Ihan vaen välikommenttina, meitin pellolle ei oo myrkkyjä isommin laeteltu, oesko kahesti hehtaari-pari ruiskutettu vujen 1985 jäläkeen ja sitä ennen harvemmin. Pahin riesa on jollaki lohkolla koeranputki, ja juolavehenää pyritään lissäämään.

          Cabe on ihan kelpo kone ranteen vahvuista ohuemman pajukon raivaamiseen.

       Kvick-up kultivaattori-rikanjuuripöllyttimellä saa pidetyksi rikkaongelmat hallinnassa. On totta, että luomuviljelijän pitää olla skarpimpi viljelytoimissa kuin ruuttapoikien.
        On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä. Mutta kun tuo suorakylvökone on ostettu kauniin teorian perusteella, niin kuitenkin pitää suurentaa vetokone. Ei yhtä pykälää, vaan ainakin kaksi. Alle 150hp:n konetta ei kannata edes miettiä. Olkimassasta on haittaa joko orastumiselle tai sitten pitää hommata lapiorullaäes, muokkari tai joku muu kallis vispain. Ruuttahommia pitää muistaa tehdä huolella ja ajallaan ja enemmän kuin kyntöaikana. Kyntöaurojakaan ei voi myydä pois, koska joskus pitää urat tms sotkut selvittää.  Suorakylvön kokonaispolttoaineen- ja kustannusten säästö ei siis ole ihan yksiselitteinen.
      Kohtuuden huolella hoidettu luomutila on taloudellisesti täysin kilpailukykyinen hyville tavannomaisille tiloille. Märehtijäkotieläintiloilla tilanne on vielä parempi. Jopa KäytännönMaatalous-lehti alkaa viritellä typensitojakasvijuttuja sivuilleen, keksisivätpä vielä mykoritsat. Muistetaanpa vielä sekin, että vain typpikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä + rahtiöljyt + pakkausöljyt.

Ollaan pärjätty ihan 110hv:n traktorilla 3m Rapidin kanssa... 

En osaa sanoa kuinka paljon öljyä tuo typpikilon tuottaminen + rahtaaminen tilalle keskimäärin vie... Siinä tämä "laskelmani" saattaa tökätä, mutta kun ottaa huomioon apulantakilon hinnassa katteet Yaralle ja kaupalle ja verrataan öljyn hintaan, niin ei siinä aivan käsittämättömiä määriä öljyä voi mennä!

Mutta kuten sanottu, nuo typensitojat + viljelykierto + nurmittaminen on asiota joita tavanomaisen viljelijän kannattaa luomumiehiltä tarkasti seurata.

Siis jotta saadaan kilo ravinnetyppeä tarvitaan sen tekemiseen kilo öljyä. Sitten plus muiden ravinteiden tekemiseen kulunut öljy.  Öljyä kuluu apulantaviljelyssä ihmeellisen paljon.

     Maastullin lista sanoo, että luomukauran hinta on n 300 eukkoa, tavaomaisen n 150 eukkoa. 2,5 tonnin luomusadolla saa saman rahallisen tuotetulon, kuin viidellä tavanomaisella. Aikaisin tuleentuvan luomukauran saa puida yleensä melko kuivana. Kuivatuskustannuksia/ha säästyy myös, samoin puinti sujuu vikkelästi pienemmälläkin kalustolla. Öljyn kulutuksesta on sadonkorjuussakin kyse. Normaalit kaurasadot luomukauroilla lienevät 3-3,5 tn/ha, jolla sitten korvataan viherlannoitusvuosi. Sitä tukee myös satasen loumutuki.  Märehtiätilalla tietenkin apilat saadaan hyödynnettyä sapuskana. Apulantarehuun verrattuna
sadonalenema ei ole yhtä paljon kuin viljapuolella.
     Muutama ylimääräinen muokkaus ja haraus hukkuu säästöpuolelle kevyesti.
     Apulantaviljelyssä tavoitellaan yleensä 5000 tn:n satotasoa suunnitelmia tehdessä. Kuitenkin sadot jäävät km 3,5-4tonniin. Jonnekkin sitä kalliilla öljyllä valmistettua ravinnetta haaskaantuu ja kukaan ei sitä oikein tunnusta. Melkoisen epätaloudellista ja tehotonta touhua kaikesta yrityksestä huolimatta. Tämän hetken hintatasoilla apulanta-myrkkyviljelyssä ei ole mitään järkeä.

Mistä muuten löytyy nautojen luomuopas, Eviran sivuillakin fiksusti kerrotaan että sellainen on, muttei ole polkua.

