Lainaus käyttäjältä: Ojala - 12.06.11 - klo:23:06

Hiukan erilaista ajatusta jalostuksesta 


Semexin ayrshireanalyytikko Christopher Studer, joka vastaa sonnivasikoiden hankinnasta ayrshire-rodun jalostusohjelmaan, piti mielenkiintoisen esityksen kanadalaisesta sonninemävalinnasta. Esityksessä korostui se, ettei mikään lehmä voi Kanadassa tulla sonninemäksi vain siksi, että sillä sattuu olemaan hyvä lehmäindeksi. Valinnan tukena tulee aina olla vahva lehmäperhe, hyvät isälinjat myös emien puolelta, sekä erinomainen fenotyyppi kaikilta osin niin sonninemällä itsellään kuin sen emällä ja emänemällä. Kun sonni on Kanadassa saamassa hyvää jälkeläisarvostelua, erityiset nuorsonninanalyytikot, jotka useimmiten hoitavat myös sonninanalyytikon tehtäviä, käyvät kukin henkilökohtaisesti tarkastamassa useita kymmeniä kyseisen isäsonnikandidaatin tyttäriä. Tämä on välttämätöntä, koska pelkkien indeksien perusteella ei koskaan voida saada täysin oikeaa kuvaa siitä, minkälainen periyttäjä kyseinen sonni on. Kun yksi ja sama ihminen on nähnyt vähintään 30-50 tulevan isäsonnin tytärtä, ja näitä henkilöitä on useampia, saadaan varsin kattava näkemys siitä, minkälaiset paritukset ovat toimineet parhaiten, ja missä ominaisuuksissa sonni on vahva periyttäjä, sekä missä asioissa näkyy selvää hajontaa. Samalla löydetään kyseisen sonnin tyttäristä ne, joita kannattaa käyttää sonnineminä.


Fabalaisen konsulentin kans juttelin muuan pv sitten, jotenkin olin n.20 vuoden kokemuksella
eri mieltä asioista kanssaan...

Olipas taas kunnon tukeva myytipuhe "asiantuntialta" joka varmasti laulaa sen lauluja jonka leipää syö   

Parahinta jalostusta on se että voi 10-20% lehemistä siementää liharotuusella..  huonoimman aineksen poistaminen parantaa kustannustehokkaimmin eläinaineksen keskiarvoa, ei se huippujen suosiminen vaan huonoimpien poistaminen= pysyy genotyyppi laajana, vaikka fenotyyppi olisikin kapeampi, jolloin yleisterveys on paremmalla tasolla, jolloin meijeriin menevän maidon osuus tuoteusta maidosta on yli 98%..  Tämä avautuminen oli lähinnä alkiosiirtoja ja pelkästään valiolistan sonnien käyttöä vastaan....  Nuorsonnia 50%, liharotua 10% ja loput valiosonnia, jos multa kysytään..   Mitä mieltä eri maitorotujen risteytyksestä? Faban kosulentit siitä pillastuu mutta se on taas heidän oma ongelma. Onhan nuota ay/si risteytyksiä lypsylehminä, ja samassa karjassa on huonompia puhtaita holsuja....

Älä ikinä sotke simmentaalia lypsyrotuihin,on muuten niin v.tun huono rehunhyötysuhde että voi elämän kevät,tuo tietää vielä ongelmia kyseisten elukoiden terveydelle,käy ainoastaan suomenkarjatyyliselle korsipitoiselle ruokinnalle.

Ei se lypsytyyppinen simmentaali ihan huono ole. Taitaa olla samaa tasoa kuin länkkäri ? Vissiin rave-loordi tarkoitti tällaista 

 http://www.youtube.com/watch?v=Ha8rg75FL9c

Lainaus käyttäjältä: Trajanus - 18.06.11 - klo:15:01

^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia..    

ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.

Ei kyllä niitä interbulleja on vain yksi ja ainoa mikä kokoaa kansalliset arvostelut vertailtaviksi.
http://www.interbull.org/
Se on sen tarkoitus rankata eri maiden sonnit järjestykseen ja tuoda ne helposti vertailtaviksi. Eikä interbullilla ole mitään intressejä saada toisia näyttämään hyviltä ja toisia huonoilta.
Firmojen omissa arvosteluissahan on maailmalla toisinaan ollut vähän luottamuspulaa, kun myyväksi arvioidulle sonnille on siirretty toisen sonnin tyttäriä jne huijattu parempi arvostelu.

