...tuossa peninkulman päässä. 15 vuotta vanha navetta, 25 lehmää, ja emäntä pääsemässä sairauseläkkeelle, hivenen yli 50 kymppisiä. Isäntä raksalle töihin.
Viimmeisen vuoden aikana ku piirtää peninkulman ympyrän nii 1,5 milj. litraa loppunu
maidontuotanto, pääasiassa alle 50 viljelijöitä, alkaneet harrastaan viljelyä, hiehojekasvatusta
emolehmii ja kasvintuotantoo. Aika rakennekehitystä.

Maidontuotannon loppuminen Etelä-Suomesta  johtuu jo 1970-luvulla tehdystä MTK/kepu-päätöksestä siirtää maidontuotanto pois Etelä-Suomesta. Silloin vietiin USKO ja taloudelliset mahdollisuudet, maitotilan lapset katselivat muita töitä . Turha syyttää yksin  EU-jäsenyyttä syntyneestä tilanteesta. Kun maitotila on lopettanut, ei paluuta enää ole.

Sirkka-Liisa yrittää peitellä totutta, nykyiseen Etelä-Suomen maidontuotannon alhaiseen tasoon ovat syypäitä vain ja ainoastaan  S-L:n puolue kepu sekä MTK. Maatalouden EU-liittymissopimuksen yksin neuvotellet kepulaiset jättivät Etelä-Suomen maatalouden heitteille ideologiansa mukaisesti myöskin EU-liittymisneuvotteluissa 141-pykälineen. Maidontuotannon kannattavuudessa on ollut koko ajan  iso ero B- ja C-alueitten rajalla eikä siihen ole muutosta näköpiirissä lähiaikoinakaan.....MTK jopa torppasi  Hemilän yritykset madaltaa tuota kynnystä.
 

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 26.03.08 - klo:04:30

Maidontuotannon loppuminen Etelä-Suomesta  johtuu jo 1970-luvulla tehdystä MTK/kepu-päätöksestä siirtää maidontuotanto pois Etelä-Suomesta. Silloin vietiin USKO ja taloudelliset mahdollisuudet, maitotilan lapset katselivat muita töitä . Turha syyttää yksin  EU-jäsenyyttä syntyneestä tilanteesta. Kun maitotila on lopettanut, ei paluuta enää ole.

Sirkka-Liisa yrittää peitellä totutta, nykyiseen Etelä-Suomen maidontuotannon alhaiseen tasoon ovat syypäitä vain ja ainoastaan  S-L:n puolue kepu sekä MTK. Maatalouden EU-liittymissopimuksen yksin neuvotellet kepulaiset jättivät Etelä-Suomen maatalouden heitteille ideologiansa mukaisesti myöskin EU-liittymisneuvotteluissa 141-pykälineen. Maidontuotannon kannattavuudessa on ollut koko ajan  iso ero B- ja C-alueitten rajalla eikä siihen ole muutosta näköpiirissä lähiaikoinakaan.....MTK jopa torppasi  Hemilän yritykset madaltaa tuota kynnystä.
 

Noihin syyllisiin en ota kantaa, kun ei ole asiatietoa siitä. Kehitys Etelä-Suomessa on mennyt kuitenkin lähes noin kuin TJ kuvasi. Toki etelässä on tarjolla paremmin töitä, jotka mahdollistavat osa-aikaviljelyn viljatilana. Mutta se nyt on täysin selvää, että S-L on nyt 20 vuotta myöhässä huolineen.

Tismalleen noin - maidon kulutus vähenee koko ajan... onneksi


Muuten...olen syvästi huolestunut suomalaisen kuvaputkituotannon tilasta. Hoi Mauno P pitäisikö sille tehdä jotain.... 

[





L

Täältäpäin lähti maitotilan poika vävyksi maitotilalle Kemiin 1970-luvulla, kertoi myöskin pysyvänsä siellä, koska siellä maidontuotannon taloudelliset edellytykset ovat ylivoimaisesti paremmat kuin täällä etelässä: hyvät valtion maksamat lisähinnat ja mahtavat investointituet. 





 

Lainaus käyttäjältä: loulap - 25.03.08 - klo:12:17

...tuossa peninkulman päässä. 15 vuotta vanha navetta, 25 lehmää, ja emäntä pääsemässä sairauseläkkeelle, hivenen yli 50 kymppisiä. Isäntä raksalle töihin.
Viimmeisen vuoden aikana ku piirtää peninkulman ympyrän nii 1,5 milj. litraa loppunu
maidontuotanto, pääasiassa alle 50 viljelijöitä, alkaneet harrastaan viljelyä, hiehojekasvatusta
emolehmii ja kasvintuotantoo. Aika rakennekehitystä.

