Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Heino Leino - 25.03.08 - klo:11:55
-
Sehän alakaapi olla entistä totennäkösempää, että Heinonnii huushollissa siirrytään pikuhilijaa luomutuotantoon. Meinaan että nykysillä/tulevilla apulannan hinnoella se alakaapi olla entistä ekonomisempi vaehtoehto. Selevittäkkääpä luomuasijantuntijat niitä luomutuotnnon riittisie pisteitä ja sitä että montako hehtaarie pittäs olla elläenyksikkö kohti.
Ja jos joellaki on yksinkertasie laskutoemituksie assiesta, niin näkösille vaen.
-
Yhteiset on aatokset...
Vaan mitekä siinä käy, kun kaikki tuon hoksaavat. Putoaako luomutuki roimasti?
-
Sehän alakaapi olla entistä totennäkösempää, että Heinonnii huushollissa siirrytään pikuhilijaa luomutuotantoon. Meinaan että nykysillä/tulevilla apulannan hinnoella se alakaapi olla entistä ekonomisempi vaehtoehto. Selevittäkkääpä luomuasijantuntijat niitä luomutuotnnon riittisie pisteitä ja sitä että montako hehtaarie pittäs olla elläenyksikkö kohti.
Ja jos joellaki on yksinkertasie laskutoemituksie assiesta, niin näkösille vaen.
2ha/ey riittää 100% omavaraisuuteen jos maat kunnossa. Jos naapurustossa löytyy luomukasvitiloja, niin yhteisesti sovitulla viljelykierrolla molemmat hyötyy ja omaa maata ei tarvitse silloin niin paljoa.
Jos taasen tarkoitus pitää kotieläimet tavanomaisena, ja siirtyä vain pellon osalta luomuviljelyyn niin tilanne tietysti toinen, silloin riittää noin 1ha/ey nurmipainotteisella kierrolla esim. suojavilja - nurmi - nurmi - nurmi - yv nurmi, ja eläinten väkirehut sitten osittain ostona. Lannanlevitysalan riittävyys pitää tarkistaa.
-
Selevittäkkääpä luomuasijantuntijat niitä luomutuotnnon riittisie pisteitä
Tähän vielä
Maalajit - jos paljon turve- ja rapamaita, niin homma vaikeutuu, soveltuu huonosti apilakiertoon, ja juolavehnän kanssa eläminen hankalampaa.
Maan kunto - jos ojitukset ja ph lukemat ei ole kunnossa, vaatii paljon panostusta näihin alkuun pääsemiseksi
Pohjavesialueet - jos lannanlevitysrajoitusten alaisia peltoja, homma luonnollisesti hankalampaa (apulantaahan näihin saa laittaa ihan normaalisti?)
Oma luonne - oltava vähän pioneerihenkeä, valmiutta kokeilla ja etsiä tietoa, eikä saa säikähtää "paperihommia"
-
Että se meni silleen että heinopojun huusholli tilas liian myöhään apupasakt ja menee siksi luomuksi (toen perrrään asia näin on)
-
Yhteiset on aatokset...
Vaan mitekä siinä käy, kun kaikki tuon hoksaavat. Putoaako luomutuki roimasti?
Juu, äläkää nyt vaan kaikki luomuun rynnätkö. Tää on ainut tuatantomuato mikä on pisnespohjalla. Tapellaan luannon kanssa kilpaa kumpi saa toiseltas enempi. Ei täällä kaikki kumminkaan pärjää, kulunkien säästömahdollisuuksia on niin paljon, että apulanta miähiä rupee pyärtyyn. Jää joiltaki pian kylvöt väliin.
-
tulevalle kesälle apulannat on jo syssyllä tullunna, että aenaski vuosi mennee entisellään. Sehän vaen kuulostaa luomutuki olevan nousussa...
Kahoha maetopoetsu, jos nyt apulannat maksaapi semmoset viis tuhatta eoroa vujessa ja luomutukkea... nii palajoko sitä tullee 25 hehtaarilta, ei vissiin ihan viittä tuhatta, vaen jos tulisi loppuun nelejä tuhatta, niin oha se jo yhteesä yheksisen tuhatta, tä?
Se vaen tuo paperihomma hirvittää ja muutenkaa en oo pykylöestä jyvällä.
-
Että se meni silleen että heinopojun huusholli tilas liian myöhään apupasakt ja menee siksi luomuksi (toen perrrään asia näin on)
Jaaha, se on sitte säästöä jo etukäteen. Hihku ny mitä säästy.
