Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maatalous tehdään tarkoituksella kannattamattomaksi!  (Luettu 27200 kertaa)

emo-heikki

  • Vieras
siksi kannataisi keskittyä minimoimaan sitä ostopuolta, jopa tuotannon kustannuksella ????
Maastullissa oli muuten juttu Saksasta, kaveri piti lehmiä pelkästää lannan vuoksi, niin ei tarvi ostaa apulantaa ????

Tässä voi sitten tulla pettymyksiäkin? Eikös joku aika sitten tullut lammastiloille jokun karitsointipakkokin? Kun tuen maksaja oli sitä mieltä että ei riitä että pitää vaan eläimet hengissä vaan pitäisi jotakin tuotantoakin olla. Eikös ne lihakarjapuolellekin vähän vastaavaa puuhanneet? Jostakin syystä?

Paljonkohan tukieuroja per myyntiin saatu lihakilo mahtaa tuollainen pohjoisen emolehmätila saada? Siinä voi jossakin vaiheessa tuen maksaja ruveta kyselemään että mistä maksaa? Siitä että saadaan jotakin tuotetta tuen vastineeksi? Vai siitä että ollaan tuottavinaan jotakin?


Aika pientä se on, kun vertaa esim. maitoon ????
Mutta lampaille taisi tulla se karitsointipakko, mikä on ihan tervettä ????

Yodavaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1471
ko tsiikaat sosialistien kirjootuksista torella näkee että ulkolaanen halpa ruoka on tärkiämpää ko suomalaanen ruokaturva ja maajussin jaksaminern sitä saa mitä tilaa 8)
No kyllä tuo hinta tuntuu olevan tärkeä .
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/puolustusvoimat_kotimaiset_asejarjestelmat_liian_kalliita_2663765.html

Onkohan tämäkin noita sosialistien kirjoituksia? Epäisänmaallista toimintaako? Tärkeämpääkö kuin kotimainen puolustusvalmius ja -teollisuus?

Kun rahat loppuu niin aatteet poistuu ja jäljelle jää tarve selviytyä. Suomalaisen maataloudenkin olisi syytä tutustua esim. Maslow´n tarvehierarkiaan.
http://youtu.be/zIvRITVgyKM

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Kun rahat loppuu niin aatteet poistuu ja jäljelle jää tarve selviytyä. Suomalaisen maataloudenkin olisi syytä tutustua esim. Maslow´n tarvehierarkiaan.
http://youtu.be/zIvRITVgyKM
No, aika moni kannattamatonta maatilaa pitävä suomijuice on sillä korkeimmalla, itsensä toteuttamisen tasolla. On kiva toteuttaa itseään ja ajaa dyna-reteellä, kannattavuudesta viis...
Nothing is Something Worth Doing

emo-heikki

  • Vieras
Se on toi hinta sellainen aika tärkeä tekijä, sille ei voi mitään. Itse olen sitä ihmetellyt että miten kauan meillä on varaa tarkoituksella tehdä maataloutta kannattamattomammaksi sijoittamalla sitä kauaksi asutuksesta ja sillä tavalla nostamalla rahtikustannukset tarpeettoman suuriksi. Ja joka sanoo että "rahdilla ei ole mitään väliä" niin valehtelee.

Otetaas vertailu vaikka Uudemaan lääniä 4x isommasta Tanskasta. Ihan mahdollista että auto hakee sen 16 naudan kuorman ajamalla yhdelle tilalle 100 kilometriä. Kustannus 2 euroa kilometrille eli 200 km eli 400 euroa. Hakukustannus siis jos teuraspaino noin 300 kiloa niin 8 c/lihakilo. Mites meillä? Auto lähtee Kauhajoelta ja haetaan yksi nauta Rovaniemeltä niin tehdään yksittäisiä tiloja kierrellen noin 1.500 kilometrin lenkki. Tuosta kuljetuskustannus jo 60 c/lihakilo eli 7-kertainen. Tämä vielä kertaantuu sillä että Tanskassa lihatuotteet on Köpiksessä kun ajetaan se toinen 100 kilometriä, meillä Helsingissä niin 300 kilometriä.

Tämä tietysti kertautuu tämä homma kun kuljetetaan rehuja ja viljaa ruokintaa varten jne. Se kun maatalouden hommat on massan siirtoja, rahdin osuus kuorman arvosta on helposti suuri. Kukaan ei tilaa sorakuormaa Jyväskylästä Tampereelle vaikka sora itsessään maksaisi vain puolet siitä mitä Tampereelle, rahdin osuus nostaa hinnan korkeammaksi. Sama missä tahansa massan siirrossa, myös maataloudessa. Varsinkin jos esimerkiksi viljan hinta on alhainen niin siihen plus rahti niin ei kovin kaukaa kannata tilata.