Sitten kun tuontisonneilla on pohjoismaissa poikineita tyttäriä ne saa navin mihin on tosiaan syytä suhtautua varauksella, sillä emäjoukko on hyvin valikoitunut.

Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa. 

Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa. 

Ei kun kivisadetta oottamaan. Kyllä uskovaiset ny hermostuu taas

Lainaus käyttäjältä: Trajanus - 20.06.11 - klo:10:52

Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa. 

Ei kun kivisadetta oottamaan. Kyllä uskovaiset ny hermostuu taas

Kyllä kallo luuta kasvaa kun sitä tarpeeksi hakkaa.. 

Eiku ne saa hätistettyä pois ku kysyy että jos se kanustanian ay on niin perin täydellinen niin kuin se ei sitten kelpaa kanustanialaisille itselleen kun se on ihan pieni marginaalirotu.. Mulle ei oo kukaan fana koskaan vastannu. 

kun se on ihan pieni marginaalirotu..

FAY:n jalostukselle voisi tehäkin hyvää hyväksyä tämä tosiasia, että se on marginaalirotu ja unohtaa ne pullistelut maailman suurimmasta punaisesta populaatiosta. Joissakin tapauksissa se on toimivin, toisilla taas ei.

Lainaus käyttäjältä: vms2 - 20.06.11 - klo:01:55

Lainaus käyttäjältä: Trajanus - 18.06.11 - klo:15:01

^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia..    

ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.

Ei kyllä niitä interbulleja on vain yksi ja ainoa mikä kokoaa kansalliset arvostelut vertailtaviksi.
http://www.interbull.org/
Se on sen tarkoitus rankata eri maiden sonnit järjestykseen ja tuoda ne helposti vertailtaviksi. Eikä interbullilla ole mitään intressejä saada toisia näyttämään hyviltä ja toisia huonoilta.
Firmojen omissa arvosteluissahan on maailmalla toisinaan ollut vähän luottamuspulaa, kun myyväksi arvioidulle sonnille on siirretty toisen sonnin tyttäriä jne huijattu parempi arvostelu.

Sitten kun tuontisonneilla on pohjoismaissa poikineita tyttäriä ne saa navin mihin on tosiaan syytä suhtautua varauksella, sillä emäjoukko on hyvin valikoitunut.

Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa. 

Jos se Interbull on sama kaikissa maissa, niin miksi samat sonnit eivät ole likimainkaan samassa paikassa eri maissa, eikä niillä ole edes yksittäiset ominaisuudet samassa järjestyksessä? Oli  silloin aika hassua lukea, kun Interbull aloitti toimintansa, kun Ruotsissa ja Suomessa kuulutettiin yhtä aikaa, että meillä on maailman parhaat sonnit, Ja siiloin ainoa rankkaus oli valkuaiskilot, eli samassa ominaisuudessa oltiin yhtä aikaa maailman parhaita. Luin jostain kauan sitten jutun, jossa selitettiin, että interbullit lasketaan joka maahan erikseen, ja joka maan omat sonnit saavat siinä kotikenttäetua, kun ne ovat sukua sen maan sonneille enemmän kuin muiden maiden sonneille. Ainakin Italiassa on ihan eri näköinen lista kuin Pohjoismaissa. Ja molemmissa maissa ollaan vedetty aika komeasti kotiinpäin.


Italian interbull:
http://www.anafi.it/IndiciGenetici/Dati/CLAINT.TXT


Pohjoismaiden Interbull:
http://www.vikinggenetics.com/dk/sdm/interbull.asp

Interbull on kompromissi, jossa joka maa haluaa näyttää omassa maassa hyvältä. Se on totta, että kaikki listat lasketaan samassa paikassa joka maan sinne lähettämien arvostelujen perusteella, mutta ihan yksiviivaista laskentaa se ei ole. Matematiikalla ja tilastoilla voidaan osoittaa todeksi melkein mitä vaan, kun laittaa painoja ja olettamuksia sopivasti. Mistä muka NAV voi tietää, miten pitkään jonkun sonnin tyttäret tulevat kestämnään jossain maassa, jossa ei ole yhtään sen sonnin tytärtä lypsyssä? Jostain syystä Interbull antaa aina huonommat ennusteet muiden maiden sonneille.  SE johtuu siitä, että kun oikeaa tietoa ei ole, se paikataan oletuksella, joka perustuu sopivaan tutkimukseen tai tilastoon. Ja niitä löytyy jokaiseen tarpeeseen.