Vanhan laskelman mukaan 120euk/ha apulannasta ja 50 euk/ha myrkyistä. Viljankylvökset valmistuu hyvälaatuisina kaks viikkoo aikaisemmin kuin tavanomaiset. Säästyy kuivatuskulunkeja ja pärjää pienempien satojen vuoksi pienemmillä pelivempeleillä eli kuivurilla ja puimurilla/ha. Kun kalkitus on kunnossa, niin maa ei happane samaa tahtia kuin apulannalla. Viljan hinta 300 eukon tietämissä tonnilta ja ylimääräinen tuki pitkällä juaksulla 100 eukkoa/ha.
-
Oliko luomussa niin, että tarkastajat käyvät kerran vuodessa syynämässä viljelykset.
Jostain lehdestä luin, että Saksassa luomutuotteiden menekki on lähtenyt reippaaseen nousuun. Kysyntä on niin kovaa, että oma tuotanto ei ole pysynyt perässä. Eikös tässä olisi markkinarako suomalaisellekkin tuotteelle?
-
Oliko luomussa niin, että tarkastajat käyvät kerran vuodessa syynämässä viljelykset.
Jostain lehdestä luin, että Saksassa luomutuotteiden menekki on lähtenyt reippaaseen nousuun. Kysyntä on niin kovaa, että oma tuotanto ei ole pysynyt perässä. Eikös tässä olisi markkinarako suomalaisellekkin tuotteelle?
Kasvinviljelytiloilla kerran, eläintiloilla kaksi. Harvemmin on epäasiallisia luomutarkastajia kohdalle sattunut.
-
Sehän alakaapi olla entistä totennäkösempää, että Heinonnii huushollissa siirrytään pikuhilijaa luomutuotantoon. Meinaan että nykysillä/tulevilla apulannan hinnoella se alakaapi olla entistä ekonomisempi vaehtoehto. Selevittäkkääpä luomuasijantuntijat niitä luomutuotnnon riittisie pisteitä ja sitä että montako hehtaarie pittäs olla elläenyksikkö kohti.
Ja jos joellaki on yksinkertasie laskutoemituksie assiesta, niin näkösille vaen.
AI ai. Voi sitä ohdakkeen ja valvatin määrää ja niitä tunteja mitä pitää istua traktorissa, harata, kyntää...Poltto-ainetta menee paljonkin enemmän.
Tarkenna normaaliviljelyä niin pääset parempaan tulokseen.
-
AI ai. Voi sitä ohdakkeen ja valvatin määrää ja niitä tunteja mitä pitää istua traktorissa, harata, kyntää...Poltto-ainetta menee paljonkin enemmän.
Tarkenna normaaliviljelyä niin pääset parempaan tulokseen.
Jos sulla (naapurilla) on tuo ohdake-valvattiviljelmä, niin luultavimmin on laajaperäisesti hoidettu luomuviljaviljelys? Asiallisella nurmikierrolla (min 1/3 nurmea) pysyvät aisoissa. Nouhauta, havainnointikykyä ja noista syntyvää toimintaa tarvitaan enemmän kuin tavanomaisessa; luomun "palokunta" on huomattavasti tavanomaista (Kemira, rounduppi) heikompi...
Mutta Heinolle: karjatila on peltojen osalta suht helppo siirtää luomuun. Käsittääkseni sinulla ei viljaa puitavaksi nytkään viljellä. Ainakin siirtymävaiheessa pitää varautua 20-30% sadonlaskuun eli nyt ei rehuhuollossa saisi olla "viimeinenkin korsi talteen" -meininkiä. Wejjon huomiot peltojen peruskunnosta on syytä ottaa vakavasti. Ja enemmän töitä nurmiviljelyssä on kuin tavan tiloilla: suoraan apilanurmesta apilanurmeen 4-5 vuoden välein uudistaminen ei toimi apilalla, vaan tarvitaan yksivuotisia siinä välissä. Siitä se lisätyö ja -kulu.
Petri
-
AI ai. Voi sitä ohdakkeen ja valvatin määrää ja niitä tunteja mitä pitää istua traktorissa, harata, kyntää...Poltto-ainetta menee paljonkin enemmän.
Tarkenna normaaliviljelyä niin pääset parempaan tulokseen.
Jos sulla (naapurilla) on tuo ohdake-valvattiviljelmä, niin luultavimmin on laajaperäisesti hoidettu luomuviljaviljelys? Asiallisella nurmikierrolla (min 1/3 nurmea) pysyvät aisoissa. Nouhauta, havainnointikykyä ja noista syntyvää toimintaa tarvitaan enemmän kuin tavanomaisessa; luomun "palokunta" on huomattavasti tavanomaista (Kemira, rounduppi) heikompi...
