Ei rahan anneta kertyä maatiloille, kyllä se on tarkoitus kerryttää ihan muualle.

Kerran sukupolvessa maatilan hinta sijoitetaan taajamien asuntoihin, noin karkeasti.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 12.06.11 - klo:20:43

Ei rahan anneta kertyä maatiloille, kyllä se on tarkoitus kerryttää ihan muualle.

Kerran sukupolvessa maatilan hinta sijoitetaan taajamien asuntoihin, noin karkeasti.

Esim. just tuonne se raha menee. Rakennusteollisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 12.06.11 - klo:15:32

jep uuseereen suuri ja mahtava megatila on nurin ko työntekijät ottaa hatkat ko jpalkat maksamatta koivu ja tähti painaa tulosta

Apilaksen juna män jo... jäljelle jäi entisen keppulin nykyisen pers*äpäsen verbaalivoimistelu agrossa.

 




Salaliittoa pukkaa vähän jokasuunnalla.... vai mitä?

http://www.youtube.com/watch?v=9l-L_fZJkZM tästä junas se uuseeree menee paree meittin ja muiren mennä eri kyyril



http://www.youtube.com/watch?v=6Gu81mVvBgY

Apilaksen homma ei mene putkeen edes Pohjois-Persulassa ja Tim Il Soinin käämit palaa....
Ei auta treenaaminenkaan....

http://www.youtube.com/watch?v=gKH1PymutJQ&feature=related

 

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 12.06.11 - klo:11:59

Mikäli kriisi ei ole niin paha, että valtiovalta ei "pakota" pakkotöihin "suurtilan" palkollisia, eikä heille ole mahdollista maksaa riittävää palkkaa, syystä tai toisesta, (pitkittynyt tuotantohintojen alamäki), niin mikä pitää sitä Oy tila Ab:tä pystyssä? Omistajien orjatyö? Pientilan 50-150 lypsävää pitää pikkutäppäritkin pystyssä, mikäli ei ole menty liiallisuuksiin... Vähentämällä siis tuotantoa / omaa palkkaa, eli myöskin orjatyötä.

Tässähän koko alkutuotannon ongelma on tiivistettynä.... miksi  maksaa enempää kun sukutilatäppäri tuottaa kumminkin.
 

Touché!

Mutta mikäli mentäisiinkin puhtaasti markkinaoppien mukaan, ja enemmistö tiloista olisikin niitä Oy suurtila Ab muotoisia, niin huonoimpina aikoina tuotantoa ajettaisiin alas / konkurssit, niin millä kansa pidettäisiin rauhallisena kun ruoka alkaa loppumaan? Kyllähän tuotanto ajettaisiin vuoden sisällä mahdollisesti "ylös", mutta kun ainakin itse söisin mielelläni joka päivä...

peräkammarin keinottelija eucd laittaa megafarminsa konkurssiin tilan infra on ko pohjoos-koreas

Tämä "maatalous ei kannata" -mantra on samanlaista uhripääoman keräämistä, mitä muutkin yhteiskunnan ryhmät julkisuudessa harrastavat.

 Esim. feministit hokevat vuodesta toiseen tätä "naisen  euro on 80 senttiä" -mantraa. Yritetäänkorostaa naisen aseman huonoutta, vaikka  tosiasiassase alkaa tässä yhteiskunnassa olemaan jo parempi, kuin miesten asema.

Samoin monet eri ammattiryhmät harrastavat samanlaista uhripääoman keräämistä kuin maanviljelijät, jotta sitten omat vaatimukset näyttäisivät julkisuudessa oikeutetuilta.

Jos maatalouden kannattavuus olisi tosiaan niin heikko, kuin aina annetaan ymmärtää, niin eiköhän maatalous  olisi loppunut Suomesta jo aikoja sitten, loppukaneettina voidaan sanoa, että maataloutta harjoittamalla tulee toimeen, mutta ei sillä rikastumaan pääse, tämä koskee useimpia muitakin tavallisia ammatteja.

