Muualla ei pystytä tekemään emmental-juustoa säilörehulla syötetyn lehmän maidosta. Tietyt tilat tuottavat maidon juustoa varten heinäruokinnalla.

Oonko väärässä mutta eikö muualla maailmassa rehua tehä todella paljon ilman säilöntäaineita myös siiloon?
Miksei suomessa?

Jos rehun sokeripitoisuus on tarpeeksi korkea ja rehu on hygieenisesti puhdasta niin säilöntäainetta ei tarvita. Kun tuolla ulkomaiden rehusiiloilla käy katsomassa niin tilanne selviää.

 
 Mikä on ainekustannus tonnia kohti biologisilla. AIV maksaa 5 ltr / tonni  eli kai alle 5 euroa jos oikeen lasken.

 Ilman säilöntäainetta en rehua uskallaisi tehdä.

 Ulkomailla raakaaineet on sokeripitoisia -maissi , rehukaali ym jolloin säilöntäaine ei tarpeelista.

Ennemmin huolehdin kunnollisesta tiivistämisestä, koska se on tärkeämpää kuin käytetyn säilöntäaineen tyyppi ja merkki. Toinen peruste hapoista luopumiselle on säilöntäprosessi. Biologisilla+entsyymeillä päästään parempaan energiapitoisuuteen, kun maitohappoja muodostuu sokereista enemmän kuin hapolla pikkelssiä tehdessä. pH laskee alemmas kuin hapolla leikkiessä. Eli laadullista eroa on biologisen hyväksi.

Hys hys, meijeri tekee hyvää tiliä hapoilla...

Biologisten tuotantokustannus murto-osa happoihin verrattuna ja niitä saa Euroopasta halvalla. Eräskin iso maidonjalostaja muistaa kyllä moittia paaleja joka mainoksessa, kun niihin ei saa myytyä happoja...

 Eräs karjantarkkailija kertoi että talon pihaan ajaessa tietää miten rehusäilöntä on onnistunut.  Haju eli hienosti sanottuna tuoksu sen paljastaa . Eroja siis on rehunsäilönnässä.

aiv ässällä on tehty nyt jo monta vuotta. Viimevuoden 2.sato tehtiin sill-all:illa ja pettymys oli kova. Siilo rupes lämpenemään ja hometta rupes pukkaamaan syöttökerrokseen. Aluksi syytin ainetta mutta oikea syy taisi olla siinä että tavara oli niin kuivaa että sitä ei saatu tiivistettyä kunnolla. Lämpenevän siilon mätin metsään lämmenneiltä osin, tiivistin rintuuksen uudestaan ja suljin siilon. Nyt se ei lämpene ja on melko hyvän oloista rehua muuutenkin. Toinen syy epäonnistumiseen todennäköisesti oli se, että siilo avattiin liian aikaisin. Ekan sadon tein taas hapolla mutta tokan kärki sillillä. Jos nyt onnistuu rehut kunnolla niin hapot jää pois.

3 kesä menossa ilman biologisia ja happoja. Pyöröpaalit ovat hyvin säilyneet. Enpähän kehtaa niitäkään rahoja työntää herrojen taskuun.

Paalirehulla ilmeisessti bio menee. mutta laakasiilossa kun syöttö etenee hitaasti on bio rehuilla suurempi lämpiämisen vaara.

Menee vähän asian sivuun...
Joudun avaamaan elokuun alussa tämän vuotisen rehuauman(tehty n. 10.6), riski lämpenemiselle on kait aika iso etenkin jos säät helteisiä. Onko vinkkejä lämpenemisen ehkäisemiseen? Olen ajatellut että jos leikkupinnan kastelisi propionihapolla? Turhaako vai ei?

Mikä säilöntäaine?

Mikä säilöntäaine?

AIV 2, ka n. 30%, tarkkuussilppurirehua, muovin päällä hiekkaa. Tehty aumaan kun siilot täyttyi.

Paalirehulla ilmeisessti bio menee. mutta laakasiilossa kun syöttö etenee hitaasti on bio rehuilla suurempi lämpiämisen vaara.

se on itse asiassa päinvastoin. Jos varasto pidetään kiinni käymisen loppuun asti ( kestää biologisilla pari vk kauemmin), lämpenemisen vaara on pieni. Rehu kuumenee vasta irrotettuna. Happorehun maitohappokäyminen on kemiallisesti keskeytetty, se on epävakaampaa syötettävää kesällä. Koko kesän helteet siiloista on rehua syötetty. Hernesiilosta menee pilalle ylin 10 senttiä, joka ajettiin sinne noukinvaunulla silppurin torven tehtyä tuttavuutta sähkötolpan kanssa. Olis tullu halvemmaks kyörätä loppuroska sillä noukkarilla mettään Nurmirehu on viileetä...

omilla rehuilla oon todennu, jos biologisia käyttää, on sama jos paaliin ei laita sitte mitää?? happo lisäyksen huomaa ruokintapöyrällä/tankis...pari kesää ajanut biologisilla ja ny sitä parasta paaliin eli novaa?

Mielenkiintoista luettavaa. Kaikki onnistuu.  

Mielenkiintoista olisi nähdä maitotuotoksia   Luulisi 12 tonnia menevän helposti rikki kaikilta  

Omakokemus on. Hyvin tiivistetty säilyy oli sitten happoa tai ei.

 Bio on sitten niin monesta tekijästä kiinni että onnistuuko vai onko sama jos sen pussin unohtaa sinne.... Sokerit sen määrää mutta mistä pirusta sen tietää tehdesssä. Jos sokerit on korkealla ei tarvi happoakaan.

Jos haluaa vertailukelposta rehua. Pitäisi samasta sadosta samalta lohkolta tehdä kummallakin aineella ja aineitakin on sitten   ja mielellään useampana vuotena.


Tekeekö kukaan pelkällä melassilla

omilla rehuilla oon todennu, jos biologisia käyttää, on sama jos paaliin ei laita sitte mitää?? happo lisäyksen huomaa ruokintapöyrällä/tankis...pari kesää ajanut biologisilla ja ny sitä parasta paaliin eli novaa?

Tätä mäkin ajoin takaa. Eli pitäis miettiä koko ketju.