Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.

suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 22.06.11 - klo:08:37

Eikös tietojen muuttaminen Interbullin kautta toisen maan indekseihin keskiarvoista niitä. Esim. kun pohjoismainen arvostelu ei pidä jenkkien utareterveystietoa yhtä luetettavana, niin laskenta jonkin verran "maltilistaa" tuloksia. Sama pätee tietenkin muihinkin ominaisuuksiin ja toimii myös toisin päin. Eli hyvät sonnit hieman kärsivät ja huonot hyötyvät muunnoksesta. Jalo varmaan korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.

Pohjoismainen ja Jenkkien (tai oikeastaan juuri minkään muun maan) utareterveys- ja muutkin terveysarvostelut ovat kaksi aikalailla eri asiaa, eivätkä voi mitenkään
olla keskenään täysin vertailukelpoisa. Jenkeissä ei ole käytettävissä hoitotietoja, joten homma perustuu siellä solulukuihin. Eli ei näissä ominaisuuksissa voi mitenkään olla edes mahdollista, että sonnit asettuvat samaan järjestykseen.

Mutta pääpiirteittäin homma toimii juuri noin, esim IB 80 tason tuotossonni itse asiassa hyötyy siitä, että matalampi luotettavuus "litistää" arvostelua keskiarvoa kohti, 120 tason sonni taas kärsii. Se paljonko hajonta pienenee riippuu siitä kuinka paljon yhteistä vertailupohjaa on.

Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta. Toinen mahdollisuus on se, ettei kyseisen maan indeksi ole läpäissyt Interbullin "testiaajoa" tai syystä tai toisesta ei ole haluttu jotain ominaisuutta Interbull vertailuun.

Onkos jenkkien tuotostiedoissa otettu se huomioon,siellä maitohormonin käyttö on sallittua eli lehmiä lypsätetään keinotekoisesti.

Kyllä hormoonin käytön vaikutus on poistettu. Tuo maitohormoonin käyttö jenkeissäkin alkaa olemaan menneisyyttä. Suuri osa tiloista on siitä jo luopunut ja loputkin tulevat luopumaan jossain vaiheessa. "Hormoonivapaat" tilat saavat maidosta parempaa hintaa ja osa supermarketeista ei suostu myymäänkää hormooneilla tuotettua maitoa.
  Suomessa vaan tuntuu elävän sitkeässä tuo hormoonikauhistelu. Ei haluta myöntää, että suomalainen eläinaines on ainakin holsteinin osalta vielä selvästi kehittyneitä karjatalousmaita jäljessä. Muiden maiden paremmmat tulokset laitetaan aina jonkin hormoonin tai vastaavan kauhistelun aiheen syyksi.

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 23.06.11 - klo:21:01

Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.

suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy

Se harmitta vielä enemmän ettei kerättyjä tietoja edes julkista. Vedotaan aina johonkin tietosuojaan tai vastavaan. Koittaa vielä aika jolloin suuri osa tiloista ei anna tietojaan jollei tietojen annolla saa mitään vastinetta

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 23.06.11 - klo:21:01

Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.

suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy

Sinänsä vähän hassu kommentti kun esmes jenkeillähän on ollut hankaluuksia luotettavan tiedonkeruun kanssa. Kun Jose aamulla kerää yön aikana syntyneet vasikat niin siinä vähän merkit menee miten sattuu ja aika hyvällä prosentilla ihan väärin.

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 23.06.11 - klo:21:01

Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.

suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy

Tarkoitin lähinnä sitä, ettei indeksejä voi laskea, jollei tietoja jostain ominaisuudesta kerätä.

Mitä muuten tarkoitat luotettavan tiedonkeruun puuttumisella Suomessa?

Kyllä hormoonin käytön vaikutus on poistettu. Tuo maitohormoonin käyttö jenkeissäkin alkaa olemaan menneisyyttä. Suuri osa tiloista on siitä jo luopunut ja loputkin tulevat luopumaan jossain vaiheessa. "Hormoonivapaat" tilat saavat maidosta parempaa hintaa ja osa supermarketeista ei suostu myymäänkää hormooneilla tuotettua maitoa.
  Suomessa vaan tuntuu elävän sitkeässä tuo hormoonikauhistelu. Ei haluta myöntää, että suomalainen eläinaines on ainakin holsteinin osalta vielä selvästi kehittyneitä karjatalousmaita jäljessä. Muiden maiden paremmmat tulokset laitetaan aina jonkin hormoonin tai vastaavan kauhistelun aiheen syyksi.

Hormonin vaikutuksen pystyy indeksilaskennassa poistamaan, jos koko karjaa käsitellään samalla lailla. Jos osaa karjasta piikitetään, ja osaa ei niin laskenta ei toimi oikein.
Sama pätee tietenkin kaikkeen muuhunkin spesiaalikohteluun Jenkeissä ja  kaikkialla muuallakin.
Hyvin arvokkaita jalostus-/ näyttelyeläimiä kohdellaan usein paremiin kuin "taviksia" ja se aiheuttaa harhaa tuloksiin.
Jos parhaat lehmät ovat olkipohjaisissa tilavissa karsinoissa, seuraavaksi parhaat "eliittinavetassa" parsissa ja muu porukka isossa pihattonavetassa, niin on jokseenkin loogista, että tuloksiin ja indekseihin tulee harhaa.
Suomen holsteinaineksen "jälkeenjääneisyys" ei välttämättä ole niin suurta kuin puhutaan. Ainakin Jenkkien ja Kanadan genomitesteissä olleet suomalaiseläimet ovat itse asiassa pärjänneet oikein hyvin. Ne pystyvät esim. haastamaan erittäin hyvin ne eläimet joista on markkinoilla edullisia alkioita, silloin kun mennään kalliimpaan hintaryhmään, niin ulkomaisten emien taso on osittain parempi, osittain ei.