Mutta Heinolle: karjatila on peltojen osalta suht helppo siirtää luomuun. Käsittääkseni sinulla ei viljaa puitavaksi nytkään viljellä. Ainakin siirtymävaiheessa pitää varautua 20-30% sadonlaskuun eli nyt ei rehuhuollossa saisi olla "viimeinenkin korsi talteen" -meininkiä. Wejjon huomiot peltojen peruskunnosta on syytä ottaa vakavasti. Ja enemmän töitä nurmiviljelyssä on kuin tavan tiloilla: suoraan apilanurmesta apilanurmeen 4-5 vuoden välein uudistaminen ei toimi apilalla, vaan tarvitaan yksivuotisia siinä välissä. Siitä se lisätyö ja -kulu.
Petri
Olen Petrin kanssa samaa mieltä tuosta 1/3 nurmi säännöstä. Kaikki epäonnistuneet luomuilijat ovat jättäneet nurmen väliin. Jos tilalla on nautoja joille s-rehun / heinän syöttää ei luomuun siirtyminen pitäisi mikään iso juttu olla... En ole laskenut, mutta veikkaan, että kannattavin luomumuoto on pistää pellot luomuun ja pitää karja tavanomaisena.
Sitten toinen näkökohta luomuun. Sen todellinen puhtaus. Olen vakaasti sitä mieltä, että meillä tavanomaisen viljelijöillä on paljon oppimista luomu metodeista, mutta kumpikaan ei tee viljelyä autuaaksi. Mielestäni olisi mielenkiintoista vertailla luomun ja esim omia viljelyksiäni tuotettu viljakilo / kulutettu öljylitra. Itselläni on kiertona nurmi 5ha ja rypsi 7ha ja loput on jaettu vehnän, mallasohran, rukiin ja kauran kesken markkinoita seuraten. Syysmuokkauksia en tee, keväällä roundup + sianliete 20m3/ha + lautasmuokkaus + kylvölannoitus. Kesällä rikkatorjunta minimiannoksilla, tautiaineita ja tuholaisaineita (pois lukien rypsi) en ole tähän mennessä tarvinnut. Ph:t ovat 6,5 paikkeilla. Itse väitän kuluttavani vähemmän öljyä per hehtaari viljelytoimissani vaikka otetaan huomioon, että lannoiteet ja torjunta-aineet ovat öljypohjaisia! Tämä koska luomussa (1/3 nurmea, 2/3 viljaa) menee kevään rikkojen "herättämiseen", kylvömuokkaukseen, rikkaäestyksiin, kuivaukseen, syyskultivointii + kyntöön yhteensä sen verta, mitä tuo lannoitteet ja torjunta-aineet ottaa litroja...
Siitä arvon raatilaiset kommentoimaan.
P.S En väitä, että tuo edellä oleva on totta, mutta toivon sen herättävän keskustelua. Olen vasta "siirtymä vaiheessa" kuvailemaani viljelytekniikkaan, joten tarkkoja litramääriä osaa kertoa...
-
Kvick-up kultivaattori-rikanjuuripöllyttimellä saa pidetyksi rikkaongelmat hallinnassa. On totta, että luomuviljelijän pitää olla skarpimpi viljelytoimissa kuin ruuttapoikien.
On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä. Mutta kun tuo suorakylvökone on ostettu kauniin teorian perusteella, niin kuitenkin pitää suurentaa vetokone. Ei yhtä pykälää, vaan ainakin kaksi. Alle 150hp:n konetta ei kannata edes miettiä. Olkimassasta on haittaa joko orastumiselle tai sitten pitää hommata lapiorullaäes, muokkari tai joku muu kallis vispain. Ruuttahommia pitää muistaa tehdä huolella ja ajallaan ja enemmän kuin kyntöaikana. Kyntöaurojakaan ei voi myydä pois, koska joskus pitää urat tms sotkut selvittää. Suorakylvön kokonaispolttoaineen- ja kustannusten säästö ei siis ole ihan yksiselitteinen.
Kohtuuden huolella hoidettu luomutila on taloudellisesti täysin kilpailukykyinen hyville tavannomaisille tiloille. Märehtijäkotieläintiloilla tilanne on vielä parempi. Jopa KäytännönMaatalous-lehti alkaa viritellä typensitojakasvijuttuja sivuilleen, keksisivätpä vielä mykoritsat. Muistetaanpa vielä sekin, että vain typpikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä + rahtiöljyt + pakkausöljyt.
-
Ihan vaen välikommenttina, meitin pellolle ei oo myrkkyjä isommin laeteltu, oesko kahesti hehtaari-pari ruiskutettu vujen 1985 jäläkeen ja sitä ennen harvemmin. Pahin riesa on jollaki lohkolla koeranputki, ja juolavehenää pyritään lissäämään.