Toi naisen euro on 80 senttiä, on aika hyvä esimerkki, nimittäin pääosa työpaikoista on sellaisia joissa maksetaan taulukkopalkkoja, jotka on so***** yleissitovilla työehtosopimuksilla, eikä siellä ole mitään naisten taulukoita erikseen, eli palkka on käytännössä täysin sama, jos on sama asema, koulutus ja työkokemus alalta, esim. julkinen sektori kuten kunnat toteuttaa täysin tätä periaatetta.

Jos maatalouden kannattavuus olisi tosiaan niin heikko, kuin aina annetaan ymmärtää, niin eiköhän maatalous  olisi loppunut Suomesta jo aikoja sitten, loppukaneettina voidaan sanoa, että maataloutta harjoittamalla tulee toimeen, mutta ei sillä rikastumaan pääse, tämä koskee useimpia muitakin tavallisia ammatteja.

Maa- ja metsätalouden veroilmoitukseen voidaan liittää monia liitännäisiä, jotka oikeasti rahoittavat maataloutta.  Metsätalouden ''pankkia'' käytetään rahoituksiin ja sen lyhennyksiä ja korkoja harvoin lasketaan. Näin ainakin aikaisempina vuosikymmeninä. Nykyluokan investointeihin ei metsärahat riitä, oli sitten kyse pellon ostosta tai navetan teosta.    Tulolähteet verotuksessa eriytettyinä selkeästi, voi maatalouden kannattavuus jäädä mieleen paremmin.

Nykymaataloudessa pärjää kun valitsee tuotantosuunnan, jonka menoihin agrikauppias ei pääse suurelta osin jaolle, (sori Johara).  Koneyhteistyöverkoissa saa ajella kunnon koneilla isojakin aloja. 

Kyl tää menee sillai että maatalous kannattaa aina saman verran. Kannattavuus ei ole riippuvainen tuotteiden hinnoista koska kyllä se "ylimääräinen" raha aina jotenkin pelataan pois.

Monesti tuotteella ole edes mitään hintaa/arvoa. Naapuri korjaa (minulta) heinät pois, ja vapo vie helvet paaluu taksalla. Kuivuus tai muu luonnontuho sentään pelastaa sillon tällön viljanhinnan, ettei omakustannushintaan mene. 

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 12.06.11 - klo:21:42

Jos maatalouden kannattavuus olisi tosiaan niin heikko, kuin aina annetaan ymmärtää, niin eiköhän maatalous  olisi loppunut Suomesta jo aikoja sitten, loppukaneettina voidaan sanoa, että maataloutta harjoittamalla tulee toimeen, mutta ei sillä rikastumaan pääse, tämä koskee useimpia muitakin tavallisia ammatteja.

Maa- ja metsätalouden veroilmoitukseen voidaan liittää monia liitännäisiä, jotka oikeasti rahoittavat maataloutta.  Metsätalouden ''pankkia'' käytetään rahoituksiin ja sen lyhennyksiä ja korkoja harvoin lasketaan. Näin ainakin aikaisempina vuosikymmeninä. Nykyluokan investointeihin ei metsärahat riitä, oli sitten kyse pellon ostosta tai navetan teosta.    Tulolähteet verotuksessa eriytettyinä selkeästi, voi maatalouden kannattavuus jäädä mieleen paremmin.

Nykymaataloudessa pärjää kun valitsee tuotantosuunnan, jonka menoihin agrikauppias ei pääse suurelta osin jaolle, (sori Johara).  Koneyhteistyöverkoissa saa ajella kunnon koneilla isojakin aloja. 

Olen tossa samaa mieltä, maajussi tuottaa tavaraa maailmanmarkkinahintaan ja ostaa omat ostopanoksensa paikallisen hintatason mukaan, se on yhtälö jossa on vaikea jäädä plussalle, siksi kannataisi keskittyä minimoimaan sitä ostopuolta, jopa tuotannon kustannuksella ?
Maastullissa oli muuten juttu Saksasta, kaveri piti lehmiä pelkästää lannan vuoksi, niin ei tarvi ostaa apulantaa ?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.06.11 - klo:21:56

siksi kannataisi keskittyä minimoimaan sitä ostopuolta, jopa tuotannon kustannuksella ?
Maastullissa oli muuten juttu Saksasta, kaveri piti lehmiä pelkästää lannan vuoksi, niin ei tarvi ostaa apulantaa ?