^No Kanadan mace näkyy olevan samaa mieltä missä on parhaat ay-sonnit. Burdette ei 1500 Lpillä pääse lähellekään listaa jolla keikkuu pohjoismaan pojat. Itseasiassa kanujen omatkaan ei pärjää mace-listalle alkuunkaan, mutta ranta-ahon passeli on pirun kovaa kamaa.
Huonot korjauskertoimet vai.. 

No siis millä ihmeen logiikalla maat lähettäisi tietoja interbulliin jos se vääristelisi niitä jonkun toisen  hyväksi?

P

Älä ikinä sotke simmentaalia lypsyrotuihin,on muuten niin v.tun huono rehunhyötysuhde että voi elämän kevät,tuo tietää vielä ongelmia kyseisten elukoiden terveydelle,käy ainoastaan suomenkarjatyyliselle korsipitoiselle ruokinnalle.
[/quote]

Sen takia liharotua ettei varmana jää paskaelikon jälkeläistä lypsyyn vaan, se lähtee
loppukasvattajalle jne...

Lainaus käyttäjältä: vms2 - 20.06.11 - klo:01:55

Lainaus käyttäjältä: Trajanus - 18.06.11 - klo:15:01

^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia..    

ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.

Ei kyllä niitä interbulleja on vain yksi ja ainoa mikä kokoaa kansalliset arvostelut vertailtaviksi.
http://www.interbull.org/
Se on sen tarkoitus rankata eri maiden sonnit järjestykseen ja tuoda ne helposti vertailtaviksi. Eikä interbullilla ole mitään intressejä saada toisia näyttämään hyviltä ja toisia huonoilta.
Firmojen omissa arvosteluissahan on maailmalla toisinaan ollut vähän luottamuspulaa, kun myyväksi arvioidulle sonnille on siirretty toisen sonnin tyttäriä jne huijattu parempi arvostelu.

Sitten kun tuontisonneilla on pohjoismaissa poikineita tyttäriä ne saa navin mihin on tosiaan syytä suhtautua varauksella, sillä emäjoukko on hyvin valikoitunut.

Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa. 

Interbulleja on totta kyllä vain yksi ja ainoa,mutta jokainen maa joka hyödyntää interbullin tietoja,muuttaa ne oman maansa asteikolle,esimerkiksi manitsemasi mace arvostelut ovat näitä muutettuja arvosteluita jolloin luotettavuus kärsii aina, maista riippumatta.Ajatus helposta luettavuudesta on hyvä muttei toimi luultavasti ikinä. luotetavinta on valita sonnit käyttöön kotimaansa arvosteluiden perusteella plus suku tueksi.

Interbull laskee arvostelut, ja itse asiassa Interbulliin tietoja lähettävät maat joutuvat hyväksyttämään indeksien laskentaan (myös omiin kansallisiin arvosteluihinsa)  Interbullissa jos haluavat, että ko. maan sonnit saavat IB arvostelun.

Interbull arvosteluissa on omat heikkoutensa, mutta niillä on myös omat selkeät etunsa.
Suurin hyöty on se, että tulokset ovat skaalalla joiden lukemiseen on totuttu. Esim. Jenkkiarvosteluissa sonnin TPI voi olla 1550  ja utarerakenne +0,70, mutta suhteellisen  harva osannee arvioida onko jalostusarvo Jenkeissä tuolloin "plussalla" vai "miinuksella" ja miten se vertautuu Pohjoismaiseen 100:n tasoon? Väittäisin, että kohtuullisen harva pystyy ilman tiedon etsintää edes sanomaan mikä on Kanadan tai USA:n keskiarvo monissa indekseissä.