-
Ihan vaen välikommenttina, meitin pellolle ei oo myrkkyjä isommin laeteltu, oesko kahesti hehtaari-pari ruiskutettu vujen 1985 jäläkeen ja sitä ennen harvemmin. Pahin riesa on jollaki lohkolla koeranputki, ja juolavehenää pyritään lissäämään.
Cabe on ihan kelpo kone ranteen vahvuista ohuemman pajukon raivaamiseen.
-
Kvick-up kultivaattori-rikanjuuripöllyttimellä saa pidetyksi rikkaongelmat hallinnassa. On totta, että luomuviljelijän pitää olla skarpimpi viljelytoimissa kuin ruuttapoikien.
On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä. Mutta kun tuo suorakylvökone on ostettu kauniin teorian perusteella, niin kuitenkin pitää suurentaa vetokone. Ei yhtä pykälää, vaan ainakin kaksi. Alle 150hp:n konetta ei kannata edes miettiä. Olkimassasta on haittaa joko orastumiselle tai sitten pitää hommata lapiorullaäes, muokkari tai joku muu kallis vispain. Ruuttahommia pitää muistaa tehdä huolella ja ajallaan ja enemmän kuin kyntöaikana. Kyntöaurojakaan ei voi myydä pois, koska joskus pitää urat tms sotkut selvittää. Suorakylvön kokonaispolttoaineen- ja kustannusten säästö ei siis ole ihan yksiselitteinen.
Kohtuuden huolella hoidettu luomutila on taloudellisesti täysin kilpailukykyinen hyville tavannomaisille tiloille. Märehtijäkotieläintiloilla tilanne on vielä parempi. Jopa KäytännönMaatalous-lehti alkaa viritellä typensitojakasvijuttuja sivuilleen, keksisivätpä vielä mykoritsat. Muistetaanpa vielä sekin, että vain typpikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä + rahtiöljyt + pakkausöljyt.
Ollaan pärjätty ihan 110hv:n traktorilla 3m Rapidin kanssa... ;D
En osaa sanoa kuinka paljon öljyä tuo typpikilon tuottaminen + rahtaaminen tilalle keskimäärin vie... Siinä tämä "laskelmani" saattaa tökätä, mutta kun ottaa huomioon apulantakilon hinnassa katteet Yaralle ja kaupalle ja verrataan öljyn hintaan, niin ei siinä aivan käsittämättömiä määriä öljyä voi mennä!
Mutta kuten sanottu, nuo typensitojat + viljelykierto + nurmittaminen on asiota joita tavanomaisen viljelijän kannattaa luomumiehiltä tarkasti seurata.
-
Siis jotta saadaan kilo ravinnetyppeä tarvitaan sen tekemiseen kilo öljyä. Sitten plus muiden ravinteiden tekemiseen kulunut öljy. Öljyä kuluu apulantaviljelyssä ihmeellisen paljon.
-
Maastullin lista sanoo, että luomukauran hinta on n 300 eukkoa, tavaomaisen n 150 eukkoa. 2,5 tonnin luomusadolla saa saman rahallisen tuotetulon, kuin viidellä tavanomaisella. Aikaisin tuleentuvan luomukauran saa puida yleensä melko kuivana. Kuivatuskustannuksia/ha säästyy myös, samoin puinti sujuu vikkelästi pienemmälläkin kalustolla. Öljyn kulutuksesta on sadonkorjuussakin kyse. Normaalit kaurasadot luomukauroilla lienevät 3-3,5 tn/ha, jolla sitten korvataan viherlannoitusvuosi. Sitä tukee myös satasen loumutuki. Märehtiätilalla tietenkin apilat saadaan hyödynnettyä sapuskana. Apulantarehuun verrattuna
sadonalenema ei ole yhtä paljon kuin viljapuolella.
Muutama ylimääräinen muokkaus ja haraus hukkuu säästöpuolelle kevyesti.
Apulantaviljelyssä tavoitellaan yleensä 5000 tn:n satotasoa suunnitelmia tehdessä. Kuitenkin sadot jäävät km 3,5-4tonniin. Jonnekkin sitä kalliilla öljyllä valmistettua ravinnetta haaskaantuu ja kukaan ei sitä oikein tunnusta. Melkoisen epätaloudellista ja tehotonta touhua kaikesta yrityksestä huolimatta. Tämän hetken hintatasoilla apulanta-myrkkyviljelyssä ei ole mitään järkeä.