Tuli eilisehtoona jututettua ikäistäni taksikuskia, maatila 20 km päässä: lopetti lehmien pidon jo ennen EU-jäsenyyttä heikon kannattavuuden takia, vaikka alueella oli maitotilojen keskittymä (ei enää). Teki ensin lumihommia yms, sittemmin noudatti Pohohojammaaaaaaan ämteekoolaisten neuvoa ja ryhtyi  ajamaan taksia. Lapset hakeutuneet vieraalle töihin ja muuttaneet pois. Ei paluuta päätoimiseksi viljelijäksi.

Toinen maitotilallinen 2 km päästä lopetti myöskin ennen EU-jäsenyyttä, hän oli viimmaisen päälle innokas karjamies, mutta navetta tosi huono eikä silloisten maitokiintiörajoitusten ja pohjoista huomattavasti huonomman maitotilitysten vuoksi ollut mahiksia rakentaa uutta navettaa. Lähti kunnalle töihin, ainoa poika meni tielaitoksen hommiin.

Lähitienoolta löytyy vielä jokunen maitotila, joissa yhdessäkään ei tule olemaan  lehmiä enää viiden vuoden päästä, lapset hakeutuneet muihin hommiin ja isäntäväki vanhenemassa. Koko pitäjässä maitotiloja vain kaksi, joissa nuoret yrittäjät ja todennäköisesti jatkavat vielä pitkään. Nekään eivät kovin isoja maidontuottajia nykymittapuun mukaan.

Maidontuotannon loppuminen Etelä-Suomesta  johtuu jo 1970-luvulla tehdystä MTK/kepu-päätöksestä siirtää maidontuotanto pois Etelä-Suomesta. Silloin vietiin USKO ja taloudelliset mahdollisuudet, maitotilan lapset katselivat muita töitä . Turha syyttää yksin  EU-jäsenyyttä syntyneestä tilanteesta. Kun maitotila on lopettanut, ei paluuta enää ole.

Täältäpäin lähti maitotilan poika vävyksi maitotilalle Kemiin 1970-luvulla, kertoi myöskin pysyvänsä siellä, koska siellä maidontuotannon taloudelliset edellytykset ovat ylivoimaisesti paremmat kuin täällä etelässä: hyvät valtion maksamat lisähinnat ja mahtavat investointituet. 

Sirkka-Liisa yrittää peitellä totutta, nykyiseen Etelä-Suomen maidontuotannon alhaiseen tasoon ovat syypäitä vain ja ainoastaan  S-L:n puolue kepu sekä MTK. Maatalouden EU-liittymissopimuksen yksin neuvotellet kepulaiset jättivät Etelä-Suomen maatalouden heitteille ideologiansa mukaisesti myöskin EU-liittymisneuvotteluissa 141-pykälineen. Maidontuotannon kannattavuudessa on ollut koko ajan  iso ero B- ja C-alueitten rajalla eikä siihen ole muutosta näköpiirissä lähiaikoinakaan.....MTK jopa torppasi  Hemilän yritykset madaltaa tuota kynnystä.



 

Miksi on jämähdetty tähän perheviljelmä-paradigmaan* maidontuotannon ja muunkin maataloustuotannon kohdalla?.

Eikö  jokin muu omistusmuoto, kuin juuri perheviljelmä pysty muka tuottamaan maitoa?.
Luotetaan siihen että työhullut maidontuottajat kyllä 7/24/365 työtahdilla tuottavat kansalle maitoa, ja sitten kun tämä ei enää houkuttelekaan, niin ollaan jo maitopulan puolella.

Miten olisi esimerkiksi  yhtiö- tai osuuskuntamuotoinen maidontuotantotila?
Onnistuisiko?,  vastuuta voisi jakaa, ei kenenkään tarvitsisi olla jatkuvasti sidottuna työhön, toki  yksikkökoko pitäisi sitten olla varmaankin tuossa 500-1000 lypsävän paikkeilla, jotta olisi varaa palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, mutta on kai epärealistista odottaa että perheviljelijät alkavat moiseen vastuun kantoon.


*paradigma=Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa tai suhteellisuusteoriaa.
(Wikipedia)


On hyvintoimiviakin yhtiömuotoisia maitotiloja ( lähinnä avoimia yhtiöitä lomitussäännöksien vuoksi ).Kokoluokat vain alkaa olla perheviljemätasoa näissäkin jo pidemmän aikaa toimineilla, mutta osalla onkin tilan pyörittämisen ohella muuta toimintaa.....Ja vaatii takuulla yhteistyökykyä sekä joustavuuttakin näiltä osakkailta.