Genomitestien perusteella parhaimmat suomalaiset eläimet ovat kyllä täysin kilpailukykyisiä. Genomitestattuja eläimiä vain on niin vähän, että niiden perusteella ei voida vielä sanoa mitään populaation tasosta. Siinä ollaan ihan samaa mieltä että Suomeen tuodaan hyvinkin keskinkertaisista emistä alkioita, joita myydään Suomessa huippualkioina vain kun niiden kotimaa on Kanada. Suomestakin saisi vastaavan tasoisia ja parempiakin alkiota edullisemmin.
  Tuo spesiaalieläinten spesiaalikohtelu on aivan totta. Täytyy kuitenkin muistaa, että nuorsonnien tytärryhmät testataan ainakin jenkkien puolella ns. commercial-karjoissa commercial olosuhteissa. Niissä ei varmasti ole liian hyvästä hoidosta johtuvaa harhaa. Jenkkeissä kun on useita kilpailevia sonnifirmoja, ne valvovat toinen toistaa, että "liian hyviä" tuloksia ei pääse syntymään. Sitäkin kautta olisin enemmän huolissani Suomen omasta jälkeläisarvostelusta ja sen luotettavuudesta.
   Trajanuksen epäilyyn Josen kyvystä erottaa yöllä syntyneet vasikat toisistaan sen verran, että ainakin osa sonnifirmoista jenkeissä dna-testaa kaikki nuorsonnityttäret. Eli kaikki sonnin arvostelussa olevat tyttäret ovat varmasti oikeasta isästä. Suomessa ei vastaavaa systeemiä tietenkään voi olla. Eikös juuri yksi tapaus paljastunut vasta sen jälkeen kun oli mennyt erirotuisten sonnien annokset sekaisin. Kuinkahan paljon Faba sotkee samanrotuisia annoksia, jotka jäävät lopullisesti eri isän nimiin?   

Genomitestien perusteella parhaimmat suomalaiset eläimet ovat kyllä täysin kilpailukykyisiä. Genomitestattuja eläimiä vain on niin vähän, että niiden perusteella ei voida vielä sanoa mitään populaation tasosta. Siinä ollaan ihan samaa mieltä että Suomeen tuodaan hyvinkin keskinkertaisista emistä alkioita, joita myydään Suomessa huippualkioina vain kun niiden kotimaa on Kanada. Suomestakin saisi vastaavan tasoisia ja parempiakin alkiota edullisemmin.
   

Tossa tuotialkioiden laadussa ja hinnassa olet kyllä väärässä.Olen ollut jo pitkään Semexin postituslistalla ja aina lukenut myytävien alkioiden tiedot vaikka en ole ollut ostoaikeissa, mielstäni Suomeen valikoitujen ja tarjottujen alkioiden taso on huikea, mutta taas hinta on hyvin laatua vastaava tai hyvinkin edullinen. Tänä vuonna ostin vasta ekan Kanadan alkion, hinta oli 340 + alv, emä on 3 krt poikinut VG87 luokitettu, kaikki emät 3 polvea eteenpäin myös isänkin puolelta ovat lypsäneet 10-tonnin kausia, ja tätä  emää lukuunottamatta muut emät ovat EX-luokitettuja - kyse on siis ay-alkiosta. Näin edullisesti ei edes Suomesta saa keskitason alkiota eikä noin hyvästä suvusta missä yhdistyy sekä rakenne että tuotos! Lisäksi koko emälinja on sonninemiä ja niiden pojat ovat jopa Suomessakin käytettyjä hyviä rakennesonneja. Totesin vaan kun koitin haravoida että saako Suomesta saman tasoista alkiota samalla hinnalla, niin ei saa! Suomeen tuotavat alkiot haravoidaan aika tarkkaan sillä tuontikulut + rekisteröintikulu on niin iso kulu ettei Kanadasta kannata keskitason alkioita tänne tuoda. Tottakai hyvistäkin alkioista syntyneet eivät ole aina huippueläimiä itse mutta ne voivat olla sitten periyttäjänä hyviä ja niiden avulla voidaan pystyä luomaan Suomeen hyviä lehmäperheitä ja tällä tavalla edistää jalostusta. Ruotsissahan jotkut ovat näihin kanadan alkioista syntyville käyttäneet vain SRB-sonnia niin ovat saaneet vähän erilaisen lehmäperheen luotua niiden avulla.

Trajanuksen epäilyyn Josen kyvystä erottaa yöllä syntyneet vasikat toisistaan sen verran, että ainakin osa sonnifirmoista jenkeissä dna-testaa kaikki nuorsonnityttäret. Eli kaikki sonnin arvostelussa olevat tyttäret ovat varmasti oikeasta isästä. Suomessa ei vastaavaa systeemiä tietenkään voi olla. Eikös juuri yksi tapaus paljastunut vasta sen jälkeen kun oli mennyt erirotuisten sonnien annokset sekaisin. Kuinkahan paljon Faba sotkee samanrotuisia annoksia, jotka jäävät lopullisesti eri isän nimiin?  

Ei se ole oma epäilys vaan ihan heidän itsensä tiedostama ongelma, mihin ovat yrittäneet saada parannusta kuka kuinka voimakkaasti. Esim ihan perustamalla omia testikarjoja, missä valvotaan asiaa.
Näitä väärää sonnia väärään olkeen on sattunut pitkin maailmaa ja sattuu varmaan edelleen.

Kanustanian alkioilla kyllä on hyvä hinta-laatu-suhde, johtuen varmaan melko pitkälti että siellä huuhdellaan paljon ja rutiinilla mikä laskee kustannuksia ja samoin kilpailu osaltaan kun markkinoilla on paljon toukkia.