Tässä voi sitten tulla pettymyksiäkin? Eikös joku aika sitten tullut lammastiloille jokun karitsointipakkokin? Kun tuen maksaja oli sitä mieltä että ei riitä että pitää vaan eläimet hengissä vaan pitäisi jotakin tuotantoakin olla. Eikös ne lihakarjapuolellekin vähän vastaavaa puuhanneet? Jostakin syystä?

Paljonkohan tukieuroja per myyntiin saatu lihakilo mahtaa tuollainen pohjoisen emolehmätila saada? Siinä voi jossakin vaiheessa tuen maksaja ruveta kyselemään että mistä maksaa? Siitä että saadaan jotakin tuotetta tuen vastineeksi? Vai siitä että ollaan tuottavinaan jotakin?

Suoramyyntitiloilla tukitasoa voisi alentaa koska he voivat itse hinnoitella tuotteensa  Ei tarvitse antaa tavaraa ulos ilmaiseksi.

Miksi elukoita pidetään tukieurojen takia?

Tähän astihan esim. sikatili on hyvin riittänyt laskujen maksuun. Vrt Maastulli
maanantaina.

Tuet on tähän asti jääny törsättäväksi. Mersuihin Prentteihin ja 25000€/ha peltoihin.

Miksi elukoita pidetään tukieurojen takia?

Tähän astihan esim. sikatili on hyvin riittänyt laskujen maksuun. Vrt Maastulli
maanantaina.

Tuet on tähän asti jääny törsättäväksi. Mersuihin Prentteihin ja 25000€/ha peltoihin.

Ai että napsahtaa kipeästi kun yo. hinnat vaikuttavat alueellisesti pellon verotusarvoon tulevassa kiinteistöverossa.
Kohtuu hinnalla maansa saaneet kiittää ja kumartaa näitä huudattajia verolapun nähdessään.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.06.11 - klo:21:56

siksi kannataisi keskittyä minimoimaan sitä ostopuolta, jopa tuotannon kustannuksella ?
Maastullissa oli muuten juttu Saksasta, kaveri piti lehmiä pelkästää lannan vuoksi, niin ei tarvi ostaa apulantaa ?

Tässä voi sitten tulla pettymyksiäkin? Eikös joku aika sitten tullut lammastiloille jokun karitsointipakkokin? Kun tuen maksaja oli sitä mieltä että ei riitä että pitää vaan eläimet hengissä vaan pitäisi jotakin tuotantoakin olla. Eikös ne lihakarjapuolellekin vähän vastaavaa puuhanneet? Jostakin syystä?

Kyllä emolehmän tukien vaatimuksena on ollut tavoite tuottaa vasikoita lihantuotantoon, vähintään joka kolmas vuosi pitää poikia.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.06.11 - klo:21:56

siksi kannataisi keskittyä minimoimaan sitä ostopuolta, jopa tuotannon kustannuksella ?
Maastullissa oli muuten juttu Saksasta, kaveri piti lehmiä pelkästää lannan vuoksi, niin ei tarvi ostaa apulantaa ?

Tässä voi sitten tulla pettymyksiäkin? Eikös joku aika sitten tullut lammastiloille jokun karitsointipakkokin? Kun tuen maksaja oli sitä mieltä että ei riitä että pitää vaan eläimet hengissä vaan pitäisi jotakin tuotantoakin olla. Eikös ne lihakarjapuolellekin vähän vastaavaa puuhanneet? Jostakin syystä?

Paljonkohan tukieuroja per myyntiin saatu lihakilo mahtaa tuollainen pohjoisen emolehmätila saada? Siinä voi jossakin vaiheessa tuen maksaja ruveta kyselemään että mistä maksaa? Siitä että saadaan jotakin tuotetta tuen vastineeksi? Vai siitä että ollaan tuottavinaan jotakin?

Just, olihan törkeetä, ettei mitään tuotantotavoitetta ollut ja emoista vain sai tukia ja alkperäisrotutuet päälle.  Ja sitten heinäkengät vielä parkuivat kun joutuivat vähän töihinkin.
Joku tolkku  pitää olla.