Miksi on jämähdetty tähän perheviljelmä-paradigmaan* maidontuotannon ja muunkin maataloustuotannon kohdalla?.

Eikö  jokin muu omistusmuoto, kuin juuri perheviljelmä pysty muka tuottamaan maitoa?.
Luotetaan siihen että työhullut maidontuottajat kyllä 7/24/365 työtahdilla tuottavat kansalle maitoa, ja sitten kun tämä ei enää houkuttelekaan, niin ollaan jo maitopulan puolella.

Miten olisi esimerkiksi  yhtiö- tai osuuskuntamuotoinen maidontuotantotila?
Onnistuisiko?,  .


*paradigma=Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa tai suhteellisuusteoriaa.
(Wikipedia)

vastuuta voisi jakaa, ei kenenkään tarvitsisi olla jatkuvasti sidottuna työhön, toki  yksikkökoko pitäisi sitten olla varmaankin tuossa 500-1000 lypsävän paikkeilla, jotta olisi varaa palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, mutta on kai epärealistista odottaa että perheviljelijät alkavat moiseen vastuun kantoon]vastuuta voisi jakaa, ei kenenkään tarvitsisi olla jatkuvasti sidottuna työhön, toki  yksikkökoko pitäisi sitten olla varmaankin tuossa 500-1000 lypsävän paikkeilla, jotta olisi varaa palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, mutta on kai epärealistista odottaa että perheviljelijät alkavat moiseen vastuun kantoon

Lainaus käyttäjältä: Kantripoi - 26.03.08 - klo:11:37

Miksi on jämähdetty tähän perheviljelmä-paradigmaan* maidontuotannon ja muunkin maataloustuotannon kohdalla?.

Eikö  jokin muu omistusmuoto, kuin juuri perheviljelmä pysty muka tuottamaan maitoa?.
Luotetaan siihen että työhullut maidontuottajat kyllä 7/24/365 työtahdilla tuottavat kansalle maitoa, ja sitten kun tämä ei enää houkuttelekaan, niin ollaan jo maitopulan puolella.

Miten olisi esimerkiksi  yhtiö- tai osuuskuntamuotoinen maidontuotantotila?
Onnistuisiko?,  vastuuta voisi jakaa, ei kenenkään tarvitsisi olla jatkuvasti sidottuna työhön, toki  yksikkökoko pitäisi sitten olla varmaankin tuossa 500-1000 lypsävän paikkeilla, jotta olisi varaa palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, mutta on kai epärealistista odottaa että perheviljelijät alkavat moiseen vastuun kantoon.

Kyllä tuo 1000 kantturaa koottuna yhteen läjään on melkoinen määrä, ehkä pohjanmaan lakeuksilla on tilaa mutta täällä kyllä naapurit pistäisi jo hanttiiin. Tuossa luin yhden lähikunnan paikallislehdestä että koko kunnassa oli 300 lehmää ja 1000 hevosta, meidän kunnasta en tiedä mutta mutu-arviolla voisi olla samoin. Ja kyllä täällä jo niistä 40 lehmän navetoiden ympäristöluvista on valitettu, en minä mutta nuo mäkitupalaiset ; Ja hyvin tuo palkkatyövoima tuntuu täällä jo tuolla yksikkökoolla kannattavan.)

*paradigma=Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa tai suhteellisuusteoriaa.
(Wikipedia)


On hyvintoimiviakin yhtiömuotoisia maitotiloja ( lähinnä avoimia yhtiöitä lomitussäännöksien vuoksi ).Kokoluokat vain alkaa olla perheviljemätasoa näissäkin jo pidemmän aikaa toimineilla, mutta osalla onkin tilan pyörittämisen ohella muuta toimintaa.....Ja vaatii takuulla yhteistyökykyä sekä joustavuuttakin näiltä osakkailta.

Täältäpäin lähti maitotilan poika vävyksi maitotilalle Kemiin 1970-luvulla, kertoi myöskin pysyvänsä siellä, koska siellä maidontuotannon taloudelliset edellytykset ovat ylivoimaisesti paremmat kuin täällä etelässä: hyvät valtion maksamat lisähinnat ja mahtavat investointituet. 
 

Juuri oli eilen puhetta kaupalla,8 ropotin navettaa ei saanut laskelmilla kannattavaksi.