Ja tuo esimerkki nyt vaan oli teurasnaudoilla, sama homma se on kaikilla muillakin tuotantosuunnilla. Ei ole mitään järkeä siinä että tuotanto on kaukana kulutukssta, sillä heikennetään ihan  turhaan omaa kilpailukykyä. Varsinkin jatkossa jos (kun?) öljyn hinta nousee, saastemaksut nousevat jne eli kuljetuskustannukset tskin ainakaan halpenevat jatkossa?


Maailmalla missä maatalous toimii enempi markkinoiden ehdoilla, niin myös maan- ja tilanhinta on tekijöitä jotka ohjaa sijoittumista, lähimpänä asutuskeskuksia ovat kasvihuoneet sekä muu marjanpoiminta, sitten tulee maitotilat, sikalat, kanalat jne... seuraavaksi viljatilat ja kauimmas keskuksista sijoittuu lihakarjankasvatus, kuten emolehmät ja lampaat, eli tuotantosuunnat jotka on kaikista huonoiten kannattavia.

Näin totesi Antti Herlin yhdessä haastattelussa ????

shavia

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 250
Se on toi hinta sellainen aika tärkeä tekijä, sille ei voi mitään. Itse olen sitä ihmetellyt että miten kauan meillä on varaa tarkoituksella tehdä maataloutta kannattamattomammaksi sijoittamalla sitä kauaksi asutuksesta ja sillä tavalla nostamalla rahtikustannukset tarpeettoman suuriksi.

Miten kauan meillä on varaa tehdä asutusta kannattamattomaksi sijoittamalla sitä kauas maataloudesta?

Ja miten kauan on varaa tehdä elintarviketeollisuutta ja kauppaa kannattamattomaksi keskittämällä sitä yhä suurempiin yksiköihin?

Ei kovin kauaa. Seuraavaan isompaan öljykriisiin saakka vain. Lähiruoka tulee olemaan jossain vaiheessa ainoa vaihtoehto.

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Lähiruoka tulee olemaan jossain vaiheessa ainoa vaihtoehto.
Toivottavasti.
Nothing is Something Worth Doing

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Suomalaista sianlihaa viedään Uuteen-Seelantiin. Heh, lähiruokaa!

JoHaRa

  • Vieras
Suomalaista sianlihaa viedään Uuteen-Seelantiin. Heh, lähiruokaa!

Paluukuormassa lammasta. U-Seelannista saa joskus lampaanruhon dollarilla  :o Kun on kuivuus ja pakkoteurastavat laumojaan  :o

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Suomalaista sianlihaa viedään Uuteen-Seelantiin. Heh, lähiruokaa!

Paluukuormassa lammasta. U-Seelannista saa joskus lampaanruhon dollarilla  :o Kun on kuivuus ja pakkoteurastavat laumojaan  :o
Heh, lähiruokaa!

3070 E

  • Vieras
Suomalaista sianlihaa viedään Uuteen-Seelantiin. Heh, lähiruokaa!

Paluukuormassa lammasta. U-Seelannista saa joskus lampaanruhon dollarilla  :o Kun on kuivuus ja pakkoteurastavat laumojaan  :o

Kebab:ia!!  :D

pappavolovo

  • Vieras
Suomalaista sianlihaa viedään Uuteen-Seelantiin. Heh, lähiruokaa!

Paluukuormassa lammasta. U-Seelannista saa joskus lampaanruhon dollarilla  :o Kun on kuivuus ja pakkoteurastavat laumojaan  :o

Kebab:ia!!  :D

Kiertää palatessa Nigerian kautta ja ottaa paluukuormaan Eu:ssa tuotettua, salakuljetettua pakastekanaa kyytiin.
Nopea valmistaa ua-perheellisenkin kun tuote on valmiiksi esikypsynyttä miedossa 35 asteen lämmössä pahvilaatikossa *******pojan mopedin takatuupparilla.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786

Aika pientä se on, kun vertaa esim. maitoon ????
Mutta lampaille taisi tulla se karitsointipakko, mikä on ihan tervettä ????
[/quote]

  Ei taida uskaltaa laittaa tänne sitä uuhipalkkion määrää minkä siellä pohjoisessa sai yhdestä vanhapiikauuhesta jos sai sen vaan pysymään hengissä..

  Sen kun kertoo jollain sadalla tai kahdella..

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen

Aika pientä se on, kun vertaa esim. maitoon ????
Mutta lampaille taisi tulla se karitsointipakko, mikä on ihan tervettä ????

