ei enää hievillä paluuta happoihin,
rehu säilyy paremmin tolla feetikillä, turvallisempaa,
kun ei tarvi hapon kanssa läträtä, ja koneet ei syövy
käsiin.
rehun laatu 9 -   +9   10   artturin analyyseissä
kuiva-aine % 22 ! -  45, säilyy myös kosteana ja
maittaa, ei väkevää hajua.

eli koneketjuna tarkkuusilppuri ja laakasiilot, sekä aumat jos
ei siiloihin sovi.
säilyy ihmeen hyvin kesäkuumilla ulkosiilossa, jatkuvaa
lisäsyöttöä laitumen ohella, leikkuurintuus etenee noin
leikkurinmitan viikossa, ei hometta ja pilaantumaa jos vain
pysyy kuivana, sateen kastelema kohta mustuu, ja
tarvii kesiä pois, aiemmin hapolla säilötyssä olis vahvassa
sinisessä homeessa ja lämpenis.

eli kokeile ihmeessä osalle satoa.
muista biologisista ei mitään omakohtaista kokemusta.

Joo itekkin olen huomennu sen etta biologinen rehu tuoksuu paremalle mitä hapolla tehty.
 Ja jostakin luin semmosta juttua että bilogisella jos ajaa niin suosittelisivat silppuria (siilo/auma) silppu lyhyt ja säilöntäaine levittyy tasasemmin rehun sekaan. lyhyt silppu ja tasanen säilöntäaineen levitys = nopeampi ja tehokkaampi käyminen.? on varmaan perää.?  ainakii tuo säilöntäaineen tasasuus pitää kutisa. silppuri vs noukkari.

2 vuotta on tehty delafalin F22 säilöntäaineella,
eli se jossa  on maitohappobakteeri + natriumbensonaatti
jauhe.
aiemmin tehty hapoilla, ei enää hievillä paluuta happoihin,
rehu säilyy paremmin tolla feetikillä, turvallisempaa,
kun ei tarvi hapon kanssa läträtä, ja koneet ei syövy
käsiin.
rehun laatu 9 -   +9   10   artturin analyyseissä
kuiva-aine % 22 ! -  45, säilyy myös kosteana ja
maittaa, ei väkevää hajua.

eli koneketjuna tarkkuusilppuri ja laakasiilot, sekä aumat jos
ei siiloihin sovi.
säilyy ihmeen hyvin kesäkuumilla ulkosiilossa, jatkuvaa
lisäsyöttöä laitumen ohella, leikkuurintuus etenee noin
leikkurinmitan viikossa, ei hometta ja pilaantumaa jos vain
pysyy kuivana, sateen kastelema kohta mustuu, ja
tarvii kesiä pois, aiemmin hapolla säilötyssä olis vahvassa
sinisessä homeessa ja lämpenis.

eli kokeile ihmeessä osalle satoa.
muista biologisista ei mitään omakohtaista kokemusta.

Pidän mielessä! 

En ole siiloon kertaakaan hapolla tehnyt, aina on ollut biologiset käytössä , 8 vuotta. Happoja en edes harkitse!

MUTTA! Jos teette molemmilla, muistakaa pestä ja huuhdella ne säilöntäaineastiat ja pumput hyvin, ja useampaan kertaan, pienikin happomäärä tuhoaa ne biologisen aineen bakteerit. Ja sitten samaan aumaan tai torniin ei molempia, bakteerit kuolee ja sen sitten kyllä huomaa esim. siilosta missä kohtaa se aine on vaihtunut!

Lähistöllä ei Kärki-ukko tullut autosta ulos kun isäntä kuulusteli,ikkuna oli ollut 5cm raolla ja nöyränä poikana lähtenyt muualle. Paskaa oli varastot olleet Kärki-aineella säilötyllä.

En ole siiloon kertaakaan hapolla tehnyt, aina on ollut biologiset käytössä , 8 vuotta. Happoja en edes harkitse!

MUTTA! Jos teette molemmilla, muistakaa pestä ja huuhdella ne säilöntäaineastiat ja pumput hyvin, ja useampaan kertaan, pienikin happomäärä tuhoaa ne biologisen aineen bakteerit. Ja sitten samaan aumaan tai torniin ei molempia, bakteerit kuolee ja sen sitten kyllä huomaa esim. siilosta missä kohtaa se aine on vaihtunut!

Joku feedtech myyjä sanoi, että jos kesken rehunteon alkaa kovat sateet, niin voi ajaa hapolla loput, en tiedä sitten...

Noukinvaunulla meillä tuo rehu tehdään, ainakin vielä. Siilo poljetaan kyllä hyvin, mutta "olkapäistä" tahtoo silti tulla paskaa, oli reunamuovia/reunapainopusseja tai ei.

Aika hyvin raatilaiset on saanut onnistumaan ja uskoa biologisiin on.
Mitäs aineita raatilaisilla on käytössä kuin kärki agri (sil all?), feedtech ja josilac.

En ole siiloon kertaakaan hapolla tehnyt, aina on ollut biologiset käytössä , 8 vuotta. Happoja en edes harkitse!

MUTTA! Jos teette molemmilla, muistakaa pestä ja huuhdella ne säilöntäaineastiat ja pumput hyvin, ja useampaan kertaan, pienikin happomäärä tuhoaa ne biologisen aineen bakteerit. Ja sitten samaan aumaan tai torniin ei molempia, bakteerit kuolee ja sen sitten kyllä huomaa esim. siilosta missä kohtaa se aine on vaihtunut!

 

Moni muuten sekoittaa tuon biologisen aineen pesemättömään happopulloon. Aika fiksua ..

 

Oonko väärässä mutta eikö muualla maailmassa rehua tehä todella paljon ilman säilöntäaineita myös siiloon?
Miksei suomessa?