Kymysyksiä:
1 vanhat nurmet, jotka perustettu teknokemiasiemenellä
2 ennen luomuun siirtymistä tuotetut rehut
3 ei-luomuna hankitut emolehmät joiden vasikat tuottavat sitä varsinaista luomulihaa

Mistä muuten löytyy nautojen luomuopas, Eviran sivuillakin fiksusti kerrotaan että sellainen on, muttei ole polkua.

Kymysyksiä:
1 vanhat nurmet, jotka perustettu teknokemiasiemenellä
2 ennen luomuun siirtymistä tuotetut rehut
3 ei-luomuna hankitut emolehmät joiden vasikat tuottavat sitä varsinaista luomulihaa

Vastaus kaikkiin on ilmeisesti kolmen vuoden siirtymäaika.

Mistä muuten löytyy nautojen luomuopas, Eviran sivuillakin fiksusti kerrotaan että sellainen on, muttei ole polkua.

Kymysyksiä:
1 vanhat nurmet, jotka perustettu teknokemiasiemenellä
2 ennen luomuun siirtymistä tuotetut rehut
3 ei-luomuna hankitut emolehmät joiden vasikat tuottavat sitä varsinaista luomulihaa

       Eviran oppaitahan nuo ovat, joissa selostetaan siirtymäkauden tuotteiden käyttökin: 'Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet-kasvinviljely tai kotieläimet'.

1.luulen niiden 'puhdistuvan' kolmen vuoden siirtymäkaudella. (kolmannen vuoden syksyn sato on luomua)
2.ei kait niitä ole enää jäljellä kolmannella vuodella, jolloin eläimet voi siirtää myös luomuun.
3.siirtymäkausi muuttaa ne luomuksi.
Näistä tietenkin tietää tarkemmin Proagrian konsulentit tai Eviran tarkastajat.

       Täällä päin yksi kaveri ei jatkanut kahden kauden jälkeen luomusopimusta (kotieläintila). Oli vuoden pois ja äkkiä takaisin taloussyistä. Joutui udestaan siirtymäkauteen, mutta sai lohdutukseksi siirtymäkauden tuet uudestaan.

       Täällä päin yksi kaveri ei jatkanut kahden kauden jälkeen luomusopimusta (kotieläintila). Oli vuoden pois ja äkkiä takaisin taloussyistä. Joutui udestaan siirtymäkauteen, mutta sai lohdutukseksi siirtymäkauden tuet uudestaan.
[/quote]
Täytyyhän ne pellot joskus kunnostaa että voi jatkaa luimussa!

       Täällä päin yksi kaveri ei jatkanut kahden kauden jälkeen luomusopimusta (kotieläintila). Oli vuoden pois ja äkkiä takaisin taloussyistä. Joutui udestaan siirtymäkauteen, mutta sai lohdutukseksi siirtymäkauden tuet uudestaan.

Täytyyhän ne pellot joskus kunnostaa että voi jatkaa luimussa!
[/quote]
Ajo-opastin helpottaa pimeässä ruiskutusta.

Ajo-opastin helpottaa pimeässä ruiskutusta.
[/quote]
Mutta lannoituksen tarkuus on oltava vallan mahoton ettei jää vaaleita raitoja kasvustoon esim. lannoitevantaan tukkeutumisen vuoksi!

          On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä.

Siis ymmärsinkö oikein? Suorakylvö luomuviljelytilalla?  Onnistuuko?

Lainaus käyttäjältä: landehande - 26.03.08 - klo:09:20

          On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä.

Siis ymmärsinkö oikein? Suorakylvö luomuviljelytilalla?  Onnistuuko?

      Tuskinpa kannattaa ajatella sitä juuri rikkakasviongelman takia.  Nurmia kylläkin voi uusia suorakylvönä, siihen on omia koneitakin. Kustannussyistä kaikkia tälläisiä kalliita vempeleitä kannattaa miettiä tarkkaan.
          Kvick-up on hinnastaan huolimatta erittäin hyödyllinen laite. Sillä saa hyvällä säädöllä kylvökelpoista jälkeä ja samalla se torjuu juolavehnää mukavasti. Lopullista kuolemaa juolasta sillä ei saa, mutta niin ettei se haittaa hyötysadonmuodostusta. Kone on myös suositeltava syyskevytmuokkausvälineenä. Sillä saa kaksinkertaisen hyödyn yhdellä ajolla. Sopii kahden kolmen tilan yhteiskoneeksi.