  Ei taida uskaltaa laittaa tänne sitä uuhipalkkion määrää minkä siellä pohjoisessa sai yhdestä vanhapiikauuhesta jos sai sen vaan pysymään hengissä..

  Sen kun kertoo jollain sadalla tai kahdella..
[/quote]

Pistikö ne poroillekki lampaiden korvamerkkejä? Saiko vielä petovahingotkin päälle?

Paalaaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3179

Sivutoimisuus ja päätoimisuus on sinänsä irrelevanttia. Sen sijaan voitaisiin tarkastella sitä, onko maatalouden harjoittamisella merkitystä viljelijän kokonaistulon muodostukseen...

Tää ajatus nyt on vieläkin syvemmältä. Varsinkin, jos tukia maksetaan sosiaalisin perustein, kuten toimeentulotukea konsanaan, unohtuu se, mitä varten tuet on, eli maataloustuotteiden hinnan alentamista varten. Ei maanviljelijän elämistä varten. Tuki on yrityksen liikevaihtoa, joka menee kokonaan yrityksen läpi, minkään osan siitä ei pitäisi jäädä viljelijän pussiin. Jos jää, niin heti on kaupunkilaiset kateellisia ja joudutaan ihan hirveyksiin.

Suomessa on vanhastaan aivan riittävästi kokemusta siitä mitä tapahtuu kun maatalouden tukien avulla yritetään hoitaa sosiaali-, alue-, työllisyys-, huoltovarmuus-, elintarvike-, puolustus-, ja vähän viljelijöiden tulotasoasioitakin. Siinä maatalousasia jää lapsipuolen asemaan! ::)

Faktaa kuitenkin on, ettei valtion budjettiraha riitä kaikeen. Itse asiassa ostovoimalla mitaten tuo budjettiraha riittää enää 50 % siitä, mikä oli tukipotin ostovoima vuonna 1995! Monesti on esitetty että tuet tulisi kohdistaa päätoimisille. Yhtä useasti on todettu juridisesti pitävän rajan vetämisen olevan lähes mahdotonta maatilojen ja sivuelinkeinojen monimuotoisuuden vuoksi.

Ajatukseni perustuukin realistisemman vaihtoehdon löytämiseen, tukien kohdentamisen ongelmassa. Väittäisin ettei keskivertosuomalaiselle 2.000 euron maataloustulolla ole läheskään niin suurta merkitystä, kuin 20.000 maataloutulolla?


On tosi syvältä tuo kateuden aikaansaama ajattelutapa, että viljelijän tai perheenjäsenen muualla tekemä työ tai tienaama raha pitäisi olla jotenkin kytköksissä maataloustuloon. Kyllä ihminen saa rahaa tienata mistä haluaa ja tuhlata mihin haluaa. Maataloudessa olennaista on vain siihen käytetyt resurssit ja tuotetut tuotteet.

Tästä voimme olla lähes yhtä mieltä. Tuhlaamisen osalta esittäisinkin kuitenkin pienen kilpailupoliittisen huomion: yksikin maatalouselinkeinoon ulkopuolelta holtittomasti rahaa pumppaava laskutaidoton pystyy sotkemaan koko pitäjän vuokra- ja peltokauppamarkkinat kaikille kestämättömään hintatasoon.

Eli kaiken tuen pitäisi olla tuotantoon sidottua, ja vuosittaiset tupo-neuvottelut, että mihin tuotteisiin kohdistetaan kuinkakin suuri osuus tuesta. Ideaalitilanteessa tukea ei olisi ollenkaan...

Mitäs jos kuitenkin pyrittäisiin vain saamaan aitoa markkinavetoista tuotteiden hinnoittelua: Voitaisiin aloittaa vaikka siitä, että esim. kotimaan viljamarkkinoiden hintataso kohoaisi edes maailmanmarkkinahintojen tasolle...   8)
Slippin 'n sliding

Lohisoppa

  • Vieras
Uskokaa nyt jo, miten turmiollista on tuotantoon sidottu tuki.

Maataloustuotteen ostaja ajattelee näin:

Pystyisin maksamaan  tuottajalle  10 rahayksikköä  per  tuotettu yksikkö, mutta koska hän saa tuotantoon  sidottua tukea 2 yksikköä per tuotettu yksikkö, maksankin  hänelle vain 8 yksikköä per tuotettu yksikkö, eli tuotantoon  sidottu tuki on itse asiassa elintarviketeollisuuden tukemista.
Tuotantoon  sidotut tuet ovat  toimivia vain poikkeusolosuhteissa, eli kun on kova pula maataloustuotteista.