http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut-2011/neuvottelutulos/fi.pdfMaatalous
Hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi. Suomi edellyttää Eurooppa-neuvoston aikaisempi-en päätelmienkin mukaisesti, että EU:n maatalousreformissa tunnustetaan Suomen erityisolosuhteet ja tuetaan EU-linjausta, jossa maataloustuotannon edellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla mukaan lukien syrjäiset ja luonnonolosuhteiltaan vaikeat alueet.
EU:n sisäinen tukijakauma perustuu yli 20 vuoden tuotantohistoriaan, eikä se vastaa 27 erilaisen jä-senmaan muuttuvilla markkinoilla toimivan maatalouden vaatimuksiin. Tämän vuoksi hallituksen ta-voitteena on, että sitä korjataan oikeudenmukaisemmin sekä paremmin eri jäsenmaiden ja alueiden erityispiirteitä ja tuotanto-olosuhteita huomioivaan suuntaan. EU:n tukijärjestelmän oikeudenmukai-suus edistää myös EU:n ja kansallisten tukien hyväksyttävyyttä ja perusteltavuutta. Yhteisen maatalo-uspolitiikan ja sen rahoitusperustan uudistamisella varmistetaan jäsenmaiden tasapuolisempaa mak-suvelvollisuutta ja kevennetään byrokratiaa ja tuelle kyetään asettamaan ylärajat. Tämä tulee toteut-taa määritellen yhteismarkkinoiden tukipolitiikan yleisperiaatteet. Tavoitteena on EU:n ja kansallisten tukien suuntaaminen Suomen maatalouden erityistarpeet huomioon ottaen.
Edistetään kansallista mahdollisuutta varmistaa Suomen maatalouden erityistarpeiden mukaisesti maa-taloustuotannon monipuolisuus ja keskeisten tuotteiden tuotannolla kansallinen huoltovarmuus. EU:n maatalouspolitiikan tulee edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. Maatalou-den tukijärjestelmän kokonaisuus ja parempi tarveharkintaan perustuva kohdentaminen arvioidaan, kun päätökset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ovat tiedossa. Hallitus pitää tärkeänä, että EU-jäsenmailla on oikeus julistaa alueensa vapaaksi GMO-viljelystä.
Hallitus seuraa nuorten viljelijöiden ja aktiivitilojen kannattavuuden kehitystä muun muassa maitota-loudessa ja ryhtyy tarvittaessa toimintaedellytykset turvaaviin toimenpiteisiin.
Maatalouden kannattavuutta lisätään markkinaehtoisesti. Maataloustukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Tukiperusteet tehdään läpinäkyväksi. Tukia suunnataan aitoon aktiivituotantoon. Tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia.
Maatalouden ympäristötukea kohdennetaan alueellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueil-le ja lohkoille. Ympäristötuen ehdot muutetaan entistä vastikkeellisemmiksi ja enemmän ympäristö- ja vesistönsuojeluun kannustavaksi. Tuet tulee kohdistaa aktiiviviljelyyn eikä omistamiseen. Nuorten ja tilojaan kehittävien lisämaan hankintaa edistetään. Tilusjärjestelyiden vauhdittamisella tuetaan maata-louden kannattavuutta. Tukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja viljelijän hallinnollista kuormittamista vähentää. Hallitus selvittää maatalousyrittäjien tuotantokustannusten hallintaan liittyvät mahdollisuu-det mm. rehu- ja lannoitekustannusten osalta.
Maatalouden lomitusjärjestelmien toteutusta ja hallintoa kehitetään. Lomituksissa huomioidaan sosiaa-lisen oikeudenmukaisuuden periaate erityisesti nuorten perheiden ja työsidonnaisen maatalouden työssä jaksamisen osalta. Luopumistukijärjestelmän vuokrausvaihtoehdosta luovutaan.
53
Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nyky-muotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainottei-sen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan.
Kannustetaan perinnebiotooppien, alkuperäislajien ja -rotujen hoitoon.
Edistetään tutkimuksella, kehitystyöllä ja investointien ohjauksella maa- ja puutarhatalouden energia-tehokkuutta parantavia toimenpiteitä sekä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä.