-
Mistä muuten löytyy nautojen luomuopas, Eviran sivuillakin fiksusti kerrotaan että sellainen on, muttei ole polkua.
Kymysyksiä:
1 vanhat nurmet, jotka perustettu teknokemiasiemenellä
2 ennen luomuun siirtymistä tuotetut rehut
3 ei-luomuna hankitut emolehmät joiden vasikat tuottavat sitä varsinaista luomulihaa
-
Mistä muuten löytyy nautojen luomuopas, Eviran sivuillakin fiksusti kerrotaan että sellainen on, muttei ole polkua.
Kymysyksiä:
1 vanhat nurmet, jotka perustettu teknokemiasiemenellä
2 ennen luomuun siirtymistä tuotetut rehut
3 ei-luomuna hankitut emolehmät joiden vasikat tuottavat sitä varsinaista luomulihaa
Vastaus kaikkiin on ilmeisesti kolmen vuoden siirtymäaika.
-
Mistä muuten löytyy nautojen luomuopas, Eviran sivuillakin fiksusti kerrotaan että sellainen on, muttei ole polkua.
Kymysyksiä:
1 vanhat nurmet, jotka perustettu teknokemiasiemenellä
2 ennen luomuun siirtymistä tuotetut rehut
3 ei-luomuna hankitut emolehmät joiden vasikat tuottavat sitä varsinaista luomulihaa
Eviran oppaitahan nuo ovat, joissa selostetaan siirtymäkauden tuotteiden käyttökin: 'Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet-kasvinviljely tai kotieläimet'.
1.luulen niiden 'puhdistuvan' kolmen vuoden siirtymäkaudella. (kolmannen vuoden syksyn sato on luomua)
2.ei kait niitä ole enää jäljellä kolmannella vuodella, jolloin eläimet voi siirtää myös luomuun.
3.siirtymäkausi muuttaa ne luomuksi.
Näistä tietenkin tietää tarkemmin Proagrian konsulentit tai Eviran tarkastajat.
Täällä päin yksi kaveri ei jatkanut kahden kauden jälkeen luomusopimusta (kotieläintila). Oli vuoden pois ja äkkiä takaisin taloussyistä. Joutui udestaan siirtymäkauteen, mutta sai lohdutukseksi siirtymäkauden tuet uudestaan.
-
Täällä päin yksi kaveri ei jatkanut kahden kauden jälkeen luomusopimusta (kotieläintila). Oli vuoden pois ja äkkiä takaisin taloussyistä. Joutui udestaan siirtymäkauteen, mutta sai lohdutukseksi siirtymäkauden tuet uudestaan.
[/quote]
Täytyyhän ne pellot joskus kunnostaa että voi jatkaa luimussa! ;D
-
Täällä päin yksi kaveri ei jatkanut kahden kauden jälkeen luomusopimusta (kotieläintila). Oli vuoden pois ja äkkiä takaisin taloussyistä. Joutui udestaan siirtymäkauteen, mutta sai lohdutukseksi siirtymäkauden tuet uudestaan.
Täytyyhän ne pellot joskus kunnostaa että voi jatkaa luimussa! ;D
[/quote]
Ajo-opastin helpottaa pimeässä ruiskutusta. ;D
-
Ajo-opastin helpottaa pimeässä ruiskutusta. ;D
[/quote]
Mutta lannoituksen tarkuus on oltava vallan mahoton ettei jää vaaleita raitoja kasvustoon esim. lannoitevantaan tukkeutumisen vuoksi!
-
On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä.
Siis ymmärsinkö oikein? Suorakylvö luomuviljelytilalla? :o Onnistuuko?
-
On myös totta, että suorakylvö viljapuolella on kova sana polttoaineen kulutussäästöissä, ainakin noin välittömässä viljelyssä.
Siis ymmärsinkö oikein? Suorakylvö luomuviljelytilalla? :o Onnistuuko?
Tuskinpa kannattaa ajatella sitä juuri rikkakasviongelman takia. Nurmia kylläkin voi uusia suorakylvönä, siihen on omia koneitakin. Kustannussyistä kaikkia tälläisiä kalliita vempeleitä kannattaa miettiä tarkkaan.
Kvick-up on hinnastaan huolimatta erittäin hyödyllinen laite. Sillä saa hyvällä säädöllä kylvökelpoista jälkeä ja samalla se torjuu juolavehnää mukavasti. Lopullista kuolemaa juolasta sillä ei saa, mutta niin ettei se haittaa hyötysadonmuodostusta. Kone on myös suositeltava syyskevytmuokkausvälineenä. Sillä saa kaksinkertaisen hyödyn yhdellä ajolla. Sopii kahden kolmen tilan yhteiskoneeksi.