Varsinkin holsteinilla lukuisten mahdollisten tuontimaiden arvostelujen edes suurin piirtein luotettava vertaaminen ilman Interbullin arvosteluja vaatisi hirmuisen määrän työtä ja silti lopputulos olisi enemmän tai vähemmän arvaus.

Interbull arvostelut toimivat meillä aivan riittävän hyvin  silloin kun tietyn maan sonneja on käytetty  paljon esim. Pohjoismaissa. Ongelmat liittyvät niihin tapauksiin jossa tietyn maan suvut ja sonnit ovat täällä ennestään hyvin tuntemattomia. 
Interbull arvostelujen kyseenalaistaminen on paikallaan silloin kun katsellaan sonneja maasta jonka  ainesta ei ole käytetty Pohjoismaissa, tai Pohjoismaisten sonnien arvosteluja maissa jossa niitä ei ole käytetty ollenkaan  tai käyttö on ollut hyvin vähäistä.   

Eikös tietojen muuttaminen Interbullin kautta toisen maan indekseihin keskiarvoista niitä. Esim. kun pohjoismainen arvostelu ei pidä jenkkien utareterveystietoa yhtä luetettavana, niin laskenta jonkin verran "maltilistaa" tuloksia. Sama pätee tietenkin muihinkin ominaisuuksiin ja toimii myös toisin päin. Eli hyvät sonnit hieman kärsivät ja huonot hyötyvät muunnoksesta. Jalo varmaan korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.

http://www.interbull.org/

En tajua tuota sivua, en löytänyt sieltä mitään "listoja" missä sonnit voisi järjestää roduittain, maittain jne... Faban sivuilta pääsee IB: arvosteluihin jossa voi kikkailla kaikenlaisilla listoilla. Faban pitämä IB on minulle riittänyt, se on ihan tarpeeksi selkeä ja melko moni sonni sieltä löytyy ja jos ei löydy niin usein löytyy sonnin kotimaan sivuilta. Kanadan lisäksi Britanniassa on ihan avoimesti sonnit esitelty, jossa sonnin arvostelun lisäksi pääsee näkemään emän tiedot hyvin avoimesti. USA:ssakin pääsee kattomaan emien tietoja USA-holstein ja USA-ayrshire -sivujen kautta, maitomäärät tosin täytyy muuntaa 0,45 kertoimella kiloiksi. Ihan riittävästi tietoja löytyy sitten sonnin kotimaan järjestelmistä. Yhdysvalloissa kuitenkin huonosti ilmoitellaan käyttöomnaisuuksia, kuten luonne ja lypsettävyys myös poikimavaikeudet puuttuu joskus.Tietääkö kukaan miksi moinen?

Eikös tietojen muuttaminen Interbullin kautta toisen maan indekseihin keskiarvoista niitä. Esim. kun pohjoismainen arvostelu ei pidä jenkkien utareterveystietoa yhtä luetettavana, niin laskenta jonkin verran "maltilistaa" tuloksia. Sama pätee tietenkin muihinkin ominaisuuksiin ja toimii myös toisin päin. Eli hyvät sonnit hieman kärsivät ja huonot hyötyvät muunnoksesta. Jalo varmaan korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.

Pohjoismainen ja Jenkkien (tai oikeastaan juuri minkään muun maan) utareterveys- ja muutkin terveysarvostelut ovat kaksi aikalailla eri asiaa, eivätkä voi mitenkään
olla keskenään täysin vertailukelpoisa. Jenkeissä ei ole käytettävissä hoitotietoja, joten homma perustuu siellä solulukuihin. Eli ei näissä ominaisuuksissa voi mitenkään olla edes mahdollista, että sonnit asettuvat samaan järjestykseen.

Mutta pääpiirteittäin homma toimii juuri noin, esim IB 80 tason tuotossonni itse asiassa hyötyy siitä, että matalampi luotettavuus "litistää" arvostelua keskiarvoa kohti, 120 tason sonni taas kärsii. Se paljonko hajonta pienenee riippuu siitä kuinka paljon yhteistä vertailupohjaa on.

Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta. Toinen mahdollisuus on se, ettei kyseisen maan indeksi ole läpäissyt Interbullin "testiaajoa" tai syystä tai toisesta ei ole haluttu jotain ominaisuutta Interbull